Ala-aseman prosessori- ja ohjelmistokehitysympäristön kartoitus
Kulpakko, Pekka (2008)
Kulpakko, Pekka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812164465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812164465
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin sähköverkkojen verkostoautomaatioon soveltuvaa prosessoriteknologiaa
ja ohjelmistokehitysympäristöjä. Työ tehtiin Netcontrol Oy:lle, joka on kehittämässä uutta Netcon100-nimistä ala-asemaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää
kolme potentiaalista vaihtoehtoa Netcon100-ala-aseman I/O-yksikön mikrokontrolleriksi sekä testata eri ohjelmistokehitysympäristöjä.
Netcon100 suunnitellaan IEC 61850 -standardin mukaisesti. IEC 61850 sekä ala-asemalta vaadittava pitkä elinkaari aiheuttavat mikrokontrollerille vaatimuksia, jotka rajaavat pois
valtaosan markkinoilla olevista mikrokontrollereista.
Varsinaiseen kartoitukseen valittiin lopulta mukaan kuusi eri valmistajan mikrokontrolleria.
Näistä kuudesta mikrokontrollerista valittiin suunnitelman mukaisesti kolme tarkemmin tutkittavaksi ja testattavaksi. Valitut mikrokontrollerit olivat Analog Devicesin ADSP-BF536,
Freescalen MCF52235 ja Atmelin AT32UC3A0512. Kyseisille mikrokontrollereille tilattiin kehitysalustat, joita käytettiin testisovelluksien tekemiseen. Testisovelluksissa kaikille kehitysalustoille tehtiin Remote Port -sovellus, joka toimii Ethernet/sarjaportti-muuntimena.
Testisovelluksien tärkein tarkoitus oli kuitenkin tutustua eri ohjelmistokehitysympäristöihin.
Opinnäytetyössä testattiin neljää eri ohjelmistokehitysympäristöä. Testatut ympäristöt olivat
Analog Devicesin VisualDSP++ 5.0, Freescalen Codewarrior Development Studio, IAR:n IAR Embedded Workbench ja Atmelin AVR32 Studio 2.0. Kaikissa testatuissa ohjelmistokehitysympäristöissä on suurin piirtein samat perusominaisuudet. Suurimmat erot eri
ohjelmistokehitysympäristöjen välillä ovat yleisessä käytettävyydessä ja valmistajien tarjoamissa dokumentaatiossa.
Opinnäytetyössä saatiin rajattua markkinoilla olevasta suuresta mikrokontrollerivalikoimasta
ala-asemaan soveltuvat vaihtoehdot. Opinnäytetyön kartoituksen ja Netcontrolin lisätestauksen perusteella tehtävän mikrokontrollerivalinnan onnistuminen selvinnee
kuitenkin vasta tulevaisuudessa, kun nähdään, kuinka pitkäikäiseksi valittu mikrokontrolleri osoittautuu.
ja ohjelmistokehitysympäristöjä. Työ tehtiin Netcontrol Oy:lle, joka on kehittämässä uutta Netcon100-nimistä ala-asemaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää
kolme potentiaalista vaihtoehtoa Netcon100-ala-aseman I/O-yksikön mikrokontrolleriksi sekä testata eri ohjelmistokehitysympäristöjä.
Netcon100 suunnitellaan IEC 61850 -standardin mukaisesti. IEC 61850 sekä ala-asemalta vaadittava pitkä elinkaari aiheuttavat mikrokontrollerille vaatimuksia, jotka rajaavat pois
valtaosan markkinoilla olevista mikrokontrollereista.
Varsinaiseen kartoitukseen valittiin lopulta mukaan kuusi eri valmistajan mikrokontrolleria.
Näistä kuudesta mikrokontrollerista valittiin suunnitelman mukaisesti kolme tarkemmin tutkittavaksi ja testattavaksi. Valitut mikrokontrollerit olivat Analog Devicesin ADSP-BF536,
Freescalen MCF52235 ja Atmelin AT32UC3A0512. Kyseisille mikrokontrollereille tilattiin kehitysalustat, joita käytettiin testisovelluksien tekemiseen. Testisovelluksissa kaikille kehitysalustoille tehtiin Remote Port -sovellus, joka toimii Ethernet/sarjaportti-muuntimena.
Testisovelluksien tärkein tarkoitus oli kuitenkin tutustua eri ohjelmistokehitysympäristöihin.
Opinnäytetyössä testattiin neljää eri ohjelmistokehitysympäristöä. Testatut ympäristöt olivat
Analog Devicesin VisualDSP++ 5.0, Freescalen Codewarrior Development Studio, IAR:n IAR Embedded Workbench ja Atmelin AVR32 Studio 2.0. Kaikissa testatuissa ohjelmistokehitysympäristöissä on suurin piirtein samat perusominaisuudet. Suurimmat erot eri
ohjelmistokehitysympäristöjen välillä ovat yleisessä käytettävyydessä ja valmistajien tarjoamissa dokumentaatiossa.
Opinnäytetyössä saatiin rajattua markkinoilla olevasta suuresta mikrokontrollerivalikoimasta
ala-asemaan soveltuvat vaihtoehdot. Opinnäytetyön kartoituksen ja Netcontrolin lisätestauksen perusteella tehtävän mikrokontrollerivalinnan onnistuminen selvinnee
kuitenkin vasta tulevaisuudessa, kun nähdään, kuinka pitkäikäiseksi valittu mikrokontrolleri osoittautuu.