Kokemuksia haasteista ja mahdollisuuksista rikos- ja päihdetaustaisen naisen työllistymisen polulla

Teksti | Johanna Antikainen , Suvi Korpela , Sonja Lairila , Salla Salovaara , Katri Kärkkäinen

Rikos- ja päihdetaustaisten mahdollisuudet työelämässä vapautumisen jälkeen ovat olleet vähäisiä. Viime vuosina ongelmaan on kuitenkin hiljalleen herätty ja erilaisia työllisyyttä tukevia toimia on tehty. Tässä artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemuksia ja näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden työllistymisestä sekä työssäjaksamisesta.

kuvituskuva.
Kuva: Jan Tinneberg / Unsplash

Artikkelisarjassa kuullaan rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tämä on artikkelisarjan 1. osa ja tässä artikkelissa näkökulmia työllistymisestä avaa nainen, joka on rikos- ja päihdetaustainen kokemusasiantuntija.

Kokemusasiantuntijuus on tullut jäädäkseen yhdeksi työllistymistä helpottavaksi väyläksi rikos- ja päihdetaustaisille. Kokemusasiantuntijoiden asema yhteiskunnassa on myös vahvistunut eri hankkeiden myötä. Kokemusasiantuntijuuteen perustuvan ja heidän työllistymistänsä edistävän KEIJO-hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti ollut kehittää rikos- ja päihdetaustaisten työllistymistä kokemusasiantuntijoina (Salmi 2020, 12). Kokemusasiantuntijuus on voimavara ja mahdollisuus, jota voitaisiin hyödyntää työelämässä entistä enemmän ja sitä kautta luoda väyliä vapaiden markkinoiden työelämään rikos- ja päihdetaustaisille. Rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuus ei ole pelkästään mahdollisuus, vaan myös haasteita sisältävä titteli, jota on syytä tarkastella eri näkökulmista, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin tarttua ja kokemusasiantuntijoiden asema työelämässä parantua entisestään.

Usein pitkä päihde- ja rikostausta vaikuttaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin, vaikka päihteiden käytöstä olisi jo vuosia. Rikostaustaisten työllisyystilanne on yleisesti heikko. Heistä vain 31 % on työelämässä. Yleisesti rikostaustaiset kärsivät eritasoisista työllistymisen haasteista, kuten työkykyyn vaikuttavasta päihdeongelmasta, asunnottomuudesta, koulutuksen puutteesta ja oppimisvaikeuksista. (Lindström & Rantanen 2020, 23.) Artikkelia varten haastateltiin vankila-, rikos- ja päihdetaustaista KEIJO-koulutuksen käynyttä naispuolista kokemusasiantuntijaa hänen kokemuksistaan työllistymisestä. Haastateltava on itsekin havainnut monia haasteita liittyen kokemusasiantuntijuuteen ja työllistymiseen.

Kuilu ”tavalliseen” elämään luo haasteita työelämään sopeutumiseen

Rikos- ja päihdetaustaisten työllistymisen haasteina on nähty esimerkiksi luottomerkinnöistä johtuvat työllistymisen ongelmat, työnantajien pelko väärinkäytöksistä ja ammattirikollisuuden leviäminen työyhteisöihin (Lindström 2020, 57). Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kyselyn perusteella organisaatiot, jotka olivat työskennelleet kokemusasiantuntijoiden kanssa, kokivat heidän tarvitsevan lisää verkkotaitoja työllistyäkseen kyselyssä mukana olleisiin organisaatioihin (Kurki & Nikula 2022). Haastateltava pitää yhtenä työyhteisöön sopeutumisen haasteena esimerkiksi monelle niinkin arkisen asian kuin kahvipöytäkeskustelut.

”Tavalliset kahvipöytäkeskustelut eivät kuuluneet pitkään rikos- ja vankilamaailmassa eläneen työkalupakkiin.”

Vuorovaikutustaitojen opettelu ja tarjottu tuki niiden harjaannuttamiseen voisivat edesauttaa monen rikos- ja päihdetaustaisen sopeutumista yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Kokemusasiantuntijat ovat kokeneet, että työllistyminen voisi helpottua elämänhallintataitojen opettamisella, ammatinvalintakurssien järjestämisellä ja ammatillisella koulutuksella jo vankeuden aikana (Lindström 2020, 58). Toisaalta haastateltava on kokenut, että vankilasta vapautuvia ’revitään’ liian moneen paikkaan ja liian pian vapautumisensa jälkeen kertomaan kokemuksistaan muille.

”Sopeutumiselle ja toipumiselle olisi suotuisaa antaa aikaa. Liiallinen toiminta varhaisessa vaiheessa vapautumisen jälkeen voi johtaa uupumiseen ja uupuminen voi myös johtaa ajautumiseen takaisin rikolliseen kierteeseen ja syrjäytymiseen työelämästä.”

Sen lisäksi haastateltavan mukaan usean rikos- ja päihdetaustaisen omaisuus on ulosotossa, jolloin motivaatio työnhakuun ja -tekoon voi sen takia laskea. Suuri osa tuloista ulosmitataan suoraan, jolloin riski palata takaisin kadulle myymään huumeita tai muun rikollisuuden pariin kasvaa, koska nopea rahan tienaaminen houkuttelee monia.

