Tasa-arvo, moninaisuus ja osallisuus Laureassa - missä mennään?

Laurea on mukana InCITIES-hankkeessa, jonka yhtenä osana kartoitetaan tasa-arvoon, moninaisuuteen ja osallisuuteen (niin kutsutut EDI-asiat, eli equality, diversity, inclusion) liittyviä asioita korkeakoulussa. Samalla niitä myös kehitetään eteenpäin yhdessä eurooppalaisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Tässä artikkelissa kuvataan sitä, miten EDI-asiat ovat Laureassa tällä hetkellä. Artikkelisarjan seuraavassa osassa kuvaamme sitä, miten EDI-asioita edistetään ja miten kansainvälinen InCITIES-hanke on osa kehittämistyötä.

inCITIES -hanke ja ”EDI” -käsitteet

Laurea on mukana lokakuussa 2022 alkaneessa eurooppalaisessa viiden eri korkeakoulun InCITIES-hankkeessa, jossa vahvistetaan ja kehitetään kaupunkeja osallisiksi, kestäviksi ja resilienteiksi. Yksi hankkeen työpaketeista liittyy ns. EDI-asioihin.

Hankkeessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ensin kartoittaa EDI-asioiden tilanne mukana olevissa korkeakouluissa ja sen jälkeen laatia mukana oleville viidelle organisaatiolle yhteneväinen EDI-suunnitelma. Tarkoituksena on oppia kumppaniorganisaatioilta hyvistä käytänteistä ja myös yhdessä kehittää jotain kokonaan uutta EDI-asioiden edistämiseksi. Yhteneväisen EDI-suunnitelman ei ole tarkoitus olla organisaatioita rajoittava ja sitova, vaan tilaa on eri organisaatioiden ja kulttuurien erilaisuudelle toteutuksen suhteen, kunkin maan ja organisaation omat mahdolliset erityiskysymykset huomioiden.

InCITIES-hankkeen näkökulmasta tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet riippumatta esimerkiksi taustasta, sukupuolesta, etnisyydestä tai vammoista (EDI toolkit; Cabridge Dictionary n.d.). Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen korkeakoulussa liittyy henkilöstöllä muun muassa palkka, etenemismahdollisuudet, palkitseminen ja rekrytointitilanteet. Opiskelijoilla tasa-arvon kannalta erityisen tärkeitä ovat opiskelupaikan saaminen ja opintojen arviointi riippumatta taustasta.

Monimuotoisuus/moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen määritellään useilla eri dimensioilla, kuten etnisyys, sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, kansallinen alkuperä, tieteenala, sosioekonominen asema tai vaikkapa kommunikointityyli (EDI-toolkit; Cambridge Dictionary n.d.B). Monimuotoisuus liittyy myös arkiajatteluumme siitä, mitä pidetään ”normaalina”.

Osallisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus olla osallinen, esimerkiksi siinä miten luodaan ympäristö, jossa jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet (EDI-toolkit; Cambridge Dictionary n.d.C). Osallisuus, sisällyttäminen, mukaan ottaminen (inclusion) liittyvät esimerkiksi siihen, miten saavutettava korkeakoulu on, miten korkeakouluyhteisön eri jäsenet voivat olla osallisia, ja miten he kokevat osallisuutensa.

Suomen ja korkeakoulujen tilanteesta yleisesti

Kansainvälisesti Suomella on maine tasa-arvon ja koulutuksen mallimaana. Kuitenkin samaan aikaan Suomi on koulutuksellisesti yksi Euroopan segregoituneimmista maista (Kuva 1), koulutusalat ovat jakautuneet mies- ja naisvaltaisiin (Eige 2020; Tilastokeskus 2021).

