Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta : Money laundering from Nooa Savings Bank’s point of view
Kyllästinen, Lilli; Kumpula, Satu (2009)
Kyllästinen, Lilli
Kumpula, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903241792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903241792
Tiivistelmä
Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta
Opinnäytetyömme tavoitteena on käsitellä rahanpesua Suomessa yleisesti lakien ja asetusten sekä myös pankkien, ja vielä tarkemmin Nooa Säästöpankin, näkökulmasta. Teemme opinnäytetyömme toimeksiantona Nooa Säästöpankille ja tarkoituksenamme on luoda monipuolinen ja laaja ohjeistus rahanpesusta, jota Nooa Säästöpankin henkilökunta voi käyttää apuna rahanpesuasioissa. Haluamme tuoda esille käytännön näkökulmia esimerkiksi siitä, miten pankkien henkilökunnan tulee noudattaa rahanpesuun liittyvää asiakkaan tunnistamisvelvollisuutta.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään peittämään tai häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden laiton alkuperä. Rahanpesun tarkoituksena on siirtää rikoksella hankittu omaisuus tai rikoksen tuottama hyöty lailliseen talousjärjestelmään siten, että varallisuus saadaan erotetuksi rikollisesta alkuperästä. Esirikos, eli rikos, jonka kautta rahat on hankittu, voi olla mitä tahansa rahaa tuottavaa rikollista toimintaa sen vakavuudesta riippumatta. Rahat voidaan myös pestä monella eri tavalla. Rahat on voitu hankkia esimerkiksi huumekaupalla tai petoksilla, jonka jälkeen rahoja yritetään saada lailliseksi esimerkiksi tallettamalla rahat pieninä summina eri pankkeihin tai ostamalla arvoesineitä kuten kultaa. Rahanpesuprosessi voi siis olla useista eri toimista ja vaiheista muodostunut laaja kokonaisuus.
Rahanpesua sääntelevät Suomessa lait ja asetukset. Tärkeimmät näistä ovat rikoslaki ja rahanpesulaki sekä asetus rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä. Rahanpesuasetuksella on pyritty täydentämään rahanpesulaissa olevia kohtia koskien ilmoitusvelvollisia ja heidän toimintaansa. Ilmoitusvelvollisella tarkoitetaan tässä muun muassa pankkia. Rahanpesuasetuksessa säädetään asiakkaan tunnistamisvelvollisuudesta, tunnistamistietojen säilyttämisestä sekä huolellisuus-, selonotto- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Pankeilla onkin suuri velvollisuus rahanpesun estämisessä ja selvittämisessä. Henkilökunnan koulutus ja sisäinen ohjeistus takaavat, että pankin henkilökunta tuntee rahanpesulain mukaiset velvoitteet ja sen, mitä velvollisuuksien laiminlyönnistä voi seurata. Lakien ja asetusten lisäksi rahanpesun estämistä sääntelee Suomessa Rahoitustarkastuksen, Rahanpesun selvittelykeskuksen sekä Finanssialan Keskusliiton ohjeistukset ja julkaisut.
Opinnäytetyössämme käytimme lähteinä rahanpesuun liittyvää kirjallisuutta, lakeja ja asetuksia. Työn tietoperustana käytimme myös Internetistä löytyviä artikkeleja sekä muun muassa Rahoitustarkastuksen, Rahanpesun selvittelykeskuksen sekä Finanssialan Keskusliiton Internet-sivuja, julkaisuja ja tiedotteita. Lisäksi haastattelimme Nooa Säästöpankin turvallisuuspäällikköä. Koska aihe on erittäin ajankohtainen, tietoa rahanpesusta löytyi hyvinkin paljon. Pyrimme kuitenkin keräämään opinnäytetyöhömme oleellisimmat ja tärkeimmät asiat aiheeseen liittyen. Mielestämme saimme muodostettua työstämme hyvin kattavan kokonaisuuden, ja uskomme siitä olevan hyötyä Nooa Säästöpankin henkilökunnalle rahanpesuasioissa.
