Yritysprojekteissa opiskelleiden ukrainalaisten opiskelijakokemukset nostavat esille työnhakuvalmiuksien osaamistarpeita Suomessa

Teksti | Marja Isokangas , Taru Tallgren , Tero Uusitalo

Laurean Hyvinkään kampuksen liiketalouden vetämä hanke ”YPro Ukr – Yritysprojektiopiskelua ukrainalaisille” sai Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen vuosille 2022–2024 tilapäistä suojelua saavien henkilöiden koulutustarjonnan lisäämiseen ja sen kehittämiseen. Hankkeen avulla Suomeen tulleilla korkeasti koulutetuilla ukrainalaisilla on mahdollisuus aloittaa tai jatkaa englanninkielisiä liiketalouden korkeakouluopintoja yritysprojekteissa maksutta lukuvuonna 2022–2023. (Laurea 2022a.)

kuvituskuva.
Kuva 1: Pilottiryhmän ukrainalaiset opiskelijat ja ohjaajat Marja Isokangas, Taru Tallgren ja Tero Uusitalo (kuva: Marja Isokangas)

Hankkeen kokonaistavoitteena on, että kehitettävä yritysprojekteissa tapahtuva opiskelijapolkumalli on jatkossa hyödynnettävissä pysyvämmin osana maahanmuuttajien vieraskielistä koulutusta helpottaen omalta osaltaan suomalaisen yhteiskunnan haastetta työvoiman osaajapulasta. Hankkeen lopputuotoksena toteutetaan opiskelijakokemusten ja ohjausprosessissa tunnistettujen osaamistarpeiden avulla verkko-opintokokonaisuus, jonka avulla helpotetaan ulkomaalaisen henkilön integroitumista suomalaiseen koulutusjärjestelmään, työelämään ja yhteiskuntaan. Erityisenä painopisteenä Mooc-muotoisissa (Massive Open Online Course) verkko-opinnoissa on henkilökohtaisen osaamisen näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen tukemaan opiskelijan työnhakuvalmiuksia ja työllistymistä Suomessa.

Kolmen viikon hakijamarkkinoinilla 55 hakijaa – 15 valittiin opiskelemaan

Hanke käynnistyi elokuussa 2022 hakijamarkkinoinnilla sosiaalisen median eri kanavissa ja valintakokeella, jossa selvitettiin erityisesti hakijan englannin kielen osaamista sekä valmiuksia joko jatkaa ja aloittaa liiketalouden korkeakouluopintoja. Keskeinen kohderyhmä oli hakijat, jotka voivat hyödyntää jatkossa Laureassa suoritettujen liiketalouden tutkinnon osia niin että ne ovat hyväksyttävissä Ukrainassa tai Suomessa suoritettavaan tutkintoon.  Ukrainalaisia hakijoita koulutukseen oli yhteensä 55. Näistä 15 aloitti opiskelut syyslukukaudella 2022. Hankkeessa otetaan sisälle myös toinen 15 hengen ryhmä kevätlukukaudella 2023. Tämän jälkeen hankkeessa kehitetään verkko-opintokokonaisuuden sisältöjä ja edistetään opiskelupolkumallin laajempaa käyttöönottoa 3AMK-verkostossa (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia).

Ensimmäisessä ryhmässä aloittaneet ukrainalaiset opiskelijat sijoitettiin osaksi englanninkielisiä yritysprojekteja, joissa opiskelijatiimi muodostuu tyypillisesti seitsemästä suomalaisesta sekä vaihto-opiskelijasta. Liiketalouden yritysopiskelumalli (P2P) on ollut käytössä Laurean Hyvinkään kampuksella vuodesta 2008 ja koulutuksen opiskelijakokemus on valtakunnallisen tutkimuksen mukaan erittäin korkealla tasolla. Yritysprojektit kestävät tyypillisesti lukukauden ja ovat laajuudeltaan 15 opintopistettä. Projektien toimeksiannoista useat tulevat Laurean avainkumppaniyrityksiltä ja pitävät sisällään mm. digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä, projektijohtamista, markkinointia ja palvelumuotoilua.

