Recovery of lithium from lithium-ion battery waste
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Kemian tekniikan korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2017-06-13
Department
Major/Subject
Sustainable Metals Processing
Mcode
CHEM3026
Degree programme
Master's Programme in Chemical, Biochemical and Materials Engineering
Language
en
Pages
85 + 20
Series
Abstract
Recovery of lithium from spent lithium-ion batteries has recently been of interest due to increasing demand of portable electronics, electric vehicles and energy storage systems. Currently few industrial processes recover cobalt, nickel and lithium from battery waste using hydrometallurgical methods. However, future waste batteries will challenge the present processes due to more complex technology and decreasing amount of metals to be recovered. Leaching of spent Li-ion batteries have been studied using strong mineral acids such as sulfuric, hydrochloric and nitric acid. In comparing experiments hydrochloric acid has performed best. Also, organic acids can be used as leaching reagents. Solvent extraction and ion exchange can be used to selectively concentrate metals containing solution whereas chemical precipitation, electrowinning and/or cementation methods are used for the recovery of metals from spent Li-ion batteries. Impurities are often precipitated from the leach liquor by neutralization with NaOH solution. Cobalt, nickel and lithium can be separated from complex metal containing solution by solvent extraction using different extractants such as Cyanex 272 or P507. In this work precipitation and solvent extraction were investigated to recover mainly cobalt, nickel and lithium from leach liquor. Temperature (30, 40 and 50 °C) and pH (5.0, 5.5 and 6.0) dependency were studied in the purification step of leach liquor. Iron, aluminum and copper were precipitated together using 2 M sodium hydroxide solution at 50 °C when equilibrium pH was 5. Temperature (30, 40 and 50 °C) and pH dependency were studied in the precipitation of cobalt, manganese and nickel as hydroxides (pH 7.5, 8.0 and 8.5) and carbonates (pH 7.0, 7.5 and 8.0). Cobalt, manganese and nickel were precipitated in one stage using 2 M sodium carbonate solution at 50 °C when equilibrium pH was 8. Lithium was precipitated successfully by adding stoichiometric amount of saturated sodium carbonate solution at 50 °C. Before lithium recovery the liquor was evaporated in order to increase the concentration of lithium. Lithium carbonate recovery efficiency was 59 % and calculated estimation of the purity 95%. Solvent extraction has been studied widely in the separation of cobalt and nickel. In this work, the separation of cobalt and manganese from nickel and lithium was performed with 40% saponified Cyanex 272. Optimal parameters were 2:1 organic-to-aqueous ratio, contact time 15 min, equilibrium pH 5.3 and temperature 30 °C. 98% of cobalt and 99% of manganese were separated from nickel and lithium in one extraction stage. Cobalt and manganese were stripped in single stage with 2 M H2SO4 and the efficiencies were 96% and 93%, respectively. Scrubbing before stripping was recommended for future experiments. Conceptual flowchart for the recovery of metals was suggested according to results and literature.Viime aikoina kiinnostus litiumin talteenottoa kohtaan litium-ioni-akkumurskeesta on kasvanut. Syynä kiinnostuksen kasvuun on kannettavan elektroniikan, sähköisten ajoneuvojen ja energian varastointi systeemien kysynnän kasvu. Tällä hetkellä muutama teollisuudessa oleva prosessi ottaa koboltin ja nikkelin lisäksi litiumin talteen akkumurskeesta hydrometallurgisesti. Kuitenkin tulevaisuuden paristot sekä akut tulevat olemaan haaste nykyisille kierrätysprosesseille entistä monimutkaisemman teknologian ja pienenevien metallipitoisuuksien vuoksi. Akkumurskeen liuotusta on tutkittu käyttäen vahvoja mineraalihappoja kuten rikki-, suola- ja typpihappoa. Vertailevissa tutkimuksissa suolahappo on liuottanut parhaiten eri metalleja. Mineraalihappojen lisäksi liuotusreagensseina on tutkittu orgaanisia happoja. Neste-nesteuuttoa ja ioninvaihtohartseja voidaan käyttää liuoksen selektiivisessä metallin rikastuksessa, kun taas kemiallista saostusta, elektrolyyttistä rikastusta ja/tai sementaatiota käytetään metallin talteen otossa. Yleisesti epäpuhtaudet poistetaan neutralisoinnilla eli lisäämällä natriumhydroksidia liuokseen, jolloin rauta, alumiini ja kupari saostuvat. Koboltti, nikkeli ja litium voidaan erottaa kompleksisesta metalliliuoksesta neste-nesteuutolla käyttäen erilaisia uuttoaineita kuten Cyanex 272:ta tai P507:ää. Tässä työssä tutkittiin kemiallista saostusta ja neste-nesteuuttoa päämetallien eli koboltin, nikkelin ja litiumin talteen ottamiseksi ja erottamiseksi. Raudan alumiinin ja kuparin saostuksessa tutkittiin lämpötilan (30, 40 ja 50 °C) ja pH:n riippuvuutta (5.0, 5.5 ja 6.0). Rauta, alumiini ja kupari saostettiin yhdessä 50 asteessa lisäämällä 2 M natriumhydroksidia kunnes pH oli 5. Koboltin, mangaanin ja nikkelin saostuksen lämpötila-(30, 40 ja 50 °C) ja pH-riippuvuutta tutkittiin lisäämällä natriumhydroksidi ja -karbonaatti liuoksia. Metallit saostettiin yhdessä 50°C:ssa lisäämällä 2 M natriumkarbonaattia kunnes tasapaino pH oli 8. Litiumin kristallointi suoritettiin 50 °C:ssa lisäämällä stoikiometrinen määrä kyllästettyä natriumkarbonaatti liuosta. Ennen litiumin talteenottoa litiumin konsentraatiota nostettiin haihduttamalla pohjaliuosta. Litium karbonaatin saanto oli 59% ja laskettu arvio puhtaudesta oli 95%. Neste-nesteuuttoa on tutkittu laajasti koboltin ja nikkelin erotusmenetelmänä. Tässä työssä koboltin ja mangaanin erotus nikkelistä ja litiumista suoritettiin 40% saippuoidulla Cyanex 272:lla. Optimaaliset parametrit olivat 2:1 orgaaninen-vesiliuossuhde, kontaktiaika 15 min, tasapaino pH 5.3 ja lämpötila 30 °C. 98% koboltista ja 99% mangaanista saatiin erotettua nikkelistä ja litiumista yhdellä uuttovaiheella. Yksivaiheisella strippauksella talteen saatiin 96% koboltista ja 93% mangaanista. Puhdistusta suositellaan ennen strippausta jatkokokeita varten. Tuloksien ja kirjallisuuden perusteella esitettiin vuokaavio metallien talteenottamiseksi akkumurskeesta.Description
Supervisor
Lundström, MariThesis advisor
Porvali, AnttiAaltonen, Miamari
Keywords
LIBs, lithium-ion battery, hydrometallurgy, circular economy, chemical precipitation, solvent extraction
