Korkeakouluopettajan rooli työelämälähtöisissä projekteissa taitopohjaisen oppimisen kannalta Case Ilkka x VAMK

Onko korkeakouluopettajan rooli työelämälähtöisissä projekteissa tuottaa opiskelijoille valmista tietoa ja valmiita esitysmateriaaleja taitojen oppimista varten? Kehittyvätkö työelämätaidot riittävästi, jos yritysyhteistyöprojekteissa opettaja ohjeistaa opiskelijan jokaisen vaiheen lävitse, antaa ratkaisuja ja ennalta määrää koko prosessin? Vai voisiko opiskelija myös luoda prosessin ja vastata sen lopputulemasta itse? Voisiko opiskelija etsiä relevanttia informaatiota ja kehittää työelämäprojektin lopputuloksen oman kriittisen ajattelunsa ja innovatiivisuutensa pohjalta? Voisiko opettaja astua epämukavuusalueelleen, unohtaa valmiit PowerPoint-esitykset ja antaa opiskelijoiden johtaa omaa tuotostaan, projektiaan ja työelämäyhteistyöprojektin lopputulosta?

TEKSTI | Heidi Skjäl
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111165368

Jo jonkin aikaa korkeakoulujen oppimisympäristöjen teemana on ollut siirtyä perinteisestä opettajalähtöisestä, teoreettisesta opetuksesta kohti opiskelijan syvempää ymmärrystä, työelämätaitoista oppimista, uuden luomista ja eritoten opiskelijan luovan ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Pitkään korkeakoulukentällä käytössä ollut Bloomin taksonomia on ollut pohjana opintokokonaisuuksien suunnittelulle. Bloomin taksonomia avaa ajattelun eri tasoja ja sen tarkoitus onkin ollut tuoda yhteistä kieltä opetuksen kehittämiseen ja arviointiin (Assessment Companion Thingking Skills -hanke 2015).

Bloomin taksonomian vanhemman version mukaan (Kuvio 1.) opiskelijoiden oppiminen on sitä, että ensin saadaan tietoa (esimerkiksi opettajalta tai verkossa olevista tietolähteistä), siitä analysoidaan ja tästä luodaan johtopäätöksiä, joita arvioidaan. Bloomin taksonomiassa kerrotaan osaamisen tasoista, jotka opiskelijan on ylitettävä opintojakson suorittamiseksi. Taksonomian uusi versio Kuviossa 1. puolestaan painottaa ymmärryksen kautta tapahtuvaa analysointia, jonka avulla muutetaan, kehitetään tai luodaan jotain uutta.

Kuvio 1. Bloomin taksonomian vanha ja uusi versio

Vanhassa mallissa luokitellaan ajatuksen taso faktojen muistamisesta ja analysoimisesta niiden käyttämiseen käytännössä. Uudessa mallissa analyysien pohjalta luodaan kehitysehdotuksia ja uusia toimintatapoja. Tätä uuttakin mallia on toki käytetty jo tovin korkeakoulujen opintojaksoilla työelämälähtöisissä projekteissa esimerkiksi niin, että markkinoinnin opintojaksolla opetellaan teoreettisesti markkinointisuunnitelma tai muu vastaava malli ja tehdään kurssisuoritus ja tuotos viemällä asia käytäntöön, eli vaikkapa rakentamalla markkinointisuunnitelma kehitys- tai muutosehdotuksineen paikalliselle pienyritykselle. Bloomin taksonomian uuden mallin mukaan rakennetuissa työelämäprojekteissa kehittyy toki opiskelijan luovuus ja markkinoinnin tietotaito. Opettajan rooli luovan prosessin eteenpäin viemisessä sekä teoreettisen tiedon rakentamisessa on kuitenkin vielä edelleen mittava ja kysymys herää, kehittyvätkö työelämätaidot kuitenkaan riittävästi tällä tavalla. (Alatalo 2015)

Jos opettaja haluaisi viedä työelämälähtöiset projektit ja korkeakouluopiskelijan työelämätaito-osaamisen vielä seuraavalla tasolle, voisi hän rohkeasti siirtää projektin johtovastuuta enemmän opiskelijoille. Antaa opiskelijoiden johtaa omaa prosessiaan ja tiedonhakua, antaa täysin vapaat kädet luovuudelle ja lopputulokselle ja antaa opiskelijoille autenttisen kokemuksen työelämästä. Voisiko työelämätaitojen syventämiseksi Bloomin taksonomian uudemmassa versiossa painottaa luovuutta ja itseohjautuvuutta, sen sijaan että analysoidaan jo valmista opettajan antamaa tietoa.

