Linnun maisema -Pyhäjärvi-Viinikanoja-Iidesjärvi-Haviseva

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2015 Sariola
Date
2015
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
121
Series
Abstract
Opinnäytteessäni luen Eeva-Liisa Mannerin runoja teoksellisin ja taiteellisin keinoin. Luen erityisesti sellaisia Eeva-Liisa Mannerin runoja, joissa mainitaan lintu tai linnut. Aloitan opinnäytteeni kirjeen muodossa. Kirjoitan Eeva-Liisa Mannerille, kuolemalle ja sinulle, toiselle. Kirjeessä kysyn: "Miten kutsun sinua?" Kiinnostukseni kohdistuu taiteellisen tutkimuksen menetelmiin ja kirjoittamiseen. Eettisen asenteen, jota läpi opinnäytteen haen ja kysyn, tulisi näkyä myös kirjoituksessa. Ajattelen, että fragmentaarinen kirjoitus on sellainen kirjoittamisen tapa ja muoto, jossa ei-tietämiselläkin on tilaa kirjoittautua. Pohdin, miten fragmentaarisuus kirjoituksessa voisi toteutua. Ei-tietäminen on yhteydessä opinnäytteeni menetelmiin. Ei-tietäminen käsitteenä liittyy myös ruumiin tapaan tuntea. Teen opinnäytettäni kävellen. Kierrän Pyhäjärveä ja Iidesjärveä ympäri. Kirjoitan kävelyretkien aikana tai heti kävelemästä tultuani. Kun kävelen, Eeva-Liisa Mannerin runojen rinnalle ja osaksi teosten tapahtumallisuutta ilmestyvät Iidesjärven linnut. Sattuma, leikki ja lumoutuminen ovat muita tapoja, joiden avulla opinnäytteessä lähestytään lintuteemaa, linnun poetiikkaa ja toiseuden kysymystä. Kiertäen matka on aina kesken ja alussa. Opinnäytteeseen kuuluvat teokset "Yksinäisyys on jotain muuta", "Käsittää väärällä kädellä / Kummaa" sekä "Mitä jäljelle jää" tulevat kuvailluiksi tapahtumallisuuden kautta. Teokseni muuttuvat taiteeksi jokapäiväisessä elämässä ja arjen usein yllättävissä hetkissä, joista kirjoitan. Kirjoituskin on tapahtuma. Opinnäyte kirjana on myös opinnäytteen taiteellinen osuus. Kun ojennan kirjan eteenpäin, kirja ja kirjoitus avautuvat uusiin tapahtumiin. Teoksissani ja tapahtumallisuuden kirjallisissa kuvauksissa rakennan versioita linnuista. Samalla syntyy tila versioiden väliin ja versioiden välinen etäisyys. Odottamattomat tapahtumat, pakottava ruumis ja lumoavat linnut toivat ja tuovat opinnäytteeseen toisenlaista, spontaanimpaa fragmentaarisuutta kuin ehkä olin suunnitellut. Teoksetkin tapahtuvat aina toisin, karkaavat alkuperäisestä tarkoituksestaan. Linnun poetiikka on karkulaisen poetiikkaa. Opinnäytteessäni kirjoitan ja kuljen toista kohti. Kirjoittaminen on etääntymistä, jotta voi tuntea läheisyyttä.

One of the starting points of my thesis is Eeva-Liisa Manner's poetry and the birds mentioned in poems. I try to find ways to place myself in conversation with Manner's poems and birds. I ask what it means to be face-to-face with a bird. How could it be possible? Is it somehow connected to the question of how I would call you? How to write without mastering the nature and the other? In my thesis fragmentary writing is mentioned as a part of ethical attitude and not-knowing. But how does this fragmentary writing actually happen? Walking and wandering near lakes is one of the main methods of writing in my thesis. For me, walking around lake Pyhäjärvi and lake Iidesjärvi is not only to move, but to be moved by surroundings, by Manner's poems and by the birds I meet while walking. I found that walking is connected to memory too, like during those fleeting moments when I get touched by things that I might not find words for if I try to. Speaking of my methods, I would like to mention play and fascination too. "The loneliness is not the one", "Erase with the other hand" and "What remains" are works I carried out during my thesis. I describe how moment by moment these works come to live in my daily life.The artworks and writing are affirmed as part of the events I am living. The plural bird consists of events, including the event of writing. I found that fragmentary writing doesn't only come true by using different genres in writing or by some other techniques. Instead, fragments might happen when something unexpected is happening. The event of writing is more or less improvised, sometimes as if forced, sometimes very natural, to be continued as unintentionally as it has occurred.
Description
Supervisor
Rajanti, Taina
Thesis advisor
Rajanti, Taina
Keywords
taiteellisen tutkimuksen menetelmät, Eeva-Liisa Manner, lintu, käveleminen, Blanchot, muisti
Other note
Citation