Projektit sisältävät yrityksen antamaan toimeksiantoon liittyviä käytännön liiketoimintaa kehittäviä tehtäviä sekä toteutusta tukevan tietoperustan opiskelua. Projektin edistymisestä vastaavat opiskelijatiimit ja heitä ohjataan viikoittain Laurean lehtoreiden toimesta. Projekteja johtavat opiskelijaprojektipäälliköt, jotka kehittävät projektijohtamisen sekä esihenkilötyön taitojaan. Tiimit tapaavat myös säännöllisesti yrityksen edustajia ja raportoivat heille projektin toimenpiteistä ja tuloksista.

Hankkeen kautta yritysprojekteissa aloittaneet ukrainalaiset opiskelijat saivat myös nimetyn opettajatuutorin tukemaan opintojen etenemää ja urasuunnittelua sekä auttamaan muissa mahdollisissa tiedon tai avun tarpeissa. Jokaisen ukrainalaisen opiskelijan kanssa käytiin lokakuussa 2022 laaja-alainen tuutorikeskustelu, johon opiskelijat valmistautuvat vastaamalla ennakkokyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin vastaajan henkilökohtaisia ohjaus- tai tietotarpeita, lähitulevaisuuden opiskelu- tai urasuunnitelmia sekä mahdollisia opiskeluun liittyviä haasteita. Tuutoroinnin alkuperäisenä päätavoitteena oli esitellä erilaisia jatkokoulutusväyliä niin Laureassa kuin muissa suomalaisissa korkeakouluissa mutta keskustelujen edetessä esille tuli suurempana tarpeena saada lisävalmiuksia urasuunnitteluun ja työnhakuvalmiuksiin Suomessa.

Yritysprojektiopiskelu tuo vastapainoa sodan aiheuttamille huolille

Ennakkokyselyn ja tuutorikeskustelujen perusteella näyttää, että opiskelu yritysprojekteissa on ollut pääsääntöisesti kiinnostavaa ja innostavaa mutta myös osin haastavaa. Myönteisinä seikkoina esille nostettiin perehtyminen uudenlaiseen opiskelumalliin, jossa opiskelijoilla on aktiivisempi ja arvostetumpi rooli perinteiseen luentopohjaiseen opiskeluun verrattuna. Yritysprojekteissa opiskelun vahvuutena koettiin myös opiskelijoiden välinen hyvä tiimihenki, yhteiskehittäminen sekä käytännönläheinen tapa opiskella liiketaloutta. Englannin kielen taidot olivat kehittyneet kaikilla opiskelijoilla, mutta opiskelu vieraalla kielellä oli koettu myös osittain väsyttäväksi ja hankalaksi. Esille nostettiin myös tiimin sisäisiä haasteita kuten erilainen opiskelumotivaatio tai ajankäyttö.

Tuutorikeskusteluissa esille nousi myös seikkoja, jotka vaikuttivat erityisesti ukrainalaisten opiskeluhyvinvointiin. Sodan takia kotimaastaan paenneiden henkilöiden sopeutuminen Suomeen oli monilla vasta alussa. Oman perhe- ja ystäväpiirin, työn ja kodin menetys sekä huoli tulevaisuudesta painoivat mieltä ja haittasivat keskittymiskykyä. Syvä huoli Ukrainaan jääneistä omaisista ja ystävistä oli päivittäistä ja sotatapahtumien seuraaminen ahdisti. Useimmat opiskelijat kävivät myös töissä opintojensa ohessa mutta työtehtävät eivät vastanneet heidän aikaisempaa koulutustaan, ammattiasemaa tai -osaamistaan vähentäen työnteon mielekkyyttä.

Melkein kaikki opiskelijat olivat kuitenkin jo tehnyt henkisen päätöksen jäädä Suomeen myös sodan päättymisen jälkeen. Perusteluina olivat esimerkiksi perheen lasten paremmat koulutusmahdollisuudet, omat uratoiveet, suomalainen vakaa yhteiskuntarakenne sekä epävarmuus sodanjälkeisen kotimaan työmarkkinoista tai elinolosuhteista. Monet olivat jo aloittaneet tai suunnittelivat suomen kielen opintojen aloittamista vahvistaakseen integroitumista suomalaiseen työelämään.

