Miten ohjataan monikulttuuristen työntekijöiden ammatillista kehittymistä?

Ohjaukseen tarvitaan aikaa, mutta ohjaukseen käytettyä aikaa ei hyödytä mitata ohjauskertoina tai keskusteluihin kulutettuna aikana, koska aika ja sen vähäisyys aiheuttaa helposti voimattomuutta. Olennaista on se, miten käytettävissä oleva aika organisoidaan ohjattavan kannalta parhaiten. Parissa minuutissa ohjaaja voi hymyillä, tervehtiä, keskittyä kuuntelemaan ohjattavaa hetkeksi, vastata kysymykseen ja kertoa milloin puhutaan asiasta tarkemmin. Kummallekin jää hyvä mieli lyhyestä kohtaamisesta.

Ohjaajan tärkein tehtävä on kuunteleminen

Huomion antaminen on välittämistä, ja kuunteleminen on huomion antamista. Kuunteleminen on onnistuvan ohjaamisen tärkein lähtökohta. Kuunteleminen on erilaisten käsitysten kuulemista siitä, miten ohjattava itse määrittelee omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan. Ohjattavan puheesta saa vihjeitä siitä, millaista tukea hän tarvitsee. Tällaisia vihjeitä voivat olla esimerkiksi oman osaamisen vähättely tai taitojen yliarviointi. Henkilöllä voi olla epärealistisia osaamisen tavoitteita sekä hankaluus kohdata omia rajoitteita ja hyväksyä niitä. Ohjattavan voi olla vaikeaa ottaa ohjausta vastaan. Vaikeus voi olla seurausta aikaisemmista elämänkokemuksista.

Esimerkiksi jos ohjattava on aikaisemmassa työroolissaan ollut itsenäisesti toimiva työntekijä, hänen saattaa olla vaikea asettua ohjattavan rooliin, kun uudessa elämäntilanteessa osaaminen ei vielä riitäkään itsenäiseen työskentelyyn. Haasteellisuus ohjattavan rooliin asettumisessa voi olla ikä- ja sukupuolikysymys, jolloin on vaikeaa ottaa ohjausta esimerkiksi vastakkaisen sukupuolen edustajalta tai itseään nuoremmalta ohjaajalta.

Kuunteleminen on onnistuvan ohjaamisen tärkein lähtökohta.

Tilanne, jossa ohjaamisen onnistumisen esteeksi nousevat rooleihin ja valta-asemaan liittyvät kysymykset, on välttämätöntä avata ohjattavan kanssa yhdessä keskustellen. Tilanteen ratkaiseminen niin, että ohjattava säilyttää kunnioitetun roolin uutena työntekijänä, on merkityksellinen. Ohjaajalta se vaatii hienotunteisuutta ja rohkeutta.

Työpaikalla oppimiseen liittyy aina jännitystä, jolloin luottamus saattaa lähteä kehittymään hitaasti tai se ei pääse kehittymään ollenkaan. Ohjattavalle voi omien kokemusten ilmaiseminen olla ylivoimaista vieraalla kielellä. Ohjaajan ammattitaitoa on myös se, ettei hän vaadi aina puhumaan. Huomion antamiseen kuuluu, että ohjaaja havaitsee sanattomat viestit, epävarmuuden, hiljaisuuden, epäröinnin ja epäluottamuksen.

Ohjauksen lähtökohtina kunnioitus ja empatia

Kunnioitus on nähdyksi ja kuulluksi tulemista kokonaisena ihmisenä, sellaisena kuin on, erilaisena ja itsessään arvokkaana toimijana. Kunnioitus ja empatia ovat ohjauksen lähtökohtia. Empatia ja toisen ymmärtäminen ovat kunnioituksen taustalla. Kunnioittavassa kohtaamisessa ihmisten välillä pysyy tietty etäisyys. Keskustelussa kunnioitetaan toisen erilaisuutta sekä selvennetään näkemyksien eroja ja yhtäläisyyksiä neuvottelemalla.

Ohjaajan tulee kunnioittaa itseään, jotta hän voi kunnioittaa ohjattavaa. Ohjaajan on hyvä olla tietoinen omasta identiteetistään niin yksityishenkilönä kuin työntekijänäkin. Toisen ja myös itsensä kunnioittaminen edellyttää reflektiotaitoja sekä tietoisuutta omista havainnoista, ajattelusta ja toiminnasta. Reflektion avulla ohjaaja voi arvioida omaa toimintaansa ja ajatteluaan. Hän voi kysyä itseltään: miten ja miksi olen ajatellut, tuntenut ja toiminut niin kuin olen.

Kunnioittavassa ja reflektiivisessä kohtaamisessa on ajattelun ja vuorovaikutuksen ydin. Reflektiivisessä vuorovaikutuksessa kysymyksillä on paljon suurempi voima kuin vastauksilla, koska kysymykset avaavat tien uusiin vaihtoehtoihin ja tutkimiseen. Vastauksilla on taipumus sulkea pois vaihtoehtoja ja muuttaa kyselyt johtopäätöksiksi.

Ihmettelyn taito tärkeää

Uusi työntekijä tai opiskelija saa tehtäväkseen aktivoivan toiminnan järjestämisen ikäihmisten ryhmäkodissa. Uutena henkilönä hän kokee epävarmuutta toiminnan suunnittelussa ja kysyy esihenkilöltään: ”Mitä viriketoimintaa voisin järjestää?” Ohjaaja ehdottaa: ”Pidä vaikka lukutuokio.” Todennäköisesti hän alkaa suunnitella lukutuokiota. Vaihtoehtoisesti ohjaaja voisi vastata: ”Voit suunnitella toimintaa asukkaiden toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Mieti, miten voisit ottaa huomioon asukkaiden kuntouttavan ja aktivoivan näkökulman toiminnassasi.”

Reflektiivinen tutkiminen ja työote merkitsevät käytännössä ihmettelyä, pysähtymistä, kohtaamista ja uudelleen orientoitumista. Ihmettelyn teho on arvaamaton. Se vapauttaa ihmisen tutkimaan maailmaa lapsen tavoin ja auttaa irtautumaan totutuista ajattelu- ja toimintatavoista.

Keskeisin oppimistavoite työntekijän tai opiskelijan ohjauksessa on tutkivan työotteen oppiminen ja opettaminen. Se ei merkitse vastausten löytämistä kysymykselle, kuka oli oikeassa, vaan kykyä oppia omista ajattelu- ja toimintatavoista.

Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021057