Kohti stressittömämpää opiskelua

TEKSTI | Jenni Juolahti, Anu Kankaanpää, Nelli Koivisto ja Anne Puska
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042817

Mediasta saa jatkuvasti lukea nuorten lisääntyneestä henkisestä pahoinvoinnista.  Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisnuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikentynyt. Koronapandemia on vaikuttanut nuorten stressin ja uupumuksen lisääntymiseen. Etäkoulu ja sen aiheuttama sosiaalisten kontaktien väheneminen vaikutti negatiivisesti nuorten hyvinvointiin. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021.)

Lyhytaikaisena stressi saa ihmisen toimimaan tehokkaasti eikä ole vaarallista. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen ja voi ajaa ihmisen jopa toimintakyvyttömäksi. Tämän vuoksi stressin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota.  (Mattila 2022.) Tämän artikkelin tulokset ja pohdinta pohjautuvat Jenni Juolahden, Anu Kankaanpään ja Nelli Koiviston vuonna 2022 valmistuneeseen opinnäytetyöhön.

Stressinhallintakeinoja: 1. Asenteella on merkitystä. Huumorilla ja optimistisella asenteella pääsee pitkälle. 2. Vältä negatiivisia stressinhallintakeinoja. 3. Huolehdi riittävästä palautumisesta. Nuku riittävästi. Syö monipuolisesti. Liiku päivittäin. Päihteisiin turvautuminen on vain tilapäinen ratkaisukeino. 4. Panosta ihmissuhteisiin. Luottettavat ja myönteiset ihmissuhteet ennaltaehkäisevät ja lieventävät stressiä. Esim. Alkoholi vaikuttaa negatiiviesti suoraan uneen ja palautumiseen. 5. Tunnista stressi ajoissa. Stressiä on mahdollista ehkäistä turvautumalla läheisten tai tarvittaessa ammattilaisten apuun.
Kuva 1. Stressinhallintakeinoja (Juolahti, Kankaanpää & Koivisto 2022).

Pohjalaislukiossa kartoitettiin loppuvuodesta 2021 lukioikäisten stressiä ja sen hallintakeinoja järjestämällä aktivoiva luento osana oppilaiden terveystiedon kurssia. Osana toiminnallista osuutta kerättiin kyselylomakkeella tietoa osallistujien kokemasta stressistä. Kyselylomakkeeseen vastasi terveystiedon kurssilta yhteensä 19 opiskelijaa. Kyselytutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Tulosten mukaan stressi on hyvin yleistä lukioikäisillä ja kaikki kyselyyn vastanneet olivat kokeneet stressiä lukioaikana. Eniten stressiä aiheuttivat koulutehtävien vaativuus, niiden kohtuuton määrä, sekä kiireisessä aikataulussa pysyminen. Myös tulevaisuus ja terveyshuolet painoivat mieltä. Musiikin kuuntelu ja ajan viettäminen netissä olivat suosituimmat stressinhallintakeinot päivittäisellä tasolla. Vastaukset osoittivat myös, että vain pieni osa vastanneista haki apua stressiin ja uupumukseen ammattilaisilta. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa juteltiin stressistä harvemmin tai ei koskaan.

Miten vahvistaa opiskelijoiden jaksamista ja ehkäistä stressin aiheuttamaa uupumista? Positiiviset stressinhallintakeinot ovat todella tarpeen ja niiden löytämiseen tulee rohkaista ja auttaa jokaista opiskelijaa. Millä keinoilla ja keiden avustuksella: Voisiko opiskeluhuolto tiiminä toimia nykyistä tehokkaammin? Voisiko terveydenhoitaja edistää työssään nykyistä tehokkaammin stressin syntymisen ennaltaehkäisyä?  Miten saada rakennettua hyvä luottamus sekä yhteys nuoren ja ammattilaisen välille? Miten saada opiskelija motivoitua huolehtimaan arkirutiinien sujumisesta ja arjen tasapainosta?

Opiskeluhuolto tiiminä voisi toimia tehokkaammin esimerkiksi toteuttamalla erilaisia tempauksia. Opiskeluhuollon työntekijät voisivat esimerkiksi pystyttää esittely- ja toimintapisteitä, joissa nuoret saisivat kohdata opiskeluhuollon ammattilaisia, jolloin kynnys yhteydenottoon voisi madaltua. Kouluterveydenhoitajan olisi hyvä muistuttaa säännöllisin väliajoin ja erityisesti ennen ylioppilaskirjoituksia tai tenttiviikkoja opiskelijoita olemaan yhteydessä, mikäli stressin määrä kasvaa liian suureksi. Toisaalta myös lähipiiriä olisi hyvä kannustaa tarkkailemaan opiskelijoiden jaksamista ja olemaan yhteydessä opiskeluhuoltoon, mikäli huoli nuoresta herää. Ilman varausta olevien vastaanottoaikojen ajankohtaa voisi olla hyvä vaihdella, jotta ne mahdollistaisivat tasapuolisemman saatavuuden.

