Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii ihmisiä, jotka ovat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita. Heidän ääntään on kuultu vielä melko vähän. Tätä artikkelia varten on haastateltu Aslaa (nimi muutettu), joka on päihdetaustan omaava kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt sosiaalialan ammattilainen.

Artikkelissa käsitellään kokemustaustan etuja sosionomin työssä. Haastattelussa välittyi, että ammattilaisen ja asiakkaan yhdessä jakama kokemus luo työskentelysuhteeseen tasavertaisuutta ja ymmärrystä, vahvaa dialogisuutta. Artikkelissa sivutaan myös kokemustaustaiseen työntekijään kohdistuvia asenteita ja miten ne ovat muuttuneet viime vuosina.

Tämä artikkeli on 1. osa artikkelisarjaa, joka on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson yhteistyötä. Artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä sosiaali- ja terveysalalla kokemusasiantuntijoiden sekä sosiaalialalla työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta.

Dialogisuus – Tasavertaisuutta ja yhteistä ymmärrystä

Sosiaalialan ammatissa on tärkeää pyrkimys dialogiin asiakkaan kanssa. Dialogi on vastavuoroista keskustelua, jossa keskustelun molemmat osapuolet vaikuttavat vuorovaikutuksen kulkuun ja jossa luodaan yhteistä ymmärrystä. Dialogissa molemmat osapuolet voivat oppia sekä muuttaa mielipiteitään ja asenteitaan. (Mönkkönen 2018, luku 5.1.) Dialogisuuden kautta syntyy luottamusta, ja Aslan mukaan asiakkaat alkavat nopeasti luottamaan häneen. Tämä tapahtuu yhteisen ymmärryksen syntymisen kautta.

”Moni asiakas on kommentoinut, että on ihana, että ammattilainen ymmärtää, mistä on kyse.”’

Asiakkaat ovat joko arvanneet hänen toipumistaustansa tai hän on tästä itse kertonut. Jaetun kokemustaustan kautta asiakkaan voi olla helpompaa puhua ammattilaiselle. Myös ammattilainen pystyy keskustelemaan ja suhtautumaan asioihin eri tavalla oman kokemuksen myötä.

 ”Pystyn kokemustaustaisena ammattilaisena ymmärtämään sen, että mielenterveyden haasteiden ja päihderiippuvuuden taustalla on aika paljon traumaattisia kokemuksia.”

Omien kokemustensa myötä Asla kertoo olevansa sensitiivinen asioiden huomaamisen suhteen. Hän pystyy tarkkailemaan asiakkaiden eleitä ja tunnereaktioita. Esimerkiksi, kun asiakas ei pysty hallitsemaan itseänsä, hän pystyy tarjoamaan asiakkaalleen mahdollisuutta poistua kunniakkaasti tilanteesta ja käydä keskustelu myöhemmin loppuun. Silloin hän ei omalta osalta aiheuta enempää traumaa asiakkaalle. Tällainen kokemuspohjainen herkkyys on tärkeää dialogisuuden mahdollistumiselle ja oma kokemustausta voi auttaa ammattilaista ymmärtämään, miltä asiakkaasta tuntuu.

”Siitä mun toipumistaustasta on ollut ihan tosi paljon hyötyä.”

Oma henkilökohtainen kokemus ei ole kuitenkaan edellytys onnistuneelle dialogille. Saimme haastattelun aikana kuulla esimerkkejä kollegoista, jotka osaavat asettua asiakkaan asemaan, vaikka heillä ei olisi omakohtaista kokemusta. Avainasemassa tässä on se, että kollegat ajattelevat, miten haluaisi ammattilaisen toimivan, jos itse olisi asiakas.

Dialogisessa kohtaamisessa tapahtuukin tyypillisesti roolin ylityksiä. Tällöin muodollinen asema tai ammatillisuus ei määritä vuorovaikutusta. Työntekijän roolista luopuminen vuorovaikutustilanteessa ei uhkaa ammatillisuutta, vaan myös asiakkaat tarvitsevat aitoa ja inhimillistä kohtaamista. (Mönkkönen 2018, luku 5.2.) Aslan haastattelusta välittyi, että tasavertainen kohtaaminen on tärkeää.

”Silloin mennään metsään, jos ammattilainen ajattelee olevansa asiakkaiden yläpuolella, sillä silloin kohtaamisesta ei tule tasavertaista.”

Asla korosti, että jokaisen sosiaalialalla toimivan pitäisi kunnioittaa asiakkaan omaa näkemystä, eikä olettaa tietävänsä paremmin, mitä asiakkaan pitäisi elämällään tehdä. Asioista ei tarvitse kuitenkaan olla samaa mieltä, ja kokemusasiantuntijuuden rinnalla on hyvä olla ammatillista osaamista, jolloin myös sitä tietoa voi jakaa asiakkaalle.

Arvostuksen lisääntymistä havaittavissa

Yksi kokemusasiantuntijatoiminnan tavoite on mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyvän tiedon lisääminen sekä asenteiden ja stigman vähentäminen. Keskustelulla pyritään pääsemään kohti neutraalimpaa suhtautumista liittyen mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Kokemusasiantuntijakoulutuksen pyrkimys on tunnistaa ja hyödyntää kokemuksen kautta kertynyt ymmärrys, mitä haastavat elämäntilanteet ovat tuoneet. (Falk, Kurki, Rissanen, Kankaanpää & Sinkkonen 2013, 17.) Näin kokemus nähdään yksilön vahvuutena, jolla voi olla paljon arvoa esimerkiksi työpaikalla ja asiakkaan kohtaamisessa.

