Ohjaajien kokemuksia vapaamuotoisista ohjelmista Vantaan vankilassa
Hirvonen, Ann Christine (2009)
Hirvonen, Ann Christine
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902161462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902161462
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni Vantaan vankilan ohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä vapaamuotoisten ohjelmien tarpeellisuudesta, vaikuttavuudesta ja kehittämisestä ryhmätoiminnoissa.
Aihetta ei ole ennen käsitelty. Vapaamuotoisia ohjelmia käyttävät ryhmät ovat joko toiminnallisia tai keskusteluryhmiä, joita ei ole akkreditoitu. Vapaamuotoisia ohjelmia ei ole virallisesti hyväksytty vankeinhoidon ohjelmiksi, vaan ne ovat vankilakohtaisia ja rakennettu laitoksen omiin tarpeisiin. Kaikki ohjelmat ovat kuitenkin tavoitteellisia. Haastattelin teemahaastattelulla kuusi ohjaajaa ja tein tutkimuksen kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen.
Ohjaajat kokevat ohjelmat tarpeellisena, koska ryhmätoimintojen lähtökohtana on vankien sosiaalinen kuntoutus ja toimintakyvyn vahvistaminen. Ryhmissä opitaan normaalissa arjessa tarvittavia asioita, ongelmanratkaisukeinoja ja lisätään tietoutta ongelmista. Vangin fyysisen kunnon vahvistuttua, paranee myös hänen mahdollisuutensa vaikuttaa oman vankeusaikansa suunnitteluun paremmin. Ryhmissä saa vertaistukea ja ne ovat eräänlaisia henkireikiä, joissa vangit saavat tilaisuuden tuulettua ja purkaa pahaa oloaan. Samalla ne helpottavat vankilan arjessa olemista ja työskentelyä vangin ja henkilökunnan välillä.
Vaikuttavuus näkyy ulkoisen olemuksen muuttumisena, rauhoittumisena ja toimintoihin sitoutumisena. Tutkintavankeusaikana ollaan vasta niin alussa muutostyötä, että suuremmat muutokset näkyvät myöhemmin. Vankilassa saa kontaktia myös sellaisiin ihmisiin, jotka eivät siviilissä kohtaa vastaavia auttavia tahoja.
Ohjelmien kehittämiselle nähdään olevan tilausta. Toimintoja tulisi jakaa suuremmalle määrälle ja niiden tarkoituksellisuuteen ja monipuolisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ryhmiin rekrytointia voisi parantaa valvontahenkilökunnan taholta.
Aihetta ei ole ennen käsitelty. Vapaamuotoisia ohjelmia käyttävät ryhmät ovat joko toiminnallisia tai keskusteluryhmiä, joita ei ole akkreditoitu. Vapaamuotoisia ohjelmia ei ole virallisesti hyväksytty vankeinhoidon ohjelmiksi, vaan ne ovat vankilakohtaisia ja rakennettu laitoksen omiin tarpeisiin. Kaikki ohjelmat ovat kuitenkin tavoitteellisia. Haastattelin teemahaastattelulla kuusi ohjaajaa ja tein tutkimuksen kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen.
Ohjaajat kokevat ohjelmat tarpeellisena, koska ryhmätoimintojen lähtökohtana on vankien sosiaalinen kuntoutus ja toimintakyvyn vahvistaminen. Ryhmissä opitaan normaalissa arjessa tarvittavia asioita, ongelmanratkaisukeinoja ja lisätään tietoutta ongelmista. Vangin fyysisen kunnon vahvistuttua, paranee myös hänen mahdollisuutensa vaikuttaa oman vankeusaikansa suunnitteluun paremmin. Ryhmissä saa vertaistukea ja ne ovat eräänlaisia henkireikiä, joissa vangit saavat tilaisuuden tuulettua ja purkaa pahaa oloaan. Samalla ne helpottavat vankilan arjessa olemista ja työskentelyä vangin ja henkilökunnan välillä.
Vaikuttavuus näkyy ulkoisen olemuksen muuttumisena, rauhoittumisena ja toimintoihin sitoutumisena. Tutkintavankeusaikana ollaan vasta niin alussa muutostyötä, että suuremmat muutokset näkyvät myöhemmin. Vankilassa saa kontaktia myös sellaisiin ihmisiin, jotka eivät siviilissä kohtaa vastaavia auttavia tahoja.
Ohjelmien kehittämiselle nähdään olevan tilausta. Toimintoja tulisi jakaa suuremmalle määrälle ja niiden tarkoituksellisuuteen ja monipuolisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ryhmiin rekrytointia voisi parantaa valvontahenkilökunnan taholta.