Kestävää hanketiimityöskentelyä

Teksti | Maria Ekström , Päivi Haapanen , Sanni Martikainen , Raisa Saviaho

Mitä syntyy, kun erilaisissa koulutusorganisaation rooleissa työskentelevät tuodaan yhteen toteuttamaan pikakurssia pk-yrittäjälle niinkin laajasta aiheesta kuin kestävä kasvu?  Vuonna 2021 käynnistyneessä 3UAS4EER-hankkeessa on mukana monia laurealaisia, ja hankkeessa on syntynyt mm. mikrokurssi “Kestävän kehityksen vinkit pk-yrittäjille”. Tässä artikkelissa pohdimme tiimirajat ylittävän hanketyöskentelyn etuja, hankkeen etenemistä ja sitä, miten tulevaisuudessa hanketyötä ja -työskentelyä voisi kehittää entistä paremmaksi.

kuvituskuva.
Kuva: Cherrydeck / Pexels

Hanketiimityötä yli yksikkörajojen

Loppuvuodesta 2021 Laurean palveluyksikön työntekijöille avautui mahdollisuuksia päästä pienelläkin tuntityömäärällä mukaan TKI-hankkeisiin. Matka hanketyön maailmaan alkoi osaamiskartoituksella, joka selvitti, millaista hyödyllistä osaamista kenelläkin voisi olla TKI-hanketyöhön.

Kartoitus toi yhteen meidät; Maria Ekströmin, Päivi Haapasen, Sanni Martikaisen ja Raisa Saviahon. Olemme kaikki joko mukana kestävyyteen liittyvässä opetuksessa, tai opiskelleet itse kestävyysteemoja. Kiinnostus kestävämmän elämäntavan ja liiketoiminnan edistämiseen yhdisti meitä, ja pääsimmekin mukaan Helsinki-Uusimaa – Kestävä ja di­gi­taa­li­nen yrit­tä­jyy­sa­lue 2021–2022, eli lyhyesti 3UAS4EER, -hankkeeseen, joka edistää pk-yritysten digitaalisuutta ja kestävää kehitystä Uudellamaalla. Yksi hankkeen tavoitteista on tarjota maksuttomia mikrokursseja yrittäjille, ja tukea niiden avulla pk-yrittäjien liiketoiminnan kestävää siirtymää. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2022)

Normaalisti toimimme Laureassa erilaisissa tiimeissä ja tehtävissä: Maria vastaa kestävän kasvun ja yhteiskuntavastuun YAMK-koulutusohjelmasta, Päivi huolehtii hankkeiden taloudesta hanketaloustiimissä, Sanni toimii suunnittelijana opintoasiainhallinnossa, ja Raisa koulutussuunnittelijana koulutusprosessitiimissä. Lisäksemme saimme hankkeeseen kevään 2022 ajaksi projektipäällikkönä tietohallinnossa toimivan Hanna Kuiton, sillä Hanna toimii ja työskentelee tietojärjestelmähankintojen parissa ja hänen osaamisensa hankinnoista sopi yhteen hankkeen vihreitä hankintoja koskevaan osuuteen.

Hanketunnit koostuivat kuratoinnista

Alussa oli suo, kuokka ja … motivoituneet työntekijät. Niin meilläkin: Alussa oli epämääräiseltä tuntuva idea suunnitella kestävän kehityksen mikrokurssi, lähes tuntematon tiimi, ja yhteiset työskentelytavat hakusessa. Työskentelyä raamitti annetut hanketunnit, joiden avulla hahmotettiin aikataulua. Lähtöruudussa aikamme pyörittyämme, käärimme hihamme ja aloitimme työmme: valtavasta kestävän kehityksen kentästä puristaisimme mikrotason kurssin.

Hanketunnit alkoivat karttua, kun tiiminä pidimme säännöllisesti palavereita, joka perjantai. Meille syntyi oma voimasana tekemisistämme – kuratointi. Merriam-Webster online-sanakirjan mukaan kuratointi tarkoittaa sisällön keruuta uudeksi sisältöyksiköksi (Merriam-Webster 2022). Suunnittelimme yhteistä sisältöä käyttäen interaktiivista Miro-alustaa. Teimme paljon taustaselvitystä, tutustuimme viimeisimpiin kestävän kehityksen trendeihin, esittelimme ideoitamme toisille, etsimme yhteistä linjaa.

