Työntekijöiden ja yksilöllisyyden ehdoilla toimiminen on yksi tulevaisuuden trendi, jonka mukaan työnantajat joutuvat toimimaan, mikäli halutaan houkutella parhaita osaajia. Samaan aikaan työn merkitys suhteessa perheen ja vapaa-ajan merkitykseen on laskenut, ainakin osittain nuorempien työelämään tulevien sukupolvien erilaisesta arvomaailmasta johtuen (Moisalo, 2021).
Työnantajat joutuvat siis tosissaan tekemään työtä sen eteen, että ne näyttäytyvät niin nykyisille kuin potentiaalisille tulevaisuudenkin työntekijöille mahdollisimman positiivisessa valossa. Tässä yhteydessä puhutaan työnantajamielikuvan kehittämisestä. Työnantajabrändi alkaa käsitteenä korvata hieman suppeamman työnantajamielikuva -käsitteen, joskin molemmat käsitteet viittaavat käytännössä siihen, millainen käsitys ihmisillä on organisaatiosta työnantajana.
Työnantajabrändi on idea siitä, millainen työnantaja on ja toisaalta lupaus siitä, millaisen työpaikan organisaatio tarjoaa. Työnantajamielikuva taas nähdään enemmän yhtenä työnantajabrändin osatekijänä. Työnantajamielikuva rakentuu yksilöille kaikissa kohtaamisissa organisaation, sen työntekijöiden tai sen liiketoiminnan kanssa. Niin organisaation sisäisillä kuin sen ulkopuolisillakin henkilöillä on mielikuvia organisaatiosta työnantajana. Myös työnantaja-brändimielikuva käsitettä voidaan käyttää puhuttaessa työnantajamielikuvasta (Myllyntaus & Huhta, 2021).
Työnantaja-brändipääomaa pyritään luomaan kertaamalla brändin ydinviestejä ja visuaalista ilmettä ja hyödyntämällä tunteita ja tarinoita. Aidosti vetovoimainen työnantaja ei kuitenkaan keskity ainoastaan työantajabrändin rakentamiseen, vaan kehittää jatkuvasti myös työntekijäkokemusta. Työntekijäkokemuksen kehittämisen osalta tärkeää on ymmärtää mitä organisaation strategian kannalta tärkeimmät ihmiset tarvitsevat työssään menestyäkseen ja rakentaa työstä ja työympäristöstä mahdollisimman hyvin näihin haasteisiin vastaavia. Ihmisten työnantajakokemuksen muodostuminen on laaja-alainen ilmiö, jonka hallitseminen on haastavaa ja tärkeää onkin olla tietoinen siitä, että työnantajabrändiin liittyviin mielikuviin vaikuttavat myös monet muut kuin varsinaiset työnantajabrändäykseen tai rekrytointimarkkinointiin liittyvät toimenpiteet (Myllyntaus & Huhta, 2021).
Aitous vahvistaa työnantajabrändiä
Myllyntaus ja Huhta listaavat merkittävimpiä organisaation vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä ja jaottelevat ne asioihin joihin organisaatio voi vaikuttaa suoraan, sekä asioihin, joihin voidaan vaikuttaa vain osin. Organisaatio voi vaikuttaa paljon työnantajabrändäykseen, rekrymarkkinointiin- ja viestintään, sekä sisäiseen viestintään. Ulkoinen viestintä, brändimarkkinointi, hakijakokemus, työntekijäkokemus, asiakaskokemus, sekä työntekijöiden kertomukset sijoittuvat välimaastoon organisaation vaikutusmahdollisuuksien osalta. Näihin voidaan siis vaikuttaa osittain, mutta organisaation toiminnan lisäksi kyseisiin kokemuksiin vaikuttavat muutkin tekijät. Organisaation vaikutusmahdollisuudet ovat vain osittaiset sen taloudelliseen menestykseen, erilaisiin organisaation saamiin palkintoihin tai median toimintaan (Myllyntaus & Huhta, 2021).
