Siirry sisältöön
Aikuinen ja nuori istuvat pöydän ääressä, tietokoneella, piirroskuva.
Juttutyyppi  Artikkeli

Turvallinen tila edistää mielen hyvinvointia ja osallisuutta

Mielenterveystyöhön suuntautuvat opiskelijat selvittivät oppimistehtävässä, millaisia arvoja ja sosiaalisen kuntoutuksen periaatteita sovelletaan erilaisissa matalan kynnyksen toimintaa mielenterveys- ja päihdetoipujille tarjoavissa organisaatioissa.

Mielenterveystyön suuntautumisopintojen opiskelijat opiskelivat etänä MIE02 Kuntoutus ja ohjaus mielenterveystyössä -opintojakson. Sen yhtenä tavoitteena on ymmärtää sosiaalisen kuntoutuksen periaatteet mielenterveystyössä ja soveltaa psykososiaalista lähestymistapaa asiakaslähtöisesti.

Opintojakson oppimistehtävän tarkoituksena oli tarkastella toipumisympäristöä, jossa huomioidaan toipujan osallisuus toipumisen eri vaiheissa. Opiskelijat toteuttivat tiimeittäin opintokäyntejä etänä 14 eri työyhteisöön, joissa he haastattelivat mielenterveysalan työntekijöitä, toimintaan osallistuvia ja kokemusasiantuntijoita.

Työyhteisöt edustivat järjestöjä sekä yksityistä tai julkista sektoria. Suurin osa opintokäynneistä kohdistui mielenterveysyhdistyksiin, jotka järjestävät matalan kynnyksen toimintaa, palveluihin ohjausta ja vertaistukea mielenterveys- ja päihdetoipujille.

Mielenterveystyö on muuttunut

Mielenterveys nähdään osana kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta siihen liittyy edelleen ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja stigmaa eli häpeäleimaa (Kaltiala-Heino ym., 2001). Kohtaamisilla on suuri merkitys mielenterveystyössä. Läsnä oleva kohtaaminen vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta sekä vähentää häpeän kokemusta. Koska psyykkiseen sairastumiseen liittyy syrjäytymisen ja syrjinnän riski, tarvitaan turvallisia tiloja, joissa voi olla oma itsensä ja elää itsensä näköistä elämää. (ks. Saari, 2015; Saari ym., 2020)

Suomessa tarvitaan mielenterveysstrategiaa mielenterveystyön ja -politiikan tavoitteellisuuden ja ajantasaisuuden vahvistamiseksi, perusoikeuksien ja palveluiden toteutumisen turvaamiseksi, syrjinnän ehkäisemiseksi ja stigman vähentämiseksi. Keskeistä on kuulla, miten ihmisoikeudet toteutuvat mielenterveystoipujilla, ja kuinka he itse kokevat asian. (Ahonen, 2020.)

Läsnä oleva kohtaaminen vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta sekä vähentää häpeän kokemusta.

Kansallisessa mielenterveys- ja päihdestrategiassa vuosille 2020–2030 yhtenä viidestä painopisteestä on mielenterveysoikeudet, joilla tarkoitetaan tietämättömyyden, syrjinnän ja leimaamisen vastaista työtä ja erityisesti mielenterveyden ongelmista toipuvien perusoikeuksien toteutumista (Horma, Rotko ym., 2020).

Mieli-suunnitelman 2009–2015 yhtenä painotuksena oli asiakkaan aseman vahvistaminen ja palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisemmiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012; 2016).

Mielenterveys- ja päihdepalveluista on tehty hallituksen esitys (HE 197/2022) lainsäädännön uudistamiseksi. Vapaaehtoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut on tarkoitus siirtää sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakeihin. Tarkoituksena on parantaa palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kokonaisuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021).

Mielenterveystyö pohjautuu arvoihin

Miten valtakunnallisten strategioiden ja ohjelmien periaatteet näkyivät opiskelijoiden tarkastelemissa työyhteisöissä? Opiskelijat arvioivat työyhteisöjen arvojen toteutumista haastattelemalla työntekijöitä ja yksittäisiä osallistujia.

Työnyhteisöjen arvot pohjautuivat kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. Yhteistä työyhteisöille oli arvostava kohtaaminen ja osallistujan toivon ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Työyhteisöjen arvoja olivat esimerkiksi vapaaehtoisuus, luottamus, itsemääräämisoikeus ja rohkeus. Myös omien unelmien seuraaminen ja elämänvalintojen kunnioittaminen olivat tärkeitä arvoja. Arvot näyttäytyivät käytännössä siinä, miten osallistuja kohdattiin ja otettiin mukaan yhteisön toimintaan.