Tunnin työskentelyä seurasi toinen tunti. Se meni sulatellessa kuulemaansa ja hiomassa näkökulmaa kurssin tavoitteeseen. Tietomäärä oli alussa hämmentävän suurta, ja Mirokin tuntui karkaavan käsistä, kun kiinnostavan ja kiehtovan aihepiirin rajaaminen oli vaikeaa. Kevään kuluessa alkoi kuitenkin löytyä punainen lanka ja kurssi alkoi pala palalta rakentua.

Aikaisen vaiheen analyysistä vauhtia toteutukseen

Hankkeen tavoitteiden tarkka analysointi edesauttoi konkreettista tekemistä, vaikka tämä työskentelyn vaihe oli aikaa vievä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat meille tuttuja, mutta mikä on digivihreä kasvu? Tutkimuksissa operationalisoidaan teoreettisia käsitteitä ja tässä prosessi oli melko samanlainen. Haimme määritelmiä, jotta pystyimme työstämään teemoja mahdollisimman käytännönläheisesti, kohderyhmän tarpeita kuunnellen. Määritelmien tarkennuksessa auttoivat tutkimukset (katso esim. Guandalini 2022 ja Ruggerio 2021) ja toteuttamisessa keskustelu yrittäjien kanssa.

Mikrokurssi valmistui ja sisältö vastasi hankkeen tavoitteita. Toteutusvaihetta voisi kuitenkin sujuvoittaa, mikäli jo hankehakemusvaiheessa pohdittaisiin aiemmin mainittua käsitteistöä, projektin johtamiskäytänteitä ja työskentelyn vaiheita. Mitä enemmän taustakäsitteitä ja projektin käytäntöjä on valmisteltu, sitä sujuvammin projekti käynnistyy. Näin koko hanketiimi pystyy tuottamaan yhtenäistä sisältöä tehokkaammin. Esimerkiksi Wells & Kloppenborg (2018, 24) ovat luoneet mallin (charter), jossa kysytään kolme kysymystä (3W: what, why, when), analysoidaan riskejä, resursseja ja rutiinien rakentamista (3 R: risks, resources, routines) ja pohditaan viestinnällisiä käytänteitä, tiedon tallentamista projektin eri vaiheissa ja miten sitoudutaan projektiin (3C: communication needs, collection of knowledge, commitment). Malli jäsentää tekemistä ja auttaa tiimiä kuin tiimiä tavoitteiden saavuttamisessa. Otamme tämän mallin vastaisuudessa käyttöömme, kun hanketyötä teemme.

Positiivista riippuvuutta ja ideoita pk-yrittäjien tueksi

Hankkeen parissa karttuneisiin työtunteihin kuului paljon naurua ja hyvää energiaa, kun osaamisen kartuttamisen, ideoinnin, keskustelun ja kuratoinnin lisäksi kasvatimme me-henkeä asiantuntijaroolin takana. Litchfieldin ym. mukaan onnistuneessa tiimirajat ylittävässä innovoivassa yhteistyössä on tärkeää, että yhteistyöhön osallistuvat henkilöt kokevat tarvitsevansa toisiaan. Kun yhteistyöhön osallistuvat henkilöt tuntevat, että uuden kehittämiseen tarvitaan osaamista sen tiimin ulkopuolella, jossa yksilö yleensä työskentelee, syntyy positiivinen keskinäinen riippuvuus. (Litchfield ym. 2017, 356) Tämä todella piti paikkaansa hanketyöskentelyssämme.