On myös tärkeää muistaa opinto-ohjaajan rooli stressin ennaltaehkäisijänä, sillä hän voi opiskelijan kanssa yhdessä muokata lukujärjestystä sellaiseksi, että se tukisi opiskelijan hyvinvointia ja opiskelija voisi välttyä liialliselta stressiltä. Tämän vuoksi kouluterveydenhoitajan ja opinto-ohjaajan välinen sujuva yhteistyö on tärkeää. Terveydenhoitaja voi ohjata ylikuormittuneen opiskelijan tarvittaessa opinto-ohjaajan luokse. Opinto-ohjaaja voi puolestaan ohjata somaattisia tai psyykkisiä oireita potevan opiskelijan terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle.    

Yhtenä motivaation lisäämisen keinona nuorten oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä voisi olla kokemusasiantuntijoiden pitämät luennot. Omakohtainen kokemustieto yhdistettynä koulutukseen lisää selvästi kuulijoiden mielenkiintoa. Kokemusasiantuntijan todelliset kertomukset esimerkiksi omasta uupumisestaan voisivat herätellä opiskelijaa ymmärtämään liiallisen stressin aiheuttamista vaaroista sekä ymmärtämään miksi on tärkeää pitää huolta itsestään ja mitä voi seurata, mikäli niin ei tee.

Resurssien lisäämisellä saataisiin varmasti paljon muutosta aikaan. Terveydenhoitajilla olisi enemmän aikaa tarjota yksilöllistä ja tarpeenmukaista apua opiskelijoille. Resurssipulan vuoksi pahimmassa tapauksessa yhdellä terveydenhoitajalla voi olla jopa yli tuhat opiskelijaa hoidettavanaan. Jokainen varmasti käsittää, että nykyisillä resursseilla terveydenhoitaja ei saa aina edes lainmukaisia vuosittaisia terveystarkastuksia tehtyä opiskelijoille. Aikaa jää harvoin millekään ylimääräiselle, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä opiskelijoiden uupumusta ja liiallisen stressin määrää. Asia pitäisi ratkaista tekemällä yhteiskunnallisia muutoksia ja olisi tajuttava, että ennaltaehkäisevä työ tulee edullisemmaksi kuin jo syntyneiden ongelmien hoito.

Hyvää luottamusta sekä yhteyttä nuoren ja ammattilaisen välille voidaan lisätä olemalla läsnä ja kohtaamalla nuori yksilönä. On tärkeää rohkaista ja kannustaa sekä välittää tunnetta, että jokainen nuori on ainutlaatuinen ja arvokas. Myös olemalla kiinnostunut näkemään nuoren suojakuoren alle, huomaamalla ja sanoittamalla nuoren vahvuuksia sekä tukemalla ryhmäytymistä ja turvallisen yhteisön rakentumista voidaan stressin määrää vähentää.  Stressiltä suojaavien mielenterveystaitojen opettaminen opiskelijalle on tärkeää. Myös hyvä yhteistyö nuoria kohtaavien ammattilaisten kesken on oleellista. (Mieli 2022.) Stressi tulee aina olemaan osa ihmisten elämää, mutta haitallista stressiä ennaltaehkäisemällä sekä hyvien stressinhallintakeinojen avulla sen kanssa oppii selviytymään arjessa. Nuorten lisääntyneeseen stressiin on syytä suhtautua suurella vakavuudella ja tarpeellisia muutoksia koulutusjärjestelmään on väistämättä tehtävä. Myös yhteiskunnallisten rakenteiden tarvittavilla muutoksilla tulee suojella nuortemme hyvinvointia!

Lähteet
  • Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys - Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 1.3.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-738-8

  • Juolahti, J., Kankaanpää, A. & Koivisto, N. 2022. Lukioikäisten kokema stressi ja sen hallintakeinot. Viitattu 5.4.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123416

  • Mattila, A S. 2022. Stressi. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Viitattu 1.5.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976

  • Mieli. 2022. Nuorten mielenterveyden vahvistaminen nuorisotyössä. Viitattu 1.3.2023. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveystaidot-nuorisotyossa/nuorten-mielenterveyden-vahvistaminen-nuorisotyossa/

Aiheeseen liittyvää