Nykypäivänä päihdetaustan omaavan henkilön kokemusta arvostetaan yhä enenevissä määrin. Aslaa haastateltaessa ilmeni se, että hänen päihdetaustaansa liittyvät ennakkoluulot ovat muuttuneet ajan saatossa. Moni ammattilainen on uran alkuvaiheessa aliarvioinut hänen kykyään pitää huolta omasta jaksamisestaan. Myös kykyä toimia ammattilaisena on kyseenalaistettu. Tämä kertoo hyvin siitä, kuinka kapeasti päihdetausta voidaan äkkiseltään nähdä leimaavana asiana, joka määrittelee ihmistä pitkälle elämään. Työhaastatteluissa kokemus on nähty myös etuna. Tämä kertoo asenteiden muutoksesta ja kokemuksen kautta kertyneen osaamisen ymmärtämisestä.

”Viimeisen kolmen vuoden aikana ammattilaisten asenteet ovat olleet myönteisempiä kokemustaustaani kohtaan.”

Asla haluaa itse kokemustaustaisena ammattilaisena muuttaa systeemiä sisältäpäin. Tätä hän tekee omalla esimerkillään asiakastyössä sekä toivoo myös kollegoidensa miettivän omaa suhtautumistaan asiakkaisiin ja omaa toimintatapaansa asiakkaiden kanssa.

”Ainakin pystyn vaikuttamaan siihen, että millaista palvelua mun kanssa mun asiakkaat saa tai asiakkaat, jotka on jossain siinä mun vaikutus ympäristössä. Tai ehkä mun kollegat ottaa multa jotain, jotain juttuja ja miettii vaikka omaa suhtautumistaan asiakkaisiin tai miten he toimii asiakkaiden kanssa.”

Hankkeen yhteenveto

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen eri tilaisuuksissa ja kohtaamisissa on keskusteltu siitä, että kokemusasiantuntijana toimiminen voi olla ikään kuin väylä koulutukseen ja työelämään. Osalla matka jatkuukin kokemusasiantuntijasta täydennyskoulutuksen kautta kohti ammattilaisen roolia esimerkiksi lähihoitajaksi tai sosionomiksi. Toisaalta matka voi kulkea myös toisinpäin ja sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi sairastua esimerkiksi päihdeongelmaan ja kouluttautua toivuttuaan kokemusasiantuntijaksi. Omakohtainen kokemus voi ihmisen toivuttua olla sosiaalialan ammattilaisen ammatillinen vahvuus. Poissulkemisen sijaan tarvitaan siis arvostusta.

Koska sosiaali- ja terveysalalla toimii omakohtaista kokemusta omaavia ammattilaisia, on ensiarvoisen tärkeää, että käymme keskustelua kokemustiedon paikasta ja sen arvostamisesta. Ammatillisuutta onkin kirkastaa, millä tavalla omaa ja toisen kokemusta on työssä sopivaa hyödyntää. Koulutus tarjoaa työkaluja oman ammatillisen roolin tavoittamisessa ja sen vuoksi esimerkiksi sosionomikoulutuksen aikana on merkityksellistä tarkastella, miten kohtaa omia kokemuksiaan työtehtävissä sekä miten tekee yhteistyötä kokemusta omaavien sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotta toimii sekä itseä että toista kohtaan arvostavasti ja eettisesti.

Tämä artikkeli on syntynyt osana viiden Laurean sosionomiopiskelijan vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden haastatteleman kokemusasiantuntijan kokemuksiin ja näkemyksiin. Artikkelin tavoitteena on edistää kokemustiedon ja tasavertaisen kohtaamisen arvostusta sosiaalialan asiakastyössä. Artikkeli edistää erinomaisesti hankkeen tavoitteita kuten kokemusasiantuntijatyön näkyväksi tekemistä mahdollisimman laajasti eri näkökulmista ja kokemusasiantuntijalähtöistä viestintää. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja asenteisiin.

Artikkelissa tuodaan esiin arvokkaita näköaloja kokemustiedon merkitysestä sosiaali- ja terveysalalla. Tunnistamme hankkeessa ja yleisesti Laureassa tämän potentiaalin ja teemmekin opintojaksoilla yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotta kokemustiedon merkitys kirkastuisi tuleville sosiaalialan ammattilasille jo opiskeluaikana työelämään vietäväksi – muovaten samalla asenteita ja rakenteita yhteiseksi hyväksi.

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

• Asla. Kokemustaustaisen ammattilaisen haastattelu 5.10.2022.
• Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S. & Sinkkonen, N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi. THL. Viitattu 15.10.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110670/URN_ISBN_978-952-302-0283.pdf?sequence=1&isAllowed=y  
• Hietala, O. & Rissanen, P. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto. Viitattu 15.10.2022. https://www.mtkl.fi/uploads/2020/09/f27fa53c-kokemusasiantuntijaopas.pdf   
• Laurea 2022. Kokemusasiantuntijat verkossa. Viitattu 15.10.2022. https://www.laurea.fi/hankkeet/k/kokemusasiantuntijat-verkossa/  
• Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus.