Sisätilapaikannus säteilylähteiden turvajärjestelyissä
Syrjälä, Jari (2009)
Syrjälä, Jari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902041342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902041342
Tiivistelmä
Säteilyturvakeskus hyödyntää GPS:ää (Global Positioning System) ympäristön säteilyhavainnointiin. GPS paikannusta ei voida kuitenkaan hyödyntää säteilylähteiden paikantamiseen sisätiloissa, koska näköyhteys satelliitteihin menetetään.
Sisätilapaikannusta käytetään enimmäkseen teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Teollisuus hyödyntää paikannusta tavaroiden jäljittämiseen ja terveydenhuolto sairaalalaitteiden ja ihmisten paikantamiseen. Nykyiset kaupalliset sisätilapaikannusjärjestelmät perustuvat sormenjälki menetelmään, jotka hyödyntävät olemassa olevaa langatonta lähiverkkoa. Menetelmässä kohteen paikan laskenta perustuu WLAN-tukiasemien lähettämän radiosignaalin voi-makkuuden mittaamiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yleisesti sormenjälki menetelmään perustuvia sisätilapaikannusjärjestelmiä ja erityisesti niiden soveltuvuutta ad hoc tyyppisessä säteilylähteiden paikantamisessa. Sormenjälki menetelmän soveltuvuutta on evaluoitu käytännössä Cisco Systemsin ja Ekahaun ohjelmistoilla ja laitteilla. Työn tarkoituksena on osoittaa, miten sormenjälki menetelmää voidaan hyödyntää säteilylähteiden paikantamisessa.
Tämän tutkimuksen metodiikkana on toiminta- ja suunnittelutieteellinen tutkimus. Tutkimuksen lähtökohdaksi asetettiin yleisesti tunnettu konstruktio STUKin alueelta, koska tämän tutkimuksen kontribuutio ei ole valmistaa uutta sisätilapaikannusjärjestelmää vaan tutkia sen soveltamista säteileylähteiden paikantamiseen. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty sisätilapaikannukseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta ja julkaisuja, jotka toimivat tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä.
Työssä rakennettiin konstruktio säteilylähteiden paikantamiseksi. Työn soveltavan osan pyrkimyksenä oli luoda sovellus paikka- ja säteilymittaustiedon yhdistämiseksi tietokantatasolla ja esittää tulos graafisesti rakennuksen pohjakartalla.
Työssä voitiin osoittaa, että säteilylähteiden paikantaminen on mahdollista perustuen langatonta lähiverkkoa hyödyntävään sormenjälki menetelmään. Työläästä ja aikaa kulutuvasta käyttöönotosta johtuen sormenjälki menetelmään perustuvat sisätilapaikannusjärjestelmät eivät sovellu ad hoc -tyyppiseen paikantamiseen, jossa järjestelmän nopea käyttöönotto vieraassa ympäristössä on perusvaatimus.
Sisätilapaikannusta käytetään enimmäkseen teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Teollisuus hyödyntää paikannusta tavaroiden jäljittämiseen ja terveydenhuolto sairaalalaitteiden ja ihmisten paikantamiseen. Nykyiset kaupalliset sisätilapaikannusjärjestelmät perustuvat sormenjälki menetelmään, jotka hyödyntävät olemassa olevaa langatonta lähiverkkoa. Menetelmässä kohteen paikan laskenta perustuu WLAN-tukiasemien lähettämän radiosignaalin voi-makkuuden mittaamiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yleisesti sormenjälki menetelmään perustuvia sisätilapaikannusjärjestelmiä ja erityisesti niiden soveltuvuutta ad hoc tyyppisessä säteilylähteiden paikantamisessa. Sormenjälki menetelmän soveltuvuutta on evaluoitu käytännössä Cisco Systemsin ja Ekahaun ohjelmistoilla ja laitteilla. Työn tarkoituksena on osoittaa, miten sormenjälki menetelmää voidaan hyödyntää säteilylähteiden paikantamisessa.
Tämän tutkimuksen metodiikkana on toiminta- ja suunnittelutieteellinen tutkimus. Tutkimuksen lähtökohdaksi asetettiin yleisesti tunnettu konstruktio STUKin alueelta, koska tämän tutkimuksen kontribuutio ei ole valmistaa uutta sisätilapaikannusjärjestelmää vaan tutkia sen soveltamista säteileylähteiden paikantamiseen. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty sisätilapaikannukseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta ja julkaisuja, jotka toimivat tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä.
Työssä rakennettiin konstruktio säteilylähteiden paikantamiseksi. Työn soveltavan osan pyrkimyksenä oli luoda sovellus paikka- ja säteilymittaustiedon yhdistämiseksi tietokantatasolla ja esittää tulos graafisesti rakennuksen pohjakartalla.
Työssä voitiin osoittaa, että säteilylähteiden paikantaminen on mahdollista perustuen langatonta lähiverkkoa hyödyntävään sormenjälki menetelmään. Työläästä ja aikaa kulutuvasta käyttöönotosta johtuen sormenjälki menetelmään perustuvat sisätilapaikannusjärjestelmät eivät sovellu ad hoc -tyyppiseen paikantamiseen, jossa järjestelmän nopea käyttöönotto vieraassa ympäristössä on perusvaatimus.