Kuka ymmärtää projektiviestintää?

Teksti | Hilkka Lydén

Tieteellinen tai virallinen kieli on joskus vaikeaa. Usein tutkijat ja kehittäjät käyttävät sellaista kieltä, etteivät tutkimukseen tai projektiin osallistuneet ihmiset pysty lukemaan heistä kirjoitettua tekstiä. Selkeämmästä kielestä on hyötyä monelle. Kielen selkeyttäminen auttaa joskus myös selkeyttämään omaa ajattelua. Tässä kirjoituksessa kerron ensin selkokielestä ja sen jälkeen annan yhden esimerkin työstä projektissa.

kuvituskuva.
Kuva: Andrea Piacquadio / Pexels

Monessa Laurea-ammattikorkeakoulun projektissa on tarkoitus auttaa ihmisiä elämänsä vaikeissa asioissa. Projekteissa halutaan yleensä keksiä yhdessä vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa paras tapa toimia. Siitä käytetään joskus nimitystä yhteiskehittäminen.

Laureassa tehdään paljon työtä sellaisten ihmisten kanssa, joille lukeminen on vaikeaa. Olisi hyvä, jos moni ihminen voisi osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. Jos ei ymmärrä kehittämisessä käytettyä kieltä, on vaikea osallistua. Ei ole myöskään reilua, jos ihminen ei voi lukea, mitä joku hänestä kirjoittaa. (Uotila 2019.)

Ei ole yhtä selkokieltä

Selkokielellä tarkoitetaan suomen kieltä, joka on yleiskieltä helpompaa. Selkokielessä käytetään esimerkiksi helpompia sanoja ja vaikeat sanat selitetään. Kielen rakenteet, eli esimerkiksi sanojen järjestys ja lauseiden pituus, ovat selkokielessä helpompia. Joskus selkokielessä ei taivuteta sanoja, vaikka yleiskielessä niitä taivutetaan. Selkokieleksi ei voi nimittää kaikkea yksinkertaista ja selkeää kieltä.  (Leskelä, 2019a).

Erilaisilla ihmisillä on erilaisia tarpeita selkokielen suhteen. Kun tietää, kenelle kirjoittaa, voi kirjoittaa hänen tarpeidensa mukaan. Selkokieli on kehitetty ensin kehitysvammaisten käyttöön (Uotila 2019). Nyt moni muukin käyttää selkokieltä.

Kehitysvammaisille tai muistisairaille kirjoittaessa on hyvä, jos kielen lisäksi myös sisältö on yksinkertaisempaa. Tekstiin voi liittyä sanasto, jossa hankalat sanat selitetään tai käännetään. Kuvat auttavat usein ymmärtämään tekstiä. (Leskelä 2019b.; Virtanen 2012.)

Suomea opetteleville ihmisille sisällön yksinkertaisuus ei ole niin tärkeä asia. Suomea opetellessa kielen selkeys on tärkeämpää. Jotkut käyttävät konekääntäjää tai sanakirjaa auttamaan lukemisessa. Ymmärtämistä auttaa, jos tekstiä voi verrata omalla kielellä kirjoitettuun tekstiin. Sanasto, selittäminen ja kuvat auttavat myös suomea opettelevia. (Dahlgren, 2019.)

Vinkkejä selkokielisen tekstin kirjoittamiseen

Projektista selkeästi kertominen vaatii harjoittelua, mutta kirjoittamiseen on olemassa ohjeita. Projektiin voi myös varata rahaa sitä varten, että selkokielen ammattilainen muokkaa tekstiä helpommaksi. Tästä käytetään nimitystä selkomukauttaminen tai selkomukautus. (Kehitysvammaliitto n.d.)

Voit pyytää ihmisiä lukemaan tekstin etukäteen. Tekstin lukijat voivat sen jälkeen kertoa, mitä he ymmärsivät ja mikä oli vaikeaa. Tästä käytetään nimitystä testaaminen. Joskus testaamiseen voi osallistua paljon ihmisiä. Jos se ei onnistu, pieni määrä testaajia on parempi kuin ei yhtään testaajia. (Leskelä 2019a; Leskelä 2019b; Dahlgren 2019.)

Selkokieli kehittämisessä

Vuosina 2021–2022 kokeilimme Laurean Netta-projektissa, miten tutkimusta voi tehdä, kun ettei tutkimukseen osallistuvilla ihmisillä ole yhteistä kieltä tutkijan kanssa. Teimme kyselylomakkeen, jolla kysyimme asioita Suomessa ilman oleskelulupaa eli paperittomana olevilta ihmisiltä. Kyselyssä oli vain kuvia, ei ollenkaan sanoja. Kyselyä on testattu vasta niin, että paperittomana olevien ihmisten kanssa on keskusteltu kyselyn kuvia avuksi käyttäen. Kyselyyn on lisätty keskusteluissa esiin tulleita asioita. Toivottavasti kyselyä päästään pian käyttämään tutkimuksen tekemiseen.

ALT: Kuvassa on värillisiä palloja, joissa on erilaisia symboleja, kuten sängyssä oleva ihminen ja sen vieressä erilaisia nukkumispaikkoja, kuten sohva tai bussipysäkki. Keskellä on kuva ihmisestä, jonka ympärillä on paljon kysymysmerkkejä.
KUVA: Kolmas versio sanattomasta haastattelulomakkeesta. (Lydén, 2022.)

Netta-projektissa on kokeiltu myös, miten ihmiset voisivat helpommin kertoa työpaikan saamisesta. Olemme esimerkiksi käyttäneet LEGO® palikoita, joilla projektiin osallistuvat ihmiset ovat voineet näyttää, miten töihin pääsisi. Näyttämisen lisäksi ihmiset kertoivat omalla kielellään siitä, mitä olivat rakentaneet. Projektin työntekijä ymmärsi, kun käytettiin lisäksi tulkkia.

ALT: Kuvassa on sininen alusta, jonka kulmassa on pelastusveneen näköinen palikka. Sen kyydissä on ihmisfiguuri ja vieressä haifiguuri. Veneen edessä on portti, josta vene ei mahdu läpi. Porttia seuraa paikoista rakennettu esterata, jossa on pieni kaarisilta. Esteradan päässä on ihmisfiguuri, jonka kädet on ojennettu eteenpäin.
KUVA: Polku töihin rakennettuna LEGO® palikoista. (Lydén, 2022.)

Kenellä on oikeus tietoon?

Usein neuvotaan, että on hyvä miettiä kenelle kirjoittaa, kun kirjoittaa jotain. Tätä voi ajatella myös toisinpäin: kenet haluat sulkea ulos kirjoittamasi tekstin lukijoista? Jos kirjoitat helppoa ja ymmärrettävää kieltä, moni ihminen voi lukea sitä. Jos kirjoitat hankalaa ja monimutkaista kieltä, kaikki eivät pysty ymmärtämään tekstiäsi.  Käyttämäsi kieli on siis valinta.

Hilkka Lydén (sairaanhoitaja, diakonissa YAMK) työskentelee Laureassa TKI-asiantuntijana ja on toiminut aiemmin esimerkiksi maahanmuuttopalveluissa pakolaisohjaajana ja vastaanottokeskuksessa sairaanhoitajana. Hän on Lapin Yliopiston Taiteen ja muotoilun tiedekunnassa tohtorikoulutettavana ja tekee väitöskirjatutkimusta kotoutumisen muotoilusta.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102863690

Jaa sivu