Oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet työ- ja elinkeinopalveluiden siirrossa kunnille

Teksti | Jenni Heinineva , Pasi Hario

Meneillään olevassa TE2024 -uudistuksessa valtion työ – ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien tehtäviksi.  Uudistuksessa edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja kehitetään uusia ratkaisuita osaavan työvoiman ja työnantajien osaamistarpeiden kohtauttamiseksi. Uudistus myös mahdollistaa uuden yhteistyön työ- ja elinkeinoviranomaisten sekä koulutus- ja uraohjauspalveluita tuottavien oppilaitosten välille. Useissa korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeissa on jo kehitetty palveluita, joita voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön kuntien työ- ja elinkeinopalveluiden palvelutarjonnassa.

kuvituskuva.
Kuva: Theo Decker / Pexels

Työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien vastuulle vuonna 2024

Työ- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) siirto kuntien tehtäväksi tunnetaan termillä TE2024, joka on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Uudistusta edeltävät kuntakokeilut, jotka käynnistyivät keväällä 2021. Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisen ja koulutukseen ohjautumista lisäksi kokeiluissa tavoitellaan eri palvelujen parempaa yhteensovittamista ja työllistymistä edistävien palvelujen parempaa saavutettavuutta henkilöasiakkaalle. Tarkoituksena olisi helpottaa niin kutsuttua kohtaanto-ongelmaa, jolloin työttömien työnhakijoiden osaaminen sekä työnantajien osaamistarpeet kohtaisivat paremmin. (TEM 2022a.)

TE-palveluiden uraohjaus tähtää yksilön työllistymisten edellytysten parantamiseen

TE-palveluissa uraohjaus sisältää ammatinvalinnan ja varsinaiset yksilölliset ohjaustoimet.  Ohjauspalvelut voivat sisältää psykologin ohjausta ammatinvalinnassa tai työuran muutoksien pohdinnassa. Pääteemoja ovat alavalinta, kiinnostuksen kohteet, osaaminen ja vahvuudet sekä kehittämiskohteet. Näiden teemojen ympärillä huomioidaan myös terveydentilaan liittyvät asiat. Ammatinvalinta ja uraohjaus ovat lähtökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimiston itse tuottamia palveluita, mutta niitä hankitaan myös ostopalveluina itsenäisiltä palveluntuottajilta (yksityiset yritykset, julkisyhteisöt, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat), jotka tarjoavat palvelua työttömille työnhakijoille. (KEHA-keskus 2022; TEM 2022b; HE 87/2020.)

Uravalmennuksia kohdennetaan eripituisina ja sisältöisinä eri kohderyhmille (KEHA-keskus 2022). Ostopalveluna tuotettavat uravalmennukset ovat käytännönläheistä, joiden aikana tehdään konkreettisesti työnhakua ja valmistaudutaan työhaastatteluihin. Ostopalvelut rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuilla määrärahoilla. (HE87/2020.)

Uraohjaus on osa työllisyyden edistämistä, jota kunnissa on perinteisesti tehty suoriteperusteisesti. Tällöin suoritteiden määrä on mitannut onnistumista. Nykyään ostopalveluiden ansaintalogiikkaa ohjaa tulosperusteisuus, jolloin mittarina ovat työllistymisen tulokset eli toiminnan vaikuttavuus. Työllisyydenhoidossa vaikuttavuutta saavutetaan, kun yksilö pääsee työmarkkinoille. Työllisyydenhoitoon käytettävät panokset suhteessa tuotoksiin tulisi saada entistä paremmin näkyväksi, jotta vaikuttavimmat keinot tunnistetaan ja kunnassa osataan resursoida riittävästi tällaisia toimia. (VATES 2022.)

Uudistus on mahdollisuus laajentaa julkisrahoitteista oppilaitosyhteistyötä

TE2024 uudistus poistaa palvelukokonaisuuksien sirpaleisuutta ja vähentää vaaraa asiakkaan tarpeiden katoamisesta palvelujärjestelmien viidakkoon. Laurea-ammattikorkeakoulun, kuten monen muunkin korkeakoulun, strategisissa valinnoissa on mainittu vaikuttavuuden tavoitteleminen opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolla (Laurea 2022). Yhteistyötä voisi vahvistaa esimerkiksi osaamisperustaisuuden vahvistamisella, työssä hankitun osaamisen opinnollistamisella, työssä käyvien sekä yrittäjien ohjauspalveluilla sekä digitaalisten palveluiden kehittämisellä.  Uraohjaus voisi merkitä yksilölle tehtävänkuvan kehittymistä ja parempaa työssä jaksamista, joka taas pidentäisi työuria ja helpottaisi kohtaanto-ongelmaa. (Valtioneuvosto 2020, 35-37.)

