Siirry sisältöön
Kaksi ihmistä keskustelee, välissä leijuu kirjaimia, piirroskuva, sininen pohjaväri.
Juttutyyppi  Kielitohtorin diagnoosit

Fobiat poliittisen väittelyn polttoaineena

Fobiat ovat liiallisia pelkoja, joita voidaan käyttää myös poliittisessa debatissa. Miten se tehdään?

Fobia on liiallinen tai epärealistinen pelko, joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen. Fobia on diagnostinen termi: kyseessä on ahdistuneisuushäiriö. Fobiat, esimerkiksi agorafobia (julkisten paikkojen pelko) tai araknofobia (hämähäkkien pelko), voivat tehdä arkielämästä hyvin vaikeaa.

Fobioita voi olla lähes rajaton määrä. Erikoisia, mutta henkilölle täysin todellisia, pelkoja ovat esimerkiksi aphenphosmfobia (pelko tulla kosketuksi) ja kakofobia (kaiken ruman pelko). Yllättävän yleinen on megalofobia: isojen esineiden ja rakennusten ja rakennelmien pelko. Fiktiossa paljon hyödynnetty pelko on coulrofobia: pelko sirkuspellejä kohtaan.

Fobiat politiikassa

Fobioissa henkilön mieli muodostaa epätodellisen käsityksen pelon kohteesta: pelon kohde ei ”objektiivisesti” ole pelottava tai uhkaava, vaan henkilö on esimerkiksi lapsuudenaikaisen trauman vuoksi luonut assosiaation kohteen ja vaaran välille.

Fobia on poliittisessa debatissa ja julkisessa vaikuttamisessa erittäin käyttökelpoinen termi, sillä pelko tai vastenmielisyys lähes mitä tahansa asiaa tai ilmiötä kohtaan voidaan leimata fobiaksi. Fobinen henkilö on tällöin ”väärässä”, eikä pelon kohde itsessään ole ”paha”.

Ksenofobia, muukalaiskammo, tarkoittaa sananmukaisesti vierauden pelkoa. Yhdysvaltojen poliittisessa kentässä ksenofobia on viime vuosina liitetty erityisesti Donald Trumpiin ja hänen kannattajiinsa (Piazza & Van Doren, 2022):

”[…] the effects of Trump approval on support for the use of political violence are mediated through racist and xenophobic attitudes. Trump supporters in the study disproportionately exhibit racist and xenophobic/anti-foreigner attitudes, […]”      

Ksenofobia terminä pitää sisällään ajatuksen, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat kokevat ilmiötä kohtaan irrationaalista pelkoa tai inhoa.

Fobia on poliittisessa debatissa ja julkisessa vaikuttamisessa erittäin käyttökelpoinen termi.

Maan konservatiivit ovat hiljattain lanseeranneet termin oikofobia. Alun perin termi tarkoittaa pelkoa omaa kotia ja elinpiiriä kohtaan ja halua lähteä sieltä pois. Poliittisessa kielenkäytössä oikofobia viittaa pelkoon omaa kotimaata ja -kulttuuria kohtaan, joka johtaa lopulta irrationaaliseen inhoon omaa alkuperää kohtaan. Beckeldin (2022) mukaan lännen ideologisen kehityskaaren voi tiivistää esimerkiksi näin:

“Past events and ideologies, both in the US and in Europe, have led to a modern culture of self-questioning  and self-rejection.”

Oikofobia johtaa äärimmillään siihen, että mikä tahansa koetaan paremmaksi kuin oma kulttuuri ja tausta.

Ksenofobialla ja oikofobialla on politiikan kielessä sama tavoite: vastapuolen ajatukset pyritään saamaan näyttämään absurdeilta ja todellisuuteen perustumattomilta. Fobia-sanan käyttö sisältää plausible deniability -strategian. Kolme pientä sanaa You are phobic! eivät ehkä aivan suoraan tarkoita, että vastapuoli on ajatusmaailmaltaan ja rationaalisilta kyvyiltään häiriintynyt tai harhainen – siihen kuitenkin oikeasti vihjataan.

Sotapropagandaa

Venäjän aggressiota kammoksutaan Euroopassa yleisesti maan hyökättyä Ukrainaan 2022. Syytä pelkoon on monella taholla. Pelon voi tässäkin tapauksessa kääntää fobiaksi. Ulkoministeri Sergei Lavrov on kehystänyt kritiikin Venäjää kohtaan groteskit mittasuhteet saavuttaneeksi russofobiaksi :

”The official Russophobia in the West has reached an unprecedented grotesque scale. They are not  shying away from declaring their intent to inflict military defeat upon our country but also to destroy  and fracture Russia.” (Euronews, 2022)

Pelko Venäjää kohtaan on argumentin mukaan irrationaalinen psyykkinen tila. Lavrovin argumentointi ei eurooppalaisia vakuuta, mutta Euroopan ulkopuolisessa maailmassa tällä fobiatulkinnalla on varmasti kaikupohjaa.

Jälkisanat

Omaa argumentointia varten joku saattaa jo pohtia, millaisesta fobiasta kärsiväksi vastapuolen edustajat voisi leimata. Latinasta ja kreikasta löytyy kyllä käyttökelpoisia termejä. Toisaalta parempi voisi olla termejä käyttämättä, mutta globaalisessa poliittisessa debatissa tämä matolaatikko on jo avattu.

Lähteet

Beckeld, B. (2022). Western Self-Contempt: Oikophobia in the Decline of Civilizations. Northern Illinois University Press.

Euronews with AP (25.9.2022). Lavrov blames the West for war in Ukraine and accuses it of Russophobia at UN General Assembly..

Piazza, J. & Van Doren, N. (2022). It’s About Hate: Approval of Donald Trump, Racism, Xenophobia and Support for Political Violence. American Politics Research. https://doi.org/10.1177/1532673X221131561

Taranto, J. (27.8.2010). Oikophobia: Why the liberal elite finds Americans revolting. Wall Street Journal: Opinion..

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329543