Mikrokurssimme ”Kestävän siirtymän vinkit pk-yrittäjille” koostuu neljästä moduulista ja kullakin meistä oli päävastuu yhdestä moduulista. Työskentelimme sekä itseksemme, että porukalla, ja hyviä ideoita syntyi paljon juuri sen vuoksi, että tulimme erilaisista tiimeistä ja eri taustoista. Esimerkiksi Marian pedagoginen osaaminen ja Päivin ymmärrys hankkeiden hallinnosta tukivat niin hanketyöskentelyä kuin mikrokurssin luomista ja kehittämistä. Ilman toisiamme emme olisi saaneet aikaiseksi näin hyvää lopputulosta ja tuntuukin, että tiimissä syntyi edellä mainittu positiivinen riippuvuus kaikkien osaamisesta. Ja lopulta, syksyllä 2022 saimme kestävän kehityksen mikrotason kurssin valmiiksi. Se on nyt julkaistu pk-yrittäjille. Hyvä me!

Osaamisen ja resilienssin vahvistuminen hyödyttää koko organisaatiota

Työskentely mikrokurssin parissa myös vahvisti laurealaista yhteishenkeä – hankkeen aikana tutustuimme paremmin toisiimme ja toimenkuviimme Laureassa. Hanketyön aloittaminen oli muutos arkeen, ja kun puhutaan organisaatioiden ja yksilöiden selviytymisestä muutostilanteissa, käytetään usein termiä resilienssi. Noora Montonen on ilmaissut resilienssin ytimen hyvin: ”Resilienssissä on kyse siitä, että muutoksista selviämisen lisäksi tapahtuneesta otetaan opiksi ja kehitytään, sen sijaan että pyrittäisiin palaamaan niin sanottuun muutosta edeltävään normaaliin.” (Montonen 2021, 62) Meidän hanketiimimme on osoittanut, että laurealaiset ovat resilienttejä uusissa tilanteissa. On ollut hienoa kehittää uutta kollegoiden kanssa yli yksikkörajojen!

Entä mitä tämä työskentely sitten toi Laurealle? Ainakin meistä kuoriutui lisää asiantuntijoita kestävän kehityksen tematiikkaan. Kestävän kehityksen käsitteeseen sisältyy jatkuva uuden oppiminen. Terminologia kasvaa ja uusiutuu. Työskentely hankkeessa on lisännyt ymmärrystä hanketyötä tekeviä ja kustannuskertymää seuraavia projektipäälliköitä kohtaan. Laurean TKI-tavoitteita on vuosittain nostettu ylöspäin ja toistaiseksi ne on saavutettu. Nämä meidän hanketuntimme ovat yksi pieni onnistunut esimerkki siitä.

Lähteet:

  • Guandalini, I. 2022. Sustainability through digital transformation: A systematic literature review for research guidance. Journal of business research, 148, pp. 456-471. doi:10.1016/j.jbusres.2022.05.003
  • Laurea-ammattikorkeakoulu 2022. Helsinki-Uusimaa – Kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021-2022. Viitattu 25.11.2022. https://www.laurea.fi/hankkeet/h/helsinki-uusimaa–kestava-ja-digitaalinen-yrittajyysalue-2021-2022-3uas4eer/ 
  • Litchfield, R., Karakitapoğlu-Aygün, Z., Gumusluoglu, L., Carter, M. & Hirst, G. 2017. When Team Identity Helps Innovation and When It Hurts: Team Identity and Its Relationship to Team and Cross-Team Innovative Behavior. Journal of Product Innovation Management 3, 350-366.
  • Merriam-Webster. Curated. Viitattu 21.12.2022. http://www.merriam-webster.com/dictionary/curated
  • Montonen, N. 2021. Resilientti tiimi pärjää avaruusmatkallakin. Resilienssillä joustavuutta ja kestävyyttä yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. toim. Ekström, M. & Montonen, N. Laurea-julkaisut 165.
  • Ruggerio, C. A. 2021. Sustainability and sustainable development: A review of principles and definitions. The Science of the total environment, 786, p. 147481. doi:10.1016/j.scitotenv.2021.147481
  • Wells, K.N. & Kloppenborg, T.J. 2018. Project Management Essentials, Second Edition, Business Expert Press, New York. ProQuest Ebook Central. Viitattu 21.12.2022. ProQuest Ebook Central – Reader
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301306413

Jaa sivu