Kohti yhteisöllistä Porvoo Campusta : Näkemyksiä oppimisesta ja oppimisen edistämisestä
Fagerudd, Nelli (2008)
Fagerudd, Nelli
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902091415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902091415
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia HAAGA-HELIAn Porvoon yksikössä tapahtuvaa oppimista ja oppimisen edistämistä sekä opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä, toimintaa ja keskinäistä suhdetta. Tutkimus on toteutettu tulevan Porvoo Campuksen kehittämistyön tueksi, keskustelun kiihdyttäjäksi ja jokaisen oman toiminnan pohdiskelun herättäjäksi.
Porvoo Campus 2010 hanke lähti liikkeelle korkeakoulukampuksen rakentamistarpeesta, mutta on kehittynyt Porvoon itärannan, Campus-rakennuksen ja Porvoon Taidetehtaan ympärille kehittyväksi oppimisen, luovuuden ja innovaatioiden keskuksen kehittämishankkeeksi. Uuden Campuksen suunnittelun myötä on herännyt myös keskustelu oppimisesta, oppimisen edistämisestä ja näiden kehittämisestä Porvoon yksikössä.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on sekoitus toimintatutkimusta ja tapaustutkimusta. Tutkimuksessa analysoidaan Porvoon yksikön toimintaa, johon pyritään samalla aktiivisesti vaikuttamaan. Tutkimusmateriaali koostuu opettajien ja opiskelijoiden näkökulmista ja tutkijan havainnoista. Tutkimusmateriaalin keräämisessä on käytetty useita aineistonkeruumenetelmiä ja tutkimusmateriaalia on analysoitu niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Tutkimusote on induktiivinen, jossa yksittäisistä havainnoista päädytään yleisempiin merkityksiin. Tutkimuksessa on pyritty aineistolähtöiseen analyysiin, jossa teoria tukee empiiristä aineistoa läpi tutkimusraportin. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin keväällä 2008 ja kirjoitusprosessi vuoden 2008 kesän ja syksyn aikana.
Tutkimustulosten perusteella pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa on Porvoon yksikössä vieläkin hyvin paljon behavioristisen oppimisnäkemyksen piirteitä: Opettajat ovat pääasiassa tiedon jakajia ja opiskelijat tiedon vastaanottajia. Opettajat ovat pedagogisilta ajatuksiltaan hyvin erilaisia, ja nähtävissä on jopa täysin vastakohtaisia opettajuuksia. Koulutuksen sisältö on hyvin substanssikeskeistä ja niin opetusmenetelmät kuin opitun mittaamisen keinotkin hyvin behavioristisia. Opiskelijoita ei ohjata asettamaan itselleen ja oppimiselleen tavoitteita, taikka reflektoimaan kehittymistään. Opiskelijoiden motivaatiossa on parantamisen varaa, mikä johtunee ainakin osittain opettajien motivaation heikosta tilasta, koulutuksen sisällöstä, toimintamalleista ja liian alhaisesta vaatimustasosta. Opiskelijoille ei anneta valtuuksia, eikä vastuuta, joita opiskelijat kaipaisivat. Yleisesti voi sanoa opettajien ja opiskelijoiden todellisen toimintojen olevan vielä hyvin kaukana siitä miten ne HAAGA-HELIAn pedagogisessa strategiassa on kuvattu. Toki tämän kaiken keskellä näkyy myös halua ja pyrkimyksiä muuttaa toimintatapoja. Porvoon yksikössä on kehitetty oppimisympäristö, jossa oppiminen ymmärretään yhteisöllisenä toimintana, jossa kaikki osapuolet ovat aktiivisia ja tasavertaisia.
Porvoo Campus 2010 hanke lähti liikkeelle korkeakoulukampuksen rakentamistarpeesta, mutta on kehittynyt Porvoon itärannan, Campus-rakennuksen ja Porvoon Taidetehtaan ympärille kehittyväksi oppimisen, luovuuden ja innovaatioiden keskuksen kehittämishankkeeksi. Uuden Campuksen suunnittelun myötä on herännyt myös keskustelu oppimisesta, oppimisen edistämisestä ja näiden kehittämisestä Porvoon yksikössä.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on sekoitus toimintatutkimusta ja tapaustutkimusta. Tutkimuksessa analysoidaan Porvoon yksikön toimintaa, johon pyritään samalla aktiivisesti vaikuttamaan. Tutkimusmateriaali koostuu opettajien ja opiskelijoiden näkökulmista ja tutkijan havainnoista. Tutkimusmateriaalin keräämisessä on käytetty useita aineistonkeruumenetelmiä ja tutkimusmateriaalia on analysoitu niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Tutkimusote on induktiivinen, jossa yksittäisistä havainnoista päädytään yleisempiin merkityksiin. Tutkimuksessa on pyritty aineistolähtöiseen analyysiin, jossa teoria tukee empiiristä aineistoa läpi tutkimusraportin. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin keväällä 2008 ja kirjoitusprosessi vuoden 2008 kesän ja syksyn aikana.
Tutkimustulosten perusteella pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa on Porvoon yksikössä vieläkin hyvin paljon behavioristisen oppimisnäkemyksen piirteitä: Opettajat ovat pääasiassa tiedon jakajia ja opiskelijat tiedon vastaanottajia. Opettajat ovat pedagogisilta ajatuksiltaan hyvin erilaisia, ja nähtävissä on jopa täysin vastakohtaisia opettajuuksia. Koulutuksen sisältö on hyvin substanssikeskeistä ja niin opetusmenetelmät kuin opitun mittaamisen keinotkin hyvin behavioristisia. Opiskelijoita ei ohjata asettamaan itselleen ja oppimiselleen tavoitteita, taikka reflektoimaan kehittymistään. Opiskelijoiden motivaatiossa on parantamisen varaa, mikä johtunee ainakin osittain opettajien motivaation heikosta tilasta, koulutuksen sisällöstä, toimintamalleista ja liian alhaisesta vaatimustasosta. Opiskelijoille ei anneta valtuuksia, eikä vastuuta, joita opiskelijat kaipaisivat. Yleisesti voi sanoa opettajien ja opiskelijoiden todellisen toimintojen olevan vielä hyvin kaukana siitä miten ne HAAGA-HELIAn pedagogisessa strategiassa on kuvattu. Toki tämän kaiken keskellä näkyy myös halua ja pyrkimyksiä muuttaa toimintatapoja. Porvoon yksikössä on kehitetty oppimisympäristö, jossa oppiminen ymmärretään yhteisöllisenä toimintana, jossa kaikki osapuolet ovat aktiivisia ja tasavertaisia.