Asiasanat: rahanpesu, tunnistamisvelvollisuus, huolellisuusvelvollisuus, ilmoitusvelvollisuus
Opinnäytetyömme tavoitteena on käsitellä rahanpesua Suomessa yleisesti lakien ja asetusten sekä myös pankkien, ja vielä tarkemmin Nooa Säästöpankin, näkökulmasta. Teemme opinnäytetyömme toimeksiantona Nooa Säästöpankille ja tarkoituksenamme on luoda monipuolinen ja laaja ohjeistus rahanpesusta, jota Nooa Säästöpankin henkilökunta voi käyttää apuna rahanpesuasioissa. Haluamme tuoda esille käytännön näkökulmia esimerkiksi siitä, miten pankkien henkilökunnan tulee noudattaa rahanpesuun liittyvää asiakkaan tunnistamisvelvollisuutta.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään peittämään tai häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden laiton alkuperä. Rahanpesun tarkoituksena on siirtää rikoksella hankittu omaisuus tai rikoksen tuottama hyöty lailliseen talousjärjestelmään siten, että varallisuus saadaan erotetuksi rikollisesta alkuperästä. Esirikos, eli rikos, jonka kautta rahat on hankittu, voi olla mitä tahansa rahaa tuottavaa rikollista toimintaa sen vakavuudesta riippumatta. Rahat voidaan myös pestä monella eri tavalla. Rahat on voitu hankkia esimerkiksi huumekaupalla tai petoksilla, jonka jälkeen rahoja yritetään saada lailliseksi esimerkiksi tallettamalla rahat pieninä summina eri pankkeihin tai ostamalla arvoesineitä kuten kultaa. Rahanpesuprosessi voi siis olla useista eri toimista ja vaiheista muodostunut laaja kokonaisuus.
Rahanpesua sääntelevät Suomessa lait ja asetukset. Tärkeimmät näistä ovat rikoslaki ja rahanpesulaki sekä asetus rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä. Rahanpesuasetuksella on pyritty täydentämään rahanpesulaissa olevia kohtia koskien ilmoitusvelvollisia ja heidän toimintaansa. Ilmoitusvelvollisella tarkoitetaan tässä muun muassa pankkia. Rahanpesuasetuksessa säädetään asiakkaan tunnistamisvelvollisuudesta, tunnistamistietojen säilyttämisestä sekä huolellisuus-, selonotto- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Pankeilla onkin suuri velvollisuus rahanpesun estämisessä ja selvittämisessä. Henkilökunnan koulutus ja sisäinen ohjeistus takaavat, että pankin henkilökunta tuntee rahanpesulain mukaiset velvoitteet ja sen, mitä velvollisuuksien laiminlyönnistä voi seurata. Lakien ja asetusten lisäksi rahanpesun estämistä sääntelee Suomessa Rahoitustarkastuksen, Rahanpesun selvittelykeskuksen sekä Finanssialan Keskusliiton ohjeistukset ja julkaisut.
Opinnäytetyössämme käytimme lähteinä rahanpesuun liittyvää kirjallisuutta, lakeja ja asetuksia. Työn tietoperustana käytimme myös Internetistä löytyviä artikkeleja sekä muun muassa Rahoitustarkastuksen, Rahanpesun selvittelykeskuksen sekä Finanssialan Keskusliiton Internet-sivuja, julkaisuja ja tiedotteita. Lisäksi haastattelimme Nooa Säästöpankin turvallisuuspäällikköä. Koska aihe on erittäin ajankohtainen, tietoa rahanpesusta löytyi hyvinkin paljon. Pyrimme kuitenkin keräämään opinnäytetyöhömme oleellisimmat ja tärkeimmät asiat aiheeseen liittyen. Mielestämme saimme muodostettua työstämme hyvin kattavan kokonaisuuden, ja uskomme siitä olevan hyötyä Nooa Säästöpankin henkilökunnalle rahanpesuasioissa.
Asiasanat: rahanpesu, tunnistamisvelvollisuus, huolellisuusvelvollisuus, ilmoitusvelvollisuus