Koulutusorganisaatioilla tulisi olla ajantasainen tieto työelämän osaamistarpeista ja vahva pedagoginen asiantuntijuus opiskelijoiden työelämätaitojen ja työllistymisen edellytysten parantamisesta. TE2024 uudistus kerää koulutusorganisaatiot ”saman katon alle”. Onnistunut uraohjaus edellyttää digi- ja työelämätaitojen rinnalla myös substanssitaitojen asiantuntemusta. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen sekä ennakointiosaaminen ovat työelämänosaamista, joiden opetusta tulee sisältyä kaikkiin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin (Hario & Launikari 2021, 113). Ammattikorkeakoulut voisivat myös painottaa eri oppialojen yhteensovittamista sekä erityisesti alueellista työnantaja- ja yritysyhteistyötä.  Aiemmin hankitun osaamisen laaja tunnistaminen ja sanoittaminen ovat jo nyt osa uraohjauksen painotuksia.

TKI-hankkeet vastaavat haasteeseen uraohjauksen kehittämiseksi

Uraohjausta on perinteisesti tehty kasvotusten. Nykyään uraohjausta toteutetaan sekä lähi- että etämuodossa. DigiPoint-hankkeessa uraohjausta kehitettiin vuosina 2020-2022 yhteistyössä Turun, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Laurea- ja Metropolia-ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tarjota sujuvia väyliä digialan koulutukseen ja työelämään. Hankkeesta vaikuttavaa teki toimintojen tiivis kytkös sekä hankkeen kohderyhmän että työelämän tarpeisiin. Näistä kiinnostavimpana tuotteena hankkeen kohderyhmälle luotiin verkko-opintoina suoritettava Mielekkään työuran rakennussarja -opintokokonaisuus, joka tukee korkeakouluopiskelijan elämänhallintaa ja auttaa oman osaamisen näkyväksi tekemisessä. (Launikari & Simon 2022, 6, 21.)

Työväen sivistysliitto TSL ry, Careeria Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet ESR-rahoituksella Uraohjausta työpaikalla (2020-2022) hanketta, jossa ammatillisen osaamisen ja kompetenssien päivittämistä on tehty työpaikoilla. Hankkeessa on tähän mennessä toteutettu muun muassa ennakointityöpajoja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ennakointityöpajojen avulla yritykset ovat saaneet tietoa muuttuvista osaamistarpeista ja kyenneet ennalta vastaamaan niihin henkilöstön osaamista kehittämällä. Toisena merkittävänä lopputuotteena on tehty henkilöstön osaamiskartoituksia yrityksiin. Niiden avulla yritykset ovat kartoittaneet työntekijöidensä piilo-osaamista ja – potentiaalia. (TSL 2022.)

Älykäs ohjaus – tekoäly asiakaslähtöisessä opinto- ja uraohjauksessa -hankkeessa (ESR 2019-2021) pohdittiin, mitä ohjaus ja tekoäly tarkoittavat yhdessä ja erikseen. Älykäs ohjaus -hankkeessa tekoälyyn liittyvä kehitystyö tapahtui Ketterä kehitys -menetelmiä ja -metodeja käyttäen. Ketterä kehitys koettiin oivana työkaluna erityisesti monialaisessa sovelluskehityksessä. Muun muassa Scrum-menetelmässä tiimin muodostivat tuoteomistaja, kehittäjät ja Scrum Master, jolloin omien alojen ammattilaiset pääsivät toteuttamaan sitä, missä olivat parhaita sekä reagoimaan muuttujiin matkan varrella. Muuttujia olivat muun muassa käyttäjien toivomukset ja tekniset vaikeudet. Hankkeessa huomattiin, että etenkin julkisella puolella on hyvä pitää mielessä koko ajan tulevaisuuden osaamistarpeet ennen kaikkia teknisten jälleenrakentamisen mahdollisuuksien näkökulmasta. (Korhonen, Lehtonen, Rinne, Saari & Selin 2021, 33-34.)

Korkeakoulujen tulee huolehtia ohjaus- ja opetushenkilöstön uraohjauksellisen osaamisen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa (ESR 2019-2021) Kaakkois-Suomen AMK, Haaga-Helia AMK, Tampereen AMK, Hämeen AMK, Turun AMK ja Centria-AMK kehitettiin ja mallinnettiin tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja uraohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa sekä selvitettiin tekoälyn ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksia ohjaustyössä ja sen kehittämisessä. Erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena lopputuotteena hanke toteutti muun muassa viiden opintopisteen laajuisen Uraohjaus -koulutuskokonaisuuden. (XAMK 2022.)  Koulutuskokonaisuus voisi jatkokehitettynä toimia esimerkiksi asiakastyötä tekevien kuntien omavalmentajien perehdytyspaketin osana.

Johtopäätökset

Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille mahdollistaa työllistymisen edistämisen uusin keinoin. Työllisyydenhoito on osa alueen elinvoimaa. TE-viranomaisten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyö yksilöiden työllistymisen edistämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat edellytyksiä myös kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Tulevaisuudessa kuntien työllisyydenhoito tukeutuu laajakirjoisesti itsetuotetuista massavalmennuksista ostopalveluina hankittuihin yksilöllisiin täsmäkoulutuksiin.

Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille mahdollistaakin entistä laajemman julkisrahoitteisen oppilaitosyhteistyön. Esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjaus ovat olleen perinteisesti työ- ja elinkeinoviranomaisten itse tuottamia palveluita, vaikka niitä ostetaan myös itsenäisiltä palveluntuottajilta. Näiden palