Millaista tukea pienyrittäjät kaipaavat?

Teksti | Anssi Kuusela , Rina Kallio , Jenna Pennanen , Saara Valtonen

Yrityksille suunnattuja neuvonta-, tuki- ja kehittämispalveluita on tarjolla runsaasti, mutta löytävätkö yrittäjät palveluista tarvitsemansa tuen? Entä millaista yhteistyötä pienyrittäjät haluaisivat tehdä muiden tahojen, kuten oppilaitosten kanssa? Tässä artikkelissa kerromme, millaisia haasteita pienyrittäjät kohtaavat ja millaisia palveluita he liiketoimintansa ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi kaipaavat.

kuvituskuva.
Kuva: Lisa Fotios / Pexels

Pienyrittäjien tuen tarve on todellista

Huoli tulevaisuudesta sai monet yrittäjät pohtimaan yrityksensä myymistä jo ennen koronapandemiaa (Tervameri 2018). Pandemian myötä monien eri alojen yritysten toimintaympäristö muuttui edelleen ja yleinen epävarmuus kasvoi huomattavasti. Yrittäjien tukeminen on yhä ajankohtaisempaa, sillä energiakriisi, kustannusten nousu ja kasvava inflaatio ovat heikentäneet yrittäjien näkymiä entisestään. Konkurssien määrä on kääntynyt tänä vuonna jyrkkään kasvuun (Suomen Asiakastieto Oy 2023) ja moni yrittäjä hakee apua liian myöhään.

Pandemiasta kärsineiden mikro- ja pk-yritysten elinvoiman kasvattaminen tunnistettiin keskeiseksi tarpeeksi, johon tartuttiin REACT-EU EAKR -rahoitteisessa My Business Hub – kaupunginosien kilpailukyvyn kasvattaja -hankkeessa. Hankkeen päätoteuttaja on Vantaan kaupunki ja osatoteuttajat Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampus ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti kasvattaa vantaalaisten yritysten elinvoimaa muun muassa kokoamalla yhteen yrityksille tarjolla olevat yrityspalvelut, parantamalla niiden saavutettavuutta yrityksille sekä luomalla Myyrmäen suuralueelle yrittäjyysyhteisö, jota pilotoidaan fyysisesti Metropolia AMK:n Myyrmäen kampuksella sekä hankkeen tuottamalla digitaalisella yhteisöalustalla, Business Vantaa Hubissa. Laurea on päävastuussa hankkeen työpajojen järjestämisestä, jotka on toteutettu palvelumuotoilun menetelmin ja yhteiskehittämistä hyödyntäen.

Arvokasta taustatietoa kyselystä

Taustatietoa Myyrmäen suuralueella toimivien pienyrittäjien yritystoiminnan tilanteesta kerättiin My Business Hub -hankkeen kautta yrittäjille tilatun Taloustutkimuksen laajan kyselyn avulla keväällä 2022. Kyselyyn vastasi 200 yrittäjää tai yrityksen johtoon kuuluvaa henkilöä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden, oppilaitosten tarjoamien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettujen palvelujen tunnettuutta ja käyttöastetta.

Kyselystä selvisi, että Vantaalla toimivien yrittäjien parhaiten tuntemat ja käyttämät palvelut liittyivät yrityksen perustamiseen, henkilökunnan palkkaamiseen ja lupa-asioihin. Sen sijaan rahoitukseen liittyviä neuvonta- ja tukipalveluita oli käyttänyt vain joka kymmenes vastaajista. Liiketoiminnan yleiseen kehittämiseen tai tuote- ja palvelukehitykseen liittyvää tukea oli hyödynnetty sitäkin vähemmän. Oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksia tunnettiin heikosti; vastaajista vain parikymmentä oli tehnyt yhteistyötä Vantaan alueella toimivien korkeakoulujen kanssa. Kyselyn tulokset antoivat syyn kartoittaa yrittäjien tarpeita syvemmin.

Osallistaen kohti yhteiskehittämistä ja uusia verkostoja

My Business Hub -hanke järjestikin viisi tarvekartoitustyöpajaa selvittääkseen eri aloilla toimivien vantaalaisten, erityisesti Myyrmäen suuralueella toimivien, pienyrittäjien arjen haasteita. Työpajojen suunnittelussa ja toteutuksissa otettiin huomioon yrittäjien työn aikapaineet ja varustauduttiin ennalta heidän liiketoimintaansa haastavien tekijöiden ja yrittäjien henkilökohtaisempienkin huolien käsittelemiseen. Työpajoja järjestettiin alakohtaisesti Myyrmäen alueella muun muassa ammattikorkeakoulu Metropolian tiloissa. Osallistujat edustivat ravintola-, henkilökuljetus-, hyvinvointi- ja luovien alojen yrityksiä, joiden liiketoiminnan ylläpitäminen ja kasvattaminen on vaikeutunut koronapandemian myötä. Maahan muuttaneiden yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin englanninkielisessä työpajassa. Osallistavalla työpajatyöskentelyllä kerättiin tarkempaa ja syvällisempää tietoa yrittäjien huolista ja haasteista sekä heidän liiketoimintaansa kohdistuneista uhista, mutta myös mahdollisuuksia ja toiveita listattiin ylös.

Tarvekartoitustyöpajojen myötä myös yrittäjät pääsivät mukaan yhteiskehittämiseen ja uuden, heidän työtään helpottamaan tarkoitetun, digitaalisen yhteisöalustan kehitystyöhön. Yhteiskehittämisellä varmistetaan kehittämisen dialogisuus, näkökulmien monipuolisuus ja uuden palvelun tai tuotteen käyttäjälähtöisyys. Yhteiskehittäminen osallistaa toimijoita ja myös yhdistää ihmisiä ja edesauttaa uusien yhteistyöverkostojen muodostumista. (Hakkarainen, Lallimo, Toikka & White 2011.) Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin luoda verkostoja yrittäjien ja esimerkiksi yrityspalvelujen tuottajien kesken. Tällöin onkin varsin loogista, että monitoimijaista kehittämistä toteutetaan yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen. Alkukevään työpajat tarjosivat jo itsessään verkostoitumisen ja vertaistuen mahdollisuuden yrittäjille, mikä olikin yksi selkeä työpajoissa esiin noussut teema. Alueella toimivat yrittäjät halusivat myös tulla tietoisemmiksi toisistaan. Mutta mitä muuta yrittäjät kertoivatkaan tarvitsevansa?

Tarvekartoitustyöpajat toivat esille yrittäjien kokemia haasteita, huolia ja toiveita

Yrittäjien tarpeista muodostui seitsemän teemaa, joita on koottu Työpajojen tuloksia –kuvioon. (Kuvio 1.). Eri alojen yrittäjät kaipasivat enemmän yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja halusivat tietää enemmän oppilaitosten tarjoamista palveluista yrittäjille. Yrittäjiä kiinnostivat myös spesifimmät vinkit esimerkiksi siitä, miten he voisivat hyödyntää erilaisia oppilastöitä yritystoimintansa kehittämisessä. Esille nousi tarpeita niin Myyrmäen alueen brändäykseen kuin ympäristöystävällisemmän, tietoon perustuvan yritystoiminnan johtamiseenkin liittyen. Oppilaitos- ja hankeyhteistyönä toteutettuna nämä olisivat varmasti toteutettavissa. Eri tahoja yhdistäviä projekteja siis tarvitaan.

My Business Hub -hankkeen työpajatuloksia. Tulokset ovat ravintola-, kuljetus-, hyvinvointi- sekä luovien alojen työpajoista 2022. 
Yrittäjät kaipasivat laajaa oppilaitosyhteistyötä mm. harjoittelijoiden ja opiskelijatöiden muodossa.
Näkyvyyden ja markkinoinnin saralla kaivattiin pieniä, lyhyitä koulutuksia esim. markkinointiin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyen.
IT-taitojen ja ammatillisen osaamisen tukemisen osalta yrittäjät halusivat saada apua ja neuvontaa keskitetysti, esim. IT-talkkarin muodossa.
Verkostoituminen alueen yrittäjien kesken koettiin tärkeäksi.
Oman työn organisointi tuotti yrittäjille haasteita, joihin he kaipasivat monialaista tukea ja ohjausta.
Tiedon jakamiseen kaupungin ja yritysten välillä kaivattiin parannusta. Yrittäjän halusivat myös konkreettista apua esim. neuvontapisteen muodossa.
Lisäksi kaivattiin enemmän yhdistäviä projekteja, oppilaitosyhteistyönä Myyrmäen alueen brändäys, sekä kuljetusalalla data-analytiikan parempaa hyödyntämistä ja toiminnan johtamista sekä ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen ideoita.
Kuvio 1. Työpajojen tuloksia. (Kallio 2022)

On selvää, että alasta riippumatta yrittäjät tarvitsevat näkyvyyttä toiminnalleen. Työpajoissa he kertoivatkin tarvitsevansa oman osaamisensa kehittämistä nykyaikaisemman mainonnan ja markkinoinnin toteuttamiseksi ja toivoivat aiheesta pieniä koulutuksia. Lisäksi IT-osaamisen yleinen kartuttaminen kirjattiin yhdeksi tarpeeksi. Yrittäjät kertoivat myös sosiaalisen median laajemman hyödyntämisen ja alueellisten tapahtumien järjestämisen lisäävän heidän tarjoamiensa palveluiden saavutettavuutta. Yrittäjien työpajoissa esille nostamat tarpeet ovat linjassa myös pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin 2018 tulosten kanssa, joka osoittaa myös, että pk-yrittäjät pitävät myynnin ja markkinointiosaamisen kartuttamista yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena. Myös henkilöstön osaamisen kehittäminen juuri koulutusten kautta sekä verkostoituminen tunnistettiin barometrissä keskeisiksi kehittämiskohteiksi. (Kuismanen, Malinen & Seppänen 2018.)

Yrittäjät toivoivat työpajoissa myös saavutettavampaa, selkeämpää ja yhdenmukaisempaa tiedonjakamista ja -kulkua Vantaan kaupungin ja yrittäjien välille. Työpajoissa ehdotettiin muun muassa neuvontapisteen perustamista, jonka kautta yrittäjät saisivat välitöntä ja konkreettista apua. Heiteltiin työpajoissa ilmoille haaveita IT-talkkarinkin tarpeellisuudesta. Digitalisaation laskeutuessa yhä vahvemmin ja useammalle alalle on selvää, että IT-taitojakin tulee päivittää. Monet Pk-yritysbarometriin vastanneista kokivat omat IT-taitonsa riittämättömiksi ja juuri tästä syystä digitalisaatioon panostamisen tärkeänä (Kuismanen ym. 2018). Etenkin hyvinvointi- ja luovien alojen yrityksissä tulisi pohtia, miten perinteisiä työtapoja voisi muuttaa ja miten digitalisaatiota voisi hyödyntää vahvasti kädentaitoihin nojaavassa työssä (Tervameri 2018).

Eräs keskeinen työpajojen tuloksissa korostuva teema oli yrittäjien oma jaksaminen ja hyvinvointi. Yrittäjät kuvailivat oman päivittäisen jaksamisensa olevan hyvin pitkälti sidoksissa oman työnsä organisoimiseen. Suurimmalle osalle yrittäjistä työn ja vapaa-ajan yhdistäminen tuotti vaikeuksia, eikä työprosesseihin käytetty aika ja vaiva suhteessa työn tuottavuuteen ollut tasapainossa. Yrittäjien mukaan yrityksen hyvinvointi tai paremminkin kassavirran kate tuntui menevän yrittäjän oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin edelle. Pienyrittäjän työhyvinvointi on kuitenkin liiketoiminnan kantava voima, joten yhteisöalustan sisällöllä halutaan tukea ja kannustaa myös yrittäjiä voimaan hyvin.

Haastatteluista saatu tieto tuki työpajojen tuloksia

Ymmärrystä yrittäjien tarpeista syvennettiin toteuttamalla myös muutamia haastatteluja. Haastattelut toivat esille, että useat yrittäjät kamppailivat samanlaisten arkisten asioiden parissa. Muun muassa mainonnan ja markkinoinnin osaamisen puute tuotti heille haasteita. Pienyrittäjän taidot esimerkiksi verkkosivujen tai sosiaalisen median kanavien päivittämiseen liittyen saattavat muodostua yritystoiminnan pyörittämisen esteiksi. Eräs fysioterapiaa harjoittava yrittäjä toikin esille, että mikäli esimerkiksi digitaaliset ajanvarausjärjestelmät eivät ole ajan tasalla, heikentää se heti asiakaspalvelun laatua.

Haastattelut osoittivat, että yrittäjät haluavat tarjota asiakkailleen parasta mahdollista palvelua ja että yrittäjät ovat myös ylpeitä pienyrittäjänä toimimisesta. Haastateltavat toivat vahvasti esille yhteisen huolensa yrittäjien omasta jaksamisesta. Eräskin haastateltava tokaisi, että “ilman yrittäjää ei ole yritystäkään”. Tämä on aivan totta; yritystoiminnan tukemisen kannalta onkin ensisijaisen tärkeää kuulla yrittäjien henkilökohtaisempiakin huolia ja tukea heidän hyvinvointiaan monipuolisesti. Myös yrittäjien toiveet saada ja antaa vertaistukea nousivat esille. Yksi haastateltavista mainitsi, että jo yrittäjien keskinäinen kokemusten jakaminen voisi tukea niin yrittäjän omaa jaksamista kuin yritystoimintaankin liittyvien haasteiden ratkomisessa.

Ensikäden tieto hyötykäyttöön hankkeen kehittämistyössä

Kysely, työpajat ja haastattelut valottivat yrittäjien näkemyksiä yrityksensä liiketoiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen liittyvistä haasteista, joihin hankkeessa on pyritty vastaamaan erinäisin toimenpitein. Paitsi tukipalveluiden kehittämistarpeet, myös yrittäjien korostamat verkostoitumisen ja vertaistuen teemat antoivat runsaasti aineksia käytännön kehittämistyöhön. Seuraava artikkeli esitteleekin hankkeen toimesta järjestettyjä tilaisuuksia, työpajoja ja tapahtumia, joissa yrityspalveluntarjoajia ja muun muassa oppilaitoksien edustajia aktivoitiin kokoamaan ja jakamaan tietoaan ja osaamistaan yrittäjien tarpeita koskien. Nämä yhteistyötahot aktivoitiin myös Business Vantaa Hub -yhteisöalustan kehittämistyöhön, jota avataan tarkemmin tulevissa artikkeleissa.

Lisätietoa hankkeesta hankkeen sivuilta.

Kirjoittajat:

  • Anssi Kuusela toimii Laureassa avainkumppanuuspäällikkönä ja My Business Hub –hankkeessa Laurean projektipäällikkönä.
  • Rina Kallio toimii hankkeessa Laurean hankeasiantuntijana.
  • Jenna Pennanen työskentelee Laureassa työhyvinvointimuotoilijana ja toimii hankkeessa hanketyöntekijänä.
  • Saara Valtonen toimii hankkeessa Laurean hanketyöntekijänä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151954

Jaa sivu