Kuviossa kuvataan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden prosentuaalista jakaumaa naiset/miehet koulutusaloittain vuonna 2021. Miehiä on huomattavasti enemmän tekniikka- ja ITC-alalla, naisia taas terveys- ja hyvinvointialalla sekä luonnontieteessä. — Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat koulutusaloittain vuonna 2021 (Tilastokeskus 2021)

Jo lyhyessä ajassa hankkeessa olemme huomanneet, että esimerkiksi Saksan partnerillamme vaikuttaa moni asia olevan korkeakoulussa organisatorisesti rakenteellisemmin pidemmällä EDI-asioissa, kuin meillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTAMO-hankkeessa selvitettiin korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Hankkeen loppuraportissa todetaan lakisääteisen yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmien laatimisprosessissa, sisällössä, toteutuksessa ja seurannassa olevan yhä monia puutteita ja suuria eroja korkeakoulujen välillä. Tunnistettuja keskeisiä ongelmia olivat rekrytointien läpinäkymättömyys, piilosyrjintä, ulossulkeva työkulttuuri sekä puutteet tasa-arvon ja monimuotoisuuden tilaan liittyvän tiedon saatavuudessa ja sen hyödyntämisessä. (Jousilahti ym. 2022). Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien painoarvon lisääminen ja korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen nykyistä enemmän niiden laatimiseen ja seurantaan saattaa olla hyödyllistä. Tähän pyrkii vastaamaan myös InCITIES-hanke uudella tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden suunnitelmalla (EDI-plan) ja -koulutuksella.

Tilanne Laureassa henkilöstön osalta

Aiemmin EDI-asioita on Laureassa kartoitettu HR:n toimesta muun muassa osana työpaikkaselvityksiä, Aisti-kyselyä ja Great Place To Work- henkilöstökyselyä. Syksyllä 2022 muutama kysymys aihepiireistä oli myös Eezy Flown PeoplePower -kyselyssä. Opiskelijajärjestö Laureamko on laatinut oman yhdenvertaisuussuunnitelman (Laureamko 2020).

Laureassa työskenteli vuonna 2022 1,8 % työntekijöitä, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomi (Laurea 2022). Suomessa ammattikorkeakoulukentällä vieraskielisten osuus on yleisesti matala ja Laurean taso on verrattavissa moniin muihin ammattikorkeakouluihin. Koko suomalaista korkeakoulusektoria käsitelleen KOTAMO-hankkeen selvitysten tuloksissa todettiin, että muun kuin ei-suomalaistaustaisen etnisen taustan omaavat henkilöt kokivat lähes kaksi kertaa useammin syrjintää suomalaistaustaisiin verrattuna. (Jousilahti ym. 2022).

Koulutus alana on kokonaisuutena Suomessa naisvoittoista ja niin se on Laureassakin. Laurean työntekijöistä n. 74 % on naisia (Laurea 2022), joka on samaa tasoa kuin KOTAMO-hankkeen tulosten pohjalta ammattikorkeakouluissa yleisesti. (Jousilahti ym. 2022). Sukupuolten jakautumista eri tehtäväkentille ja muun muassa palkkauksen vertailua tehdään vuosittain osana Laurean henkilöstötilinpäätöstä, joka käsitellään yhteistoiminnassa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa keväisin. (Laurean Henkilöstötilinpäätös 2022).

Sukupuolten jakautumista eri tehtäviin ja muun muassa palkkauksen vertailua sukupuolten välillä tehdään vuosittain osana Laurean henkilöstötilinpäätöstä, joka käsitellään yhteistoiminnassa. Laureassa ei ole vertailtu tähän mennessä sukupuolten välistä sijoittumista eri koulutusalojen välillä. Laureassa rekrytoinneissa on otettu ensimmäisiä askeleita kohti englanninkielisiä rekrytointiprosesseja ja tätä pyritään tulevaisuudessa lisäämään.

Yhdenvertainen kohtelu koko rekrytointiprosessin aikana pyritään varmistamaan sopimalla yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa Laurean rekrytointikäytänteistä, niin että ne olisivat mahdollisimman yhdenvertaiset ja läpinäkyvät kaikkien näkökulmasta. Rekrytointiprosesseissa on aina useampi henkilö mukana varmistamassa kaikkien hakijoiden tasapuolista kohtelua ja tähän pyritään myös sillä, että usein rekrytoinneissa on myös HR-palvelut tiiviisti mukana.

