Keväällä 2009 olimme yhä syvemmällä taantumasta. Sosiaalialan opiskelijat olivat huolissaan kesätöistä ja kaipasivat kesäopintoja. Hiukan aikaisemmin oli tullut Martin Seligmanin kirjan Authentic happines (Seligman 2002) suomennos Aito onnellisuus (Seligman 2008). Kyseisen kirjan innoittamana palasin kirjahyllyllä pohtimaan Markku Ojasen kirjoja liittyen onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Muistan kun viimeisinä vuosinaan Tampereen yliopiston psykologian professorin kertoi lähteneensä opiskelemaan psykologiaa ymmärtääkseen ihmisen mieltä ja tunsi, että se on yhä arvoitus. Tähän kevään 2009 ajankohtaan tuli sopivasti hänen uusi kirjansa Hyvinvoinnin käsikirja (Ojanen 2009).
Kevättalvella 2009 istuin tiedekirjasto Tritonian tietoasiantuntijan, Anne Wargelinin, kanssa kahvilla. Pohdimme kirjaston tietokantojen hyödyntämistä opetuksessa. Miten tietokantojen ohella kirjoja käytetään ja miten niiden käyttöastetta voisi lisätä. Muistin kun itse tutustuin aikoinaan Vaasaan lukien tenttikirjoja kesäaikaan eri uimarannoilla. Lukemisen ohella otin aurinkoa välillä uiden, katsellen merta sekä luontoa pohtien samalla kirjojen sisältöjä.
Ehdotin loppukeväällä 2009 silloiselle osastonjohtajalle Hans Frantzille kesäksi opintojaksoa, jossa hyödynnettäisiin positiivisen psykologian kirjoja, minkä hän hyväksyi. Jakson nimeksi tuli positiivinen psykologia ja sisällöksi lista positiivisen psykologian kirjoja, joista opiskelija valitsi yhden ja kirjoitti siitä tehtävänannon mukaisen lukemispäiväkirjan. Ajatuksen oli hyödyntää jo kirjastoissa olevaa materiaalia ja oma toiveeni oli, että opiskelijat voisivat opiskella kuten itse aikoinani, vaikkapa uimarannalla kirjaa lukien.
Jakso sai myönteistä palautetta ja sain luvan jatkaa sitä kesän jälkeen. Pohdittavakseni tuli miten jakso tulisi toteuttaa, jotta ne muutamat aiheeseen liittyvät kirjat, joita lähialueella ei montaa kappaletta ollut, tulisi parhaiten käyttöön. Kuten osassa omissa opinnoissani, saatoin lukea kirjoja siellä missä toteutuksen aikana olinkaan. Halusin viedä sen askeleen pidemmälle. Paikan ohelle halusin luoda valinnanvapautta myös toteutuksen suorittamiseen ajallisesti. Rakensin palautuksen jaksolle siten, että jaksolle liittyminen on koko ajan mahdollista ja opiskelijalla oli vuosi aikaa (silloinen Winha ei tuntenut ajallisesti pidempää toteutusta) palauttaa lukemispäiväkirjansa. Lomia lukuun ottamatta kuun loppuun mennessä palautetut työt arvioitiin seuraavaan kuukauden puoleenväliin mennessä. Opiskelija saattoi jonottaa kirjan ja pyrkiä määrittämään missä ja mahdollisesti myös mihin ajankohtaan lukemisensa sijoitti. Toivoin, että nämä edesauttaisivat sitä, että kirjan lukemisen aikana oli myös mahdollista jäädä pohtimaan lukemaansa. Aiheena onnellisuus ei saisi olla irrallaan omasta arjesta ja merkityssisällöistä.
Positiivinen psykologia jatkui uusilla toteutuksilla ja siitä muodostui toistuva jakso, joka päivittyi uuden materiaalin tullessa aina jo olemassa olevan aineiston pohjalle. Opintojakso toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun verkko-opintona ja se on laajuudeltaan kolme opintopistettä (VAMK 2023).
Ensimmäinen radiotallenne oli 2010 Kalle Haataisen Ylen Roope Mokan haastattelu onnellisuudesta, jonka Haataisen luvalla sain tallentaa jakson sivuille. Kun opiskelijat pyysivät kirjavaihtoehdoksi kirjoja, jotka mielestäni eivät olleet riittävän tiedepohjaisia tai sivusivat aihetta etäämmältä, hyväksyin että niistä tehtiin kirjatiivistelmiä, jotka tulivat muidenkin nähtäville. Kyseiset kirjatiivistelmät muodostivat painettujen kirjojen sekä aiheeseen liittyvien radio-ohjelmien ohella jakson materiaalin.
Jakson materiaalin kerääminen vei monelle sivupolulle, joista yksi oli arvostavan tutkimuksen menetelmä (Appreciative inxuiry), joka lähtee tutkimaan yhteisön kehityskohteita olemassa olevien vahvuuksien avulla (Cooperrider, Whitney & Stavros 2008). Toinen huomionarvoinen aihetta sivuava sivuhaara oli positiivinen pedagogiikka (Leskisenoja 2019). Jakso on nyt toteutunut tauotta vuodesta 2009 asti. ”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen on ollut epäuskoinen siihen, kuinka moni opiskelija on ajan saatossa käyttänyt hänen kirjojaan tehtävänsä pohjana. Tapaamme keväällä 2023. Toivon, että hänen toimestaan olisi tulossa uusi kirja ihmisen hyvinvoinnista, jonka lisäisin opintojakson lukemispäiväkirjavaihtoehtojen listaan. Näin vahvistetaan opiskelijoiden positiivista asennetta ja onnellisuutta.
