Imetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa
Väyrynen, Elisa; Vasama, Maria (2009)
Väyrynen, Elisa
Vasama, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903271810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903271810
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaista imetykseen liittyvää ohjausmateriaalia äitiys- ja lastenneuvoloissa käytetään ja jaetaan odotuksen aikana sekä lapsen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Tarkoituksena oli myös selvittää terveydenhoitajien näkemyksiä ja mielipiteitä imetysohjauksesta, ohjausmateriaalin sisällöstä ja mahdollisista kehittämistarpeista.
Aineistoa opinnäytetyöhön kerättiin postikyselyn avulla äitiys- ja lastenneuvoloissa
työskenteleviltä terveydenhoitajilta 14.5 -30.5.2008 välisenä aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä
kaksikymmentäkuusi. Vastausprosentti oli 50. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi haettiin vielä yhdeltä kunnalta tutkimuslupa, jolloin lähetettiin yhteensä kaksitoista
kyselylomaketta. Vastausprosentti oli 92. Yhteensä palautui siis kaksikymmentäneljä kyselylomaketta. Tulokset on raportoitu tutkimuskysymyksittäin. Kyselylomakkeiden vastauksista saatu kvantitatiivinen aineisto on esitetty frekvensseinä taulukoissa ja ristiintaulukoinneissa. Avoimet kysymykset sekä avoimet vastausvaihtoehdot
monivalintakysymyksissä on raportoitu sellaisinaan.
Tulosten perusteella terveydenhoitajat suosittelevat kuuden kuukauden täysimetystä pääsääntöisesti kaikille terveille lapsille. Imetysohjausta neuvoloissa annettiin viikoittain tai useammin ja yleisesti ottaen terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä käyttämäänsä
imetysohjausmateriaaleihin neuvoloissa. Tulosten mukaan erilaiset vihkoset, kirjaset ja esitteet ovat yleisimpiä neuvolassa käytettäviä imetysohjausmateriaaleja. Useimmat vastaajat ilmoittivat myös, että neuvolassa oli käytössä erilaisia demonstraatiossa käytettäviä
havainnollistamisvälineitä, kuten rintakumeja, rintapumppuja tai imetystyynyjä. Puolet vastaajista ilmoitti, että käytössä oli myös imetysaiheisia videoita tai DVD:tä.
Terveydenhoitajien mielestä materiaaleissa koettiin olevan tarpeeksi tietoa imetyksen eduista lapselle ja äidille. Eniten puutteelliseksi koettiin se, että niissä ei ollut tietoa riittävästä maidon erityksestä vauvan tarpeisiin, tietoa rintojen ja imetyksen anatomiasta ja fysiologiasta eikä
neuvoja imetykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Suurin osa terveydenhoitajista antoi äidille imetykseen liittyvää materiaalia kotiin. Ohjaamisen koettiinkin olevan tehokkaampaa, jos sen tukena käytetään visuaalista materiaalia, mutta käytännössä näin ei aina tapahtunut.
Tulosten perusteella materiaaleja annetaan äidin sosiodemografisesta asemasta huolimatta,
mutta kirjallisen materiaalin koettiin olevan tärkeämpää ensisynnyttäjälle. Yleisesti ottaen myös imetysohjausmateriaalien sisältöön oltiin vastaajien keskuudessa varsin tyytyväisiä. Eniten samaa mieltä oltiin siitä, että materiaalit olivat kattavia ja selkeästi ymmärrettäviä. Selvänä kehityskohteena kaivattiin lisämateriaalia maahanmuuttajille sekä kirjallisten materiaalien visuaalisen ulkonäön kehittämistä.
Aineistoa opinnäytetyöhön kerättiin postikyselyn avulla äitiys- ja lastenneuvoloissa
työskenteleviltä terveydenhoitajilta 14.5 -30.5.2008 välisenä aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä
kaksikymmentäkuusi. Vastausprosentti oli 50. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi haettiin vielä yhdeltä kunnalta tutkimuslupa, jolloin lähetettiin yhteensä kaksitoista
kyselylomaketta. Vastausprosentti oli 92. Yhteensä palautui siis kaksikymmentäneljä kyselylomaketta. Tulokset on raportoitu tutkimuskysymyksittäin. Kyselylomakkeiden vastauksista saatu kvantitatiivinen aineisto on esitetty frekvensseinä taulukoissa ja ristiintaulukoinneissa. Avoimet kysymykset sekä avoimet vastausvaihtoehdot
monivalintakysymyksissä on raportoitu sellaisinaan.
Tulosten perusteella terveydenhoitajat suosittelevat kuuden kuukauden täysimetystä pääsääntöisesti kaikille terveille lapsille. Imetysohjausta neuvoloissa annettiin viikoittain tai useammin ja yleisesti ottaen terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä käyttämäänsä
imetysohjausmateriaaleihin neuvoloissa. Tulosten mukaan erilaiset vihkoset, kirjaset ja esitteet ovat yleisimpiä neuvolassa käytettäviä imetysohjausmateriaaleja. Useimmat vastaajat ilmoittivat myös, että neuvolassa oli käytössä erilaisia demonstraatiossa käytettäviä
havainnollistamisvälineitä, kuten rintakumeja, rintapumppuja tai imetystyynyjä. Puolet vastaajista ilmoitti, että käytössä oli myös imetysaiheisia videoita tai DVD:tä.
Terveydenhoitajien mielestä materiaaleissa koettiin olevan tarpeeksi tietoa imetyksen eduista lapselle ja äidille. Eniten puutteelliseksi koettiin se, että niissä ei ollut tietoa riittävästä maidon erityksestä vauvan tarpeisiin, tietoa rintojen ja imetyksen anatomiasta ja fysiologiasta eikä
neuvoja imetykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Suurin osa terveydenhoitajista antoi äidille imetykseen liittyvää materiaalia kotiin. Ohjaamisen koettiinkin olevan tehokkaampaa, jos sen tukena käytetään visuaalista materiaalia, mutta käytännössä näin ei aina tapahtunut.
Tulosten perusteella materiaaleja annetaan äidin sosiodemografisesta asemasta huolimatta,
mutta kirjallisen materiaalin koettiin olevan tärkeämpää ensisynnyttäjälle. Yleisesti ottaen myös imetysohjausmateriaalien sisältöön oltiin vastaajien keskuudessa varsin tyytyväisiä. Eniten samaa mieltä oltiin siitä, että materiaalit olivat kattavia ja selkeästi ymmärrettäviä. Selvänä kehityskohteena kaivattiin lisämateriaalia maahanmuuttajille sekä kirjallisten materiaalien visuaalisen ulkonäön kehittämistä.