Syksyllä 2022 Vaasan ammattikorkeakoulun Business to business markkinoinnin -opintojaksolla markkinoinnin 2.vuoden pääaineopiskelijat suunnittelivat, ideoivat ja toteuttivat mediakonserni Ilkalle B2B-uusasiakashankintatapahtuman Vaasan jäähallissa. Kurssin aluksi opiskeltiin Sani Leinon ja Kert Kennerin B2B-myyntikirja, josta opiskelijat saivat osaamista tapahtuman liidien kutsuprosessiin. Sen sijaan, että opettaja olisi monotonisesti luennoinut kirjan sisällöstä luokan edessä, jokainen kurssin pienryhmä opiskeli ja esitti kirjasta jonkun kokonaisuuden sekä opponoi toisen ryhmän esityksen. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan, tämä on huomattavasti tehokkaampi keino asian oppimiseen.

Pienryhmät rakensivat Ilkan edustajan tapahtumaosaamisluennon, tiedonhaun ja oman innovatiivisuutensa avulla tapahtuman ohjelman asiakastilaisuuteen. Tämän jälkeen jaettiin työtehtävät seuraavan kuukauden ajalle, niin että opiskelijat päättivät yhteistuumin, kuka tekee ja mitä ja milloin. Opettaja toimi kirjurina jokaisella opetuskerralla pitääkseen yllä projektin viikoittaista tilannekatsausta. Opiskelijat suunnittelivat Ilkalta saadun budjetin rajoissa tapahtuman yksityiskohdat, etsivät liidejä, tekivät videokutsun (tämäkin oli heidän ideansa perinteisen kutsun sijasta), kutsuivat yrityksiä tapahtumaan, somistivat tilan, roolittivat tapahtuman ja hankkivat kaikki tapahtumaan tarvittavat materiaalit (esimerkiksi vieraille annettavat goodiebagit, verkostoitumisbingon arvonnan palkinnon, I-Printiltä tilattavat painotuotteet jne.) Tavoitteena opintojaksoilla oli luoda opiskelijoille oppimisympäristö, jossa työelämätaidot kehittyisivät mahdollisimman laajasti oman luovuuden ja vastuunkannon kautta. Näitä taitoja ovat yhteistyöprojekteissa muun muassa projektihallintataidot, rohkeus, luottamus omaan osaamiseensa ja ideoihin, itseohjautuvuus, tapahtuma-, markkinointi- ja myyntiosaaminen sekä luovuus. Näiden lisäksi projektin tarkoitus oli vapaan suunnittelun kautta osoittaa opiskelijoille motivaation, asenteen, vastuunkannon ja sitoutuneisuuden merkitys työelämäprojektin onnistumisessa (Upola, Kangas & Ruokamo 2020). Tapahtuman tavoite oli olla opiskelijoiden näköinen, heidän luoma tapahtuma, ja tässä onnistuttiinkin palautteen mukaan erittäin hyvin. Iso kiitos Ilkka -konsernille, joka halusi antaa opiskelijoille mahdollisuuden ja vapauden harjoitella työelämää varten.

Lähteet
  • Alatalo, S. 2015. Critical Thinking: From Theory to Teaching. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 14. Viitattu 30.9.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201505279357

  • ACTS – Välineitä ajattelun arviointiin. Assessment Companion Thingking Skills -hanke. Viitattu 1.10.2022 https://sites.utu.fi/acts/taustaa-ajattelutaidoille/bloomin-taksonomia/

  • Upola, S., Kangas, M., & Ruokamo, H. (2020). Kohti työelämätaitoja — Ammatillinen opiskelija oppijana työelämän projekteissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(3), 13-30. https://journal.fi/akakk/article/view/99272

Aiheeseen liittyvää