Varmasti me kaikki olemme ystäviltämme kuulleet erilaisia kokemuksia työnantajista, ja tätä kautta muodostaneet väkisinkin mielikuvia heidän työnantajistaan. Tai olemme lukeneet lehdestä juttuja yt-neuvotteluista ja irtisanomisista, ja toisaalta erilaisista onnistumisista ja saavutuksista, jotka helposti tulevat mieleen vielä pitkän ajan kuluttua kyseisen työnantajan ollessa esillä. Mieleen ovat varmasti jääneet myös sosiaalisessa mediassa kerrotut, usein tunteitakin herättävät tarinat urakehityksestä ja onnistumisista omassa työssä.
Aitous on tärkeää ja tämän vuoksi tyytyväiset työntekijät ovat parhaita työnantajabrändin kehittäjiä. Kaikki me varmasti luotamme enemmän työnantajaansa kehuvaan ystäväämme kuin koreaan rekrymarkkinointikampanjaan. Onkin siis äärimmäisen tärkeää, että työnantajabrändi vastaa todellisuutta ja että työntekijöiden kertomat kokemukset kertovat samaa tarinaa työnantajabrändin kanssa. Myllyntaus ja Huhta korostavatkin, että organisaation työntekijät ja yhteistyökumppanit ovat tärkeässä roolissa työnantajabrändiä rakennettaessa. Työntekijät, asiakkaat ja yhteistyökumppanit jakavat kokemuksiaan ja tarinoitaan ja muokkaavat täten ihmisten mielikuvia työnantajasta. Parantamalla työntekijäkokemusta työnantaja voi vaikuttaa näihin tarinoihin (Myllyntaus & Huhta, 2021).
Vaasan ammattikorkeakoulun arvoja ovat sympaattisuus, edelläkävijyys, asiakaslähtöisyys ja avoimuus. Työnantajabrändiämme kehitetään siten, että se tukee arvojamme. Rekrytointimarkkinoinnissa korostuvat esimerkiksi vahva osaamisen kehittämiseen kannustaminen, joustavan työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen merkityksen ymmärtäminen, sekä työntekijän hyvinvoinnin tukeminen. Rekrytointiprosessimme tähtää siihen, että työnhakijalle jää organisaatiostamme arojemme mukaisesti sympaattinen kuva. Työntekijäkokemusta kehitetään ja edistymistä seurataan, haluammehan myös työntekijäkokemuksen vastaavan työnantajabrändiämme. Ohjenuorana tähän meillä toimii henkilöstöpolitiikkamme sekä työyhteisömme yhdessä laatima eettinen toimintaohjeisto, jonka yhtenä osa-alueena on osaava ja hyvinvoiva työyhteisö.
Miten työntekijä voi edistää työnantajamielikuvaa oman viestinnän kautta ja miksi se kannattaa?
Aktiivinen bloggaus tai läsnäolo sosiaalisessa mediassa ovat erinomaisia keinoja työnantajamielikuvan kehittämiseen. Asiantuntijaroolissa esiintyvät ja oman työpaikkansa asioista aktiivisesti kertovat työntekijät noteerataan ja tämä vaikuttaa luonnollisesti myös verkostojen mielikuvaan työnantajasta. Työntekijöittesi viestillä on paljon suurempi merkitys kuin mainonnalla, sillä he välittävät aitoa viestiä sitoutumisestaan organisaatioon ja sen arvoihin. He toimivat niin kutsuttuina työntekijälähettiläinä.
Työntekijälähettilääksi voidaan määritellä työntekijät, jotka jakavat yrityksen arvot ja etiikan, toimintavat ja prosessit. He ovat aidosti optimistisia yrityksen suhteen, pitävät yritystä hyvänä työpaikkana ja suhtautuvat intohimoisesti sen arvojen suojelemiseen, turvaamiseen ja toteuttamiseen niin organisaatiossa kuin sen ulkopuolella (Devasagayam, Harry Charles 2017).
Aktiivisuus tuo erityisesti sinulle itsellesi uusia mielenkiintoisia kontakteja ja verkostoja, yhteistyökumppaneita sekä näkyvyyttä tekemällesi työlle ja sen tuloksille. Tutustu myös blogikirjoitukseen Vinkkejä asiantuntijaviestintään, josta voit poimia ideoita omasta työstäsi viestimiseen.