”Jos näkee kadulla kalliin sähköpyörän, niin kyllä varastaminen aina mieleen tulee. Nykyisin en sitä tee, koska on paremmat työkalut käytössä itsellä.”

Haastateltavan mukaan myös tukirajat sekä huumeiden käytön jättämät jäljet haastavat työllistymisen motivaatiota ja mahdollisuuksia. Haastateltava kokee, ettei pitkän rikos- ja päihdetaustansa takia näe muita mahdollisuuksia, kuin työskennellä kokemusasiantuntijana rikos- ja päihdetaustaisten parissa. Voisiko tilanne olla toinen, jos elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua, ammatinvalintakursseja ja ammatillista koulutusta ja kuntoutusta lisättäisiin jo vankeusaikaan?

Kokemusasiantuntijuus luo väylän työllistyä ja vaikuttaa

Kokemusasiantuntijuus on kuitenkin arvokas mahdollisuus haasteista huolimatta ja kokemusasiantuntijakoulutus luokin rikos- ja päihdetaustaisille mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään kokemusasiantuntijan roolin kautta. Työkokeilut voivat olla suotuisia rikos- ja päihdetaustaisille tässä siirtymävaiheessa. Yhteisön hyväksyntä on eritelty tärkeänä tekijänä siirryttäessä vankeudesta vapauteen ja työelämään.  (Lindström 2020, 57.)

Mahdollisuuksia vankilasta vapautuvien työllistymiseen rikos- ja päihdetaustaisten keskuudessa ovat muun muassa kokemusasiantuntijoiden tarjoama tuki ja verkostotyöskentely esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen, Kelan, työvoimapalveluiden ja sosiaalitoimen kanssa. Kokemusasiantuntijuus voi olla vaikuttavaa ja osallistavaa. Haastateltava on kokenut, että kokemusasiantuntijuus on antanut mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisesti:

”Olen päässyt vaikuttamaan Naiset näkyviksi -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa naisvankien asemaa.”

Naisvangeille vuonna 2006 tehty terveystutkimus osoitti, että naisten terveydentila on miehiä heikompi, jonka lisäksi työkyvyttömyys ja työttömyys on yleisempää kuin miehillä. Heillä on usein kokemuksia lapsuudenaikaisesta kaltoinkohtelusta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä fyysisestä pahoinpitelystä. Naiserityinen työ on asiakastyötä ja samalla vaikuttamista yhteiskunnallisesti. (Tietopuu 2021.) Yllä mainitut vaikuttamisen mahdollisuudet voivat olla osana luomassa valoisampaa, voimaannuttavaa tulevaisuutta, jossa osallisuuden kokemus voi vahvistua.

Kokemusasiantuntijuus voi siis olla haasteista huolimatta mahdollistava voima, jonka kautta uusia ovia avautuu ja työkokemus voi karttua oman elämän asiantuntijuudesta. Havaittuja haasteita on kuitenkin syytä huomioida tulevaisuudessa sekä työllistävien organisaatioiden että muiden kokemusasiantuntijoita koskevien instituutioiden tahoilta, jotta kokemusasiantuntijoiden asema yhteiskunnassa voisi jatkaa vahvistumistaan.

Hankkeen yhteenveto

Tekstissä kuvataan, miten haastateltava on kokenut osallisuutta ja merkityksellisyyttä päästessään vaikuttamaan naisvankien asemaan Naiset näkyväksi -hankkeessa. Tämä vaikuttamistyö on todennäköisesti mahdollistanut osallisuutta haastateltavan itsensä lisäksi muillekin rikostaustaisille naisille. Rikosseuraamusalan etiikka seminaarissa (2023) tuotiin kokemusasiantuntijalähtöisesti esiin, että kokemusta omaavia naisia tarvitaan kehittämään palveluita, jotta naiset tulisi kohdatuksi kokonaisisina sekä vankeuden aikana että vapautumisen jälkeen. Ellet tule nähdyksi kokonaisena, voitko kokea olevasi täysin osallinen yhteiskunnassa.

Moni rikostaustainen nainen kuitenkin kohdataan palveluissa yhä vuosienkin jälkeen rikoksentekijänä. Tarkoitus on varmasti hyvä – tarjota asiakkaalle sopivimmat palvelut. Samalla kuitenkin kavennetaan katsetta ja kannatellaan taakse jääneitä vaikeita elämäntilanteita naisten elämässä vuosienkin jälkeen. Kokemusäänen avulla pääsemme sisälle rakenteissamme piileviin leimaaviin ja syrjiviin toimintatapoihin.

Hankkeen tavoitteena on edistää kokemusasiantuntijoiden työllistymistä. Tunnistamalla kokemusasiantuntijoiden monipuolisia merkityksiä palveluiden kehittäjinä luomme työllistymiselle sijaa. Tämä artikkeli on syntynyt osana neljän Laurean sosionomiopiskelijan vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden haastatteleman kokemusasiantuntijan kokemuksiin ja näkemyksiin.

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031031066

Jaa sivu