Arvostava ja tasavertainen kohtaaminen ilmenivät myös käytetyssä kielessä ja käsitteissä. Työyhteisöissä ei esimerkiksi puhuttu asiakkaista, vaan kävijöistä, osallistujista ja jäsenistä. Osallistujien itsemääräämisoikeutta tuettiin sekä kunnioitettiin, ja esimerkiksi kirjaukset pyrittiin tekemään yhdessä.

Työntekijät kertoivat työssään olevan keskeistä osallistujien oman elämän asiantuntijuuden tukemisen, voimavaralähtöisyyden, toiminnallisuuden ja toimijuuden mahdollistamisen osallistujalähtöisesti. Käytännön toiminnassa korostui osallistujien oikeus kertoa oma tarinansa sellaisena kuin he haluavat sen kertoa.

Jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään

Suomen YK-liiton mukaan “jokaisella on myös oikeus tuntea olonsa turvalliseksi tapahtumissa ilman pelkoa minkäänlaisesta syrjinnästä, häirinnästä, seksuaalisesta, fyysisestä tai verbaalisesta ahdistelusta”. Tarkoituksena on luoda yhdenvertaista, avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä.   (Suomen YK-liitto.)   Turvallisen tilan periaatteen voi todeta olevan samansuuntainen mielenterveystoipujan ihmisoikeuksien kanssa (Ahonen, 2020; Vorma ym., 2020; L 812/2000, L785/1992).  Turvallisen tilan periaatteiden tarkoituksena on, että toimintaan osallistuvat jakavat turvallisuutta lisäävät arvot ja käytännön toimintatavat. Kun osallistuja voi kokea olevansa oma itsensä ja toimivansa täysivaltaisena ja tasa-arvoisena jäsenenä, turvallisen tilan periaate toteutuu.

Olennaista oli se, miten osallistujat kohdattiin alusta alkaen. Osallistujalta voi vaatia paljon rohkeutta lähteä tutustumaan uuteen paikkaan ja sen toimintaan. Mielenterveystoipuminen merkitsee yhteyden tunnetta yhteisöön, ympäristöön ja itseensä. Yhteisöllisyys perustuu mahdollisuuteen liittyä ja kokea olevansa osallinen.

Olennaista oli se, miten osallistujat kohdattiin alusta alkaen.

On tärkeää saada itse rakentaa oma roolinsa toiveidensa ja voimavarojensa mukaisesti. Osallistuja saattoi käydä esimerkiksi kahvilla, lounaalla, lukemassa lehtiä, keskustelemassa tai toimia vapaaehtoisena. Yhteisesti koetussa turvallisessa tilassa toimiminen mahdollistaa toipumisen yksilöllisesti. Ammattilaisen tehtävänä ei ole tarjota valmista polkua toipumiseen.

Keskeistä on yhtäläinen ihmisarvo ja asiakkaan kokemus ihmisarvon kunnioittamisesta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta sekä mahdollisuus osallistua oman tilanteensa käsittelyyn (ks. Talentia ammattieettiset ohjeet). Turvallisessa tilassa mahdollistuu samalla traumatietoinen työote, läsnäolo, kuuntelu ja mahdollisuus tehdä valintoja sekä erilaisten kokemusten jakaminen ja työstäminen. Mielenterveysstrategian 2020 -2030 (Vorma ym., 2020) mielenterveysoikeudet toteutuivat työyhteisöjen sanoitetuissa arvoissa ja periaatteissa.

Lähteet

Ahonen, K. (2020). Suomalainen mielenterveyspolitiikka. Julkisen vallan ohjaus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Yhteiskuntapolitiikka 85(2), 205–208. https://yplehti.fi/2-2020/

Katiala-Heino, R., Poutanen, O. & Välimäki, M. (2001).Sairauden häpeällinen leima. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117(6), 563–570. https://www.duodecimlehti.fi/duo92138.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Finlex.fi

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Finlex.fi

MIE02 opintojakson oppimistehtävät. 2021. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Saari, J. (2015). Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy.

Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund, L. (2020). Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Julkaisuja 2012: 24. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2016).Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015: Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportti 2016:3.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021). Mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Säädösvalmistelu. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM105:00/2021.

Talentia. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet, www.talentia.fi

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862428