Rekrytoinnin yhdenvertainen kohtelu alkaa siitä, että tehtävänkuva ja vaatimukset valittavalta henkilöltä saadaan kuvattua mahdollisimman tarkasti etukäteen ilmoitukseen. Haastatteluvaiheessa yhdenvertainen kohtelu varmistetaan etukäteen mietityn haastattelurungon avulla ja sillä, että rekrytoivan esihenkilön lisäksi haastatteluissa on mukana muitakin henkilöitä, esimerkiksi esihenkilökollega, mahdollinen tuleva kollega ja/tai HR:n edustaja. Myös ulkopuolisia henkilöarviointeja hyödynnetään tarvittaessa. Laureassa on käyty keskustelua myös anonyymistä rekrytoinnista, mutta sitä ei ole ainakaan toistaiseksi otettu käyttöön.

Laureassa on käytössä FirstWhistle-työkalu myös epäasiallisen kohtelun tai häirinnän ilmoittamiseksi ja tämä työkalu/järjestelmä on sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden käytettävissä. Opiskelijajärjestö Laureamkossa toimii myös nimetyt häirintäyhdyshenkilöt esimerkiksi opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumissa. Ensisijaisesti epäasialliseen käyttäytymiseen tai häirintään liittyvät haasteet pyritään työntekijöiden osalta hoitamaan oman esihenkilön kautta, mutta tämä työkalu mahdollistaa henkilön niin halutessaan myös anonyymin ilmoituksen kuitenkin mahdollistaen selvittelyn viestien avulla järjestelmässä.

EDI-asioita ohjaavat asiakirjat Laureassa

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja saavutettavuussuunnitelman (Laurea 2022) lisäksi Laurean toimintaa EDI-asioissa ohjaa Laurean järjestyssäännöt sekä eettinen toimintaohjeisto (Laurea 2021). Laurea on aiemminkin toiminut hankkeissa, joissa on edistetty tasa-arvoa kuten ESR-rahoitteisessa NAU! Naiset tasa-arvoisesti työuralle-hankkeessa (NAU! -hanke). Rasismia korkeakouluissa on torjuttu VARAVA-hankkeessa (Varava -hanke).

Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman koskee Laurean velvollisuuksia työnantajana. Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen opetuksessa on erillinen suunnitelma. Laureaa sitoo lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa oppilaitoksena ja työnantajana. (Laurea 2021; kts. myös Yhdenvertaisuuslaki; Tasa-arvolaki).

Tasa-arvolain tarkoitus on estää sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa työelämässä. (Tasa-arvolaki). Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki). On koko (työ)yhteisön asia edistää saavutettavuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. (Laurea 2021). Laureassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on työilmapiiri, joka on syrjimätön. Tavoitteena on tunnistaa kaikessa toiminnassa tavoitteet ja nimetä toimenpiteet yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun edistämiseksi (Laurea 2021).

Laureassa on GEP (Gender Equality Plan) -säädöksen mukaiset, aiemmassa NAU!-hankkeessa laaditut koulutukset oppimisalusta Canvasissa olemassa, mutta tietoisuus niistä ei ole vielä laajalle levinnyttä ja koulutuksiin osallistumisasteessa on vielä paljon tehtävää. Mikään yksittäinen nimetty taho ei tällä hetkellä edistä tai edellytä koulutusten suorittamista henkilöstöltä tai opiskelijoilta – tähänkin toivottavasti saadaan inCITIES -hankkeen myötä parannusta.

Kansainvälinen InCITIES -hanke edistämässä EDI-asioita

Laureassa on yksi yhteinen EDI-suunnitelma henkilöstölle ja opiskelijoille – Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti. Osana InCITIES-hanketta sitä kehitetään eteenpäin ja henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuus toivottavasti lisääntyy hankkeen koulutusten avulla.

InCities -hankkeen tavoitteisiin pääsemisen kannalta keskeistä on, että koko organisaatio ottaa hankkeen tuomat tasa-arvo-, moninaisuus- ja osallisuustyön uudistukset vastaan. Tähän tarvitaan yhteistoimintaa, työaikaa ja johdon tuki ja koko yhteisö – opiskelijat mukaan lukien.

InCITIES-hanke, eli Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities alkoi lokakuussa 2022. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni osana Horisontti Eurooppa -rahoitusta.

Kirjoittajat ovat InCITIES -hankkeen asiantuntijoita Laureassa.