Euran yläasteen oppilaiden kokemukset kouluterveydenhuollosta
Paavilainen, Katri (2007)
Paavilainen, Katri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810183611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810183611
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia kouluterveydenhuollosta. Tutkimuksessa kartoitettiin oppilaiden kokemuksia kouluterveydenhuollon tiloista sekä kouluterveydenhuollon toteuttamasta oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta. Lisäksi selvitettiin heidän kokemuksiaan henkilöstön tavoitettavuudesta ja vuorovaikutuksesta sekä terveysneuvonnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kouluterveydenhuoltoa saadun tiedon avulla yhä enemmän nuorten tarpeita vastaavaksi. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Euran yläasteen oppilaat, joista valittiin satunnaisotannalla kolmasosa (N=114) mukaan kyselyyn. Tutkimuksen vastausprosentti oli 91%. Tutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2006 kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, avokysymyksiä sekä strukturoidun ja avoimen kysymyksen välimuotoja. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja siitä laskettiin frekvenssejä ja prosentteja. Tulokset esitettiin yhteenvetoina sekä taulukoina ja kuvioina. Avointen kysymysten tulokset analysoitiin sisällön erittelyllä ja tulokset esitettiin yhteenvetoina ja suorina lainauksina. Tulosten mukaan viidennes oppilaista koki yksityisyyden säilymisen riittämättömäksi kouluterveydenhuollossa. Kaksi kolmasosaa oppilaista koki pääsevänsä halutessaan kouluterveydenhuollon vastaanotolle ja saavansa tarvitsemaansa apua ongelmiinsa. Yli puolet oppilaista tiesi kouluterveydenhuollon vastaanottoajat. Terveystarkastuksiin oli oppilaiden mielestä ollut varattuna riittävästi aikaa. Lähes puolet oppilaista koki, että terveystarkastuksissa suoritettiin liian vähän mittauksia ja käsiteltiin liikaa ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Puolet oppilaista koki henkilökohtaisista asioista puhumisen terveydenhoitajalle helpoksi. Oppilaat kokivat että terveydenhoitaja kuuntelee heitä ja on kiinnostunut heidän asioistaan. Riittävästi ohjausta koettiin saadun uneen ja lepoon sekä liikuntaan liittyen. Tietoa oli saatu eniten terveystarkastuksissa. Lisätietoa kaivattaisiin etenkin tulevaisuuden suunnittelusta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia millaiset oppilaiden tiedot ovat terveysneuvonnan eri osa-alueista. Näiden tutkimusten avulla saataisiin tarkempaa tietoa oppilaiden tiedon tarpeista, ja näiden tutkimusten tulosten avulla voitaisiin paremmin vastata oppilaiden tarpeisiin.