Verkkoanalytiikka journalistin työssä: Kohti onnistumisen ja vaikuttavuuden mittausta

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2019 Karas
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
New Media Design and Production
Language
fi
Pages
90
Series
Abstract
Internetin synnyttämän toimintaympäristön murroksen vuoksi medioiden yleisöt ovat pirstoutuneet pieniksi kohderyhmiksi eikä massayleisöjä enää perinteisessä mielessä ole olemassa. Yleisön huomiosta käydään kovaa kilpailua sisällöillä ja useilla alustoilla. Siksi medioilla on kasvanut intressi yleisönsä tarpeiden, arvojen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Digitaalisten alustojen analytiikkatyökalut mahdollistavat yleisön mittaamisen sekä määrällisesti että laadullisesti laajemmin, kuin perinteisissä medioissa on ollut mahdollista. Media-ala näyttääkin nopeasti omaksuneen analytiikan osaksi toimitusten arkea. Kun medioilla on käytössään entistä enemmän yleisötietoa, on sillä todennäköisesti vaikutuksia sekä journalisteihin että heidän tekemiinsä sisältöihin. Kansainvälisessä tutkimuksessa onkin havaittu, että analytiikka vaikuttaa ainakin journalismin sisältöjen aihevalintoihin ja ennakkosuunnitteluun. Suomalaisessa kontekstissa verkkoanalytiikan vaikutuksia on tutkittu varsin vähän, ja osaltaan tämä pro gradu -tutkimus täyttää tätä aukkoa. Tutkimus on laadullinen ja sen menetelmänä on teemahaastattelu. Viiden suomalaisen verkkojournalistin haastattelun avulla selvitetään, millaisia mittareita journalistit aktiivisesti seuraavat, miten data toimii työkaluna journalistin työssä, millaisena journalistit kokevat suhteensa yleisöön ja milloin journalistit kokevat onnistuvansa työssään. Tutkimuksen näkökulma rajautuu journalisteihin, eikä haastateltavien joukossa ole esimerkiksi mediatalojen strategia- tai kehittämiseen keskittyneiden osastojen työntekijöitä. Näin analytiikan vaikutusten tarkastelu rajautuu journalistien työn tasolle. Tutkimuksen merkittävin löydös on, kuinka kokonaisvaltaisesti analytiikka vaikuttaa journalismin otsikointiin, aihevalintoihin ja aiheiden näkökulmittamiseen. Mittareita seurataan omilla ja sosiaalisen median alustoilla, yleisimmin seurattuja mittareita ovat lukijamäärä, yksittäisten juttujen pito ja sitoutumiseen liittyvät mittarit. Sisällöllisten vaikutusten lisäksi analytiikka synnyttää journalisteille paineita suoriutua tiettyjen odotusten mukaisesti. Analytiikan pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät niin, että analytiikka mielletään opetustyökaluksi, joka kehittää journalisteja paremmiksi ammatissaan. Toisaalta verkkoanalytiikan nähdään myös viihteellistävän journalismia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että henkilötarinoita kerrotaan entistä enemmän. Tutkimuksen tulosten perusteella journalistien kokemus onnistumisesta ei kuitenkaan rakennu pelkästään analytiikan varaan, vaan analytiikka osoittaa samoihin tuotoksiin, joista onnistumisen kokemus syntyy. Journalismille on mielletty vahva sosiaalisen eetoksen sanelema rooli yhteiskunnassa. Journalismin tehtävä on sekä välittää tietoa että toimia demokratian vallan vahtikoirana. Alalla onkin kasvava tarve tämän yhteiskunnallisen aspektin mittaamiseen ja kvantifiointiin, ja myös tutkimuksen aineistosta nousee esiin tarve journalismin arvopohjaiselle mittaamiselle. Aineiston ja teorian pohjalta tutkimus lähestyy myös kysymystä journalismin vaikuttavuuden arvioinnista ja tarjoaa yhden uuden mallin vaikutusten mallintamiseen.

Due to the development of operational environment of media, mass audiences have become smaller, fragmented target audiences. Media compete for attention with content and on multiple platforms. As a result, media companies have a growing interest to understand and gain knowledge of audience needs, values and behavior. Measuring audience and user behavior both qualitatively and quantitatively has been made easier and in many ways possible on digital platforms. Analytics has quickly become a new convention of media. When knowledge of audience behavior increases, it logically has an effect on journalists and the content they create. And indeed, according to international studies, analytics do inform pre- planning and subject choices in journalism. In the context of Finnish media however, analytics is subject scarcely studied. One aim of this thesis is to answer this void. This thesis implements qualitative methods. The study is done with interviews of five Finnish journalists, who work with mainly online platforms. The aim of the thesis is to study which metrics journalists follow, how the data affects journalists, how journalists view the relationship with their audiences, and when do journalists experience a feeling of professional success. No professionals of strategy or development departments of media companies were included. This exclusion narrows the research to focus on journalists, and how they implement analytics in their work. The results of this thesis highlight the all-encompassing nature of analytics. Analytics affects headlines, subject choices and viewpoints chosen for specific subjects. Both owned and social media platforms are under constant analysis. The most commonly analyzed metrics are the number of readers/viewers, the traction of an individual pieces, and the metrics of engagement. Analytics also builds pressure to perform according to internalized expectations. In the long-term, analytics is seen as an educational tool. On the opposing view, analytics is also seen as pushing journalism toward tabloidization. The experience of professional success however is not entirely nor exclusively built on analytics; Many aspects add to the experience. The role of journalism in society is driven by its social ethos. Journalism both transmits and forwards information, and works as the sword arm of democracy. Because of this societal role, a growing need arises for impact metrics. Based on the research results and a theoretical framework, this thesis builds toward future impact metrics and provides a model for tracking and measuring impact of journalism.
Description
Supervisor
Leinonen, Teemu
Thesis advisor
Pirhonen, Kalle
Keywords
journalismi, media, data, analytiikka, internet, muotoilu
Other note
Citation