Muutoksen edessä : Hoitohenkilökunnan odotuksia tiedonsaannista ennen Kolmiosairaalaan muuttoa
Nurminen, Aliisa; Barannik, Tanja (2008)
Nurminen, Aliisa
Barannik, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904021864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904021864
Tiivistelmä
Muutoksen edessä – Hoitohenkilökunnan odotuksia tiedonsaannista ennen Kolmiosairaalaan muuttoa
Meilahden alueelle Helsinkiin nousee tulevina vuosina uusia sairaalarakennuksia. Lisäksi vanhoja tiloja korjataan ja laajennetaan. Tavoitteena on keskittää ja tehostaa erikoissairaanhoidon toimintaa. Yksi uusista sairaalarakennuksista on sisätautien toimialoista vastaava Kolmiosairaala. Tämä opinnäytetyö on toteutettu Laurea-ammattikorkeakoulun Kolmiosairaala-hankkeessa, jossa on tarkoituksena tuottaa sairaalaa hyödyttävää uutta tietoa.
Kolmiosairaalaan siirtyminen merkitsee henkilökunnalle suurta muutosta. Muutokset aiheuttavat usein epävarmuutta ja vastarintaa. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin riittävän tiedonsaannin helpottavan muutosprosessia ja edistävän muutokseen sitoutumista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, minkälaista tietoa työntekijät tarvitsevat ennen Kolmiosairaalaan muuttoa ja millä tavalla he toivovat tietoa välitettävän.
Tämä tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimusta varten tehtiin neljä focus group -teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kardiologian, keuhkosairauksien, hematologian ja infektiosairauksien vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle. Aineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistosta luotiin teoreettinen kokonaisuus, jonka avulla muutostiedotusta voidaan hahmottaa.
Haastateltavien toiveena oli saada enemmän omaa työtä koskevaa tietoa. He halusivat tietää, mitä oman osaston kohdalla on odotettavissa ja millainen on oma tulevaisuus. Ympäripyöreän ja muuttuvan tiedon sijaan kaivattiin tarkkaa, varmaa ja luotettavaa tietoa. Haastateltavat halusivat päästä myös osallistumaan suunnitteluun ja esittämään mielipiteitään. Tiedotustapoja toivottiin olevan useampia, jotta tieto saavuttaisi kaikki. Lähijohdon merkitystä ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen pidettiin erityisen tärkeinä. Tiedonsaanti vaikutti voimakkaasti siihen, miten työntekijät suhtautuivat muutokseen. Työntekijää kannustavia tekijöitä olivat Olemassa oleva tieto, Toiveet paremmasta, Halu osallistua suunnitteluun sekä Positiiviset ajatukset. Työntekijää kuluttavia tekijöitä olivat Puuttuva tieto, Tiedon muuttuminen, Epävarmuuden tunne ja Huoli tulevaisuudesta.
Tämä tutkimus on tuottanut arvokasta tietoa hoitotyöntekijöiden toiveista tiedotuksen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää sisätautien erikoisalojen muutostiedotuksen toteuttamisessa. Osastonhoitajien lisäksi ylihoitajat, toimialajohtajat ja mahdollisesti myös viestinnän alan työntekijät voivat hyödyntää tuloksia oman työnsä suunnittelussa.
Meilahden alueelle Helsinkiin nousee tulevina vuosina uusia sairaalarakennuksia. Lisäksi vanhoja tiloja korjataan ja laajennetaan. Tavoitteena on keskittää ja tehostaa erikoissairaanhoidon toimintaa. Yksi uusista sairaalarakennuksista on sisätautien toimialoista vastaava Kolmiosairaala. Tämä opinnäytetyö on toteutettu Laurea-ammattikorkeakoulun Kolmiosairaala-hankkeessa, jossa on tarkoituksena tuottaa sairaalaa hyödyttävää uutta tietoa.
Kolmiosairaalaan siirtyminen merkitsee henkilökunnalle suurta muutosta. Muutokset aiheuttavat usein epävarmuutta ja vastarintaa. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin riittävän tiedonsaannin helpottavan muutosprosessia ja edistävän muutokseen sitoutumista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, minkälaista tietoa työntekijät tarvitsevat ennen Kolmiosairaalaan muuttoa ja millä tavalla he toivovat tietoa välitettävän.
Tämä tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimusta varten tehtiin neljä focus group -teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kardiologian, keuhkosairauksien, hematologian ja infektiosairauksien vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle. Aineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistosta luotiin teoreettinen kokonaisuus, jonka avulla muutostiedotusta voidaan hahmottaa.
Haastateltavien toiveena oli saada enemmän omaa työtä koskevaa tietoa. He halusivat tietää, mitä oman osaston kohdalla on odotettavissa ja millainen on oma tulevaisuus. Ympäripyöreän ja muuttuvan tiedon sijaan kaivattiin tarkkaa, varmaa ja luotettavaa tietoa. Haastateltavat halusivat päästä myös osallistumaan suunnitteluun ja esittämään mielipiteitään. Tiedotustapoja toivottiin olevan useampia, jotta tieto saavuttaisi kaikki. Lähijohdon merkitystä ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen pidettiin erityisen tärkeinä. Tiedonsaanti vaikutti voimakkaasti siihen, miten työntekijät suhtautuivat muutokseen. Työntekijää kannustavia tekijöitä olivat Olemassa oleva tieto, Toiveet paremmasta, Halu osallistua suunnitteluun sekä Positiiviset ajatukset. Työntekijää kuluttavia tekijöitä olivat Puuttuva tieto, Tiedon muuttuminen, Epävarmuuden tunne ja Huoli tulevaisuudesta.
Tämä tutkimus on tuottanut arvokasta tietoa hoitotyöntekijöiden toiveista tiedotuksen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää sisätautien erikoisalojen muutostiedotuksen toteuttamisessa. Osastonhoitajien lisäksi ylihoitajat, toimialajohtajat ja mahdollisesti myös viestinnän alan työntekijät voivat hyödyntää tuloksia oman työnsä suunnittelussa.