Lämmitetty massiivihavupuulattia

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2006
Major/Subject
Talonrakennustekniikka
Mcode
Rak-4
Degree programme
Language
fi
Pages
101 s.
Series
Abstract
Diplomityössä tutkittiin lattialämmitettyjä massiivihavupuulattioita. Lattialautojen valmistusprosessia tutkittiin omassa osiossaan. Lisäksi tutkittiin kokeellisesti ja mallintamalla lattialämmitetyn puulattian toimintaa, vaikutusta energiankulutukseen ja puun muodonmuutoksiin. Tutkimuksen pohjalta laadittiin asiaa koskeva ohjeistus. Nykyiset asumiskonseptit asettavat suuret vaatimukset lautalattioille. Kokonaislaatua voidaan nostaa optimoimalla pahimmat muodonmuutoksia aiheuttavat tekijät, tärkeimpinä niistä raaka-aineen valinta ja kuivaus. Paras raaka-aine lattialaudoille on pohjoismaisella sahaustavalla sahattu 3 ex log siten, että sydänkappaleet lajitellaan pois. Sydänkappaleet ja sydänjuovaiset laudat aiheuttavat kieroutta ja sydämen suhteen epäsymmetriset kappaleet syrjävääryyttä. Syrjävääryys ja kierous estävät tiiviin asennuksen betonilaatassa. Syrjävääryys aiheuttaa rakovälin tuplaantumista puupalkistossa. Optimaalisen lattialautapoikkileikkauksen tulee olla sydänpuoli käyttölappeena, tarkkaan symmetrinen ytimen suhteen, keskilinjalle pystyyn vedetyllä akselilla ei saa olla sydän/pintapuurajaa ja poikkileikkauksen keskipisteen tulee sijaita 30-50mm sydämestä. Haluttu raaka-aine tulisi hankkia laivakuivana (MC 14-16%), jolloin sen suoruus voidaan tarkistaa. Lattialautojen optimaalinen tavoitekosteus on MC 8% vaihteluvälillä 6-9%, johon kuivaaminen voidaan suorittaa erikseen. Syklisten kosteusrasitusten käyttöä muodonmuutosten vähentämiseksi kuivausohjelmassa tulisi kehittää. Lattialämmityksen vaikutusta lämmitystehoon, lämpöhäviöihin ja lautalattian muodonmuutoksia tutkittiin koelattioiden ja mallinnuksen avulla. Lämpökenttälaskelmien mukaan lattialämmitys kaksinkertaistaa ja puulattian tapauksessa kolminkertaistaa alapohjan lämpöhäviöt. Kokonaisenergiantarve ja sitä mukaa energiakustannukset kuitenkin kasvavat lämmitetyllä puulattialla vain 8%, mikä voidaan kompensoida mitoittamalla vaippa ja/tai ilmanvaihto yhteensä 8% vähemmän energiaa kuluttavaksi. lämmittämättömän rakenteen tasolle lisä-eristämällä alapohjaa. Sekä lautalattian, että välikerrosten (esim. solumuovi) todettiin leikkaavan lämmitystehoa huomattavasti, siksi lämmitysputkien päällisen rakenteen paksuus on minimoitava. Lattialämmitetyn puulattian pintalämpötilaerot ovat alle 2 astetta, mikä ei ole epämukavuustekijä. Pintalämpötilan maksimiarvoksi määritettiin 30°C, mikä on sekä käyttömukavuusraja, että lattian liiallista kuivumista rajoittava. Lattialämmityksen ei todettu lisäävän puulattian muodonmuutoksia. Kiinnityksellä puupalkistossa tai ponteista liimauksella betonilaatassa ei ollut pienentävää vaikutusta muodonmuutoksiin. Lämpöpuulattian muodonmuutokset olivat kokeissa puolet pienempiä kuin normaaleilla laudoilla. Lattialaudat tulee höylätä sydänpuoli käyttölappeeksi, koska käyristymisen todettiin oleva käyttömukavuuden kannalta haitallisempaa kuin kupristuman, jonka lisäksi todettiin pienentävän rakoleveyttä. Kiinnityskokeiden perusteella puupalkistoon asennettava lautalattia tulisi kiinnittää vähintään 60mm tiheäkierteisillä täyskierteisillä ruuveilla palkkeihin ja suoraan kontaktiin lämmönjakopellin kanssa. Betonilaatan päälle kelluvasti asennettavan lautakentän tasoittavaksi kerrokseksi suositellaan 2mm solumuovia 3mm:n solumuovin sijasta tai Iämmönjohtavampaa bitumimattoa. Liikuntasaumat ja jalkalistat mitoitetaan siten, että kelluvan lautalattian vapaa leveyden suuntainen kokonaiseläminen on 15mm/mm ja lämpöpuulle puolet vähemmän.
Description
Supervisor
Absetz, Ilmari
Keywords
raaka-aineen valinta, välivarastointi, lämmitysteho, käyttömukavuus, muodonmuutokset, choosing of material, storaging, comfortability, efficiency of heating, deformations
Other note
Citation