Pääasiallisesti 15 hengen pilottiryhmän jäsenet tavoittelivat lähitulevaisuudessa ensisijaisesti työllistymistä eikä niinkään kokopäivätoimisia jatko-opintoja. Taustalla olivat ensisijaisesti taloudelliset seikat, elämisen ja opintojen rahoittamisen haasteet. Esimerkiksi Laurean englanninkielisten koulutusohjelmien lukuvuosimaksut EU/EEA maiden ulkopuolelta tuleville henkilöille ovat Bachelor -tutkinnossa 8000 € ja Masters -tutkinnossa 10 000 €. Laurea tarjoaa tällä hetkellä maksutonta koulutusta eri hankkeiden lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun kautta sekä erillistä 2 vuoden (120 op) opiskeluoikeutta mutta tutkinnon osien suorittaminen ei välittämättä vahvista opiskelijan työmarkkina-asemaa. (Laurea 2022b.)

Verkko-opintokokonaisuus tukemaan ulkomaalaisten henkilöiden integroitumista suomalaiseen koulutusjärjestelmään, työelämään ja yhteiskuntaan

Tuutorikeskusteluista ja yritysprojektien ohjausprosesseista esille nousseiden ukrainalaisten opiskelijoiden tuki- ja osaamistarpeet toivat paljon merkittävää tietoa ja ymmärrystä, millaisia sisältöjä hankeen lopputuotoksena rakentuvassa verkko-opintokokonaisuudessa tulee olla. Sisällöt voidaan olettaa sopivan laajemmin tukemaan ulkomaalaisten henkilöiden integroitumista suomalaiseen koulutusjärjestelmään, työelämään ja yhteiskuntaan, sillä sisältötarpeet eivät olleet kulttuurisidonnaisia.  Sisällön keskeisiä osia ovat 1) työelämälähtöinen opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa 2) työnhakutaidot ja verkostoituminen suomalaiseen työelämään: oman osaamisen sanoittaminen ja osaamispohjainen CV, 4) suomalaisen työkulttuurin erityispiirteet 5) suomalainen yhteiskuntarakenne ja 6) erilaiset henkisen ja fyysisen tuen mahdollisuudet. Sisällöt kehittyvät ja tarkentuvat kevään 2023 aikana, kun hankkeessa saada myös toisen ukrainalaisen opiskeluryhmän osalta kerättyä kokemuksia opintokokonaisuuden ydintarpeista.  Opinnot rakennetaan ja pilotoidaan syksyllä 2023 ja otetaan käyttöön keväällä 2023 Laurean ja 3AMK:n opintojen tarjonnassa.

Ukrainalaisten kanssa työskentelyn ja erilaisten kohtaamisten kautta on tullut näkyväksi myös kehittämistarpeita, joita ei voida suoranaisesti sisällyttää verkko-opintokokonaisuuteen. Näitä tarpeita on niin korkeakoulun sisällä kuin laajemmin suomalaisen yhteiskunnan tasolla. Erityisesti hankkeen osalta ennen seuraavan ryhmän aloittamista tammikuussa 2023 on hyvä kirkastaa toimintamalli ja erilaiset auttajaverkostot ukrainalaisen opiskelijoiden henkisten tarpeiden vastaamiseen. Tämä on oleellista, sillä Laurean opintososiaaliset palvelut eivät kuulu erityisopiskeluryhmille.

Yhtenä laajempana yhteiskunnallisena kehittämistarpeena on, että suomalaiset korkeakoulut tekisivät väliaikaisen päätöksen rinnastaa ukrainalaiset EU/EEA maista tuleviin henkilöihin ja luopua näin ollen lukuvuosimaksujen perinnästä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden osalta. Toiseksi lainsäädäntöä kehittämällä voitaisiin helpottaa Suomessa vallitsevaa osaajapulaa, jos ulkomailla suoritettujen tutkintojen tuottamaa ammattipätevyyttä tunnustettaisiin laajemmin. Työllistymistä helpottaisi myös, jos suomen kielen osaamisvaadetta väljennetään työtehtävissä, joissa kielitaito ei ole keskiössä tai työkielenä voidaan käyttää muita kieliä kuten englantia.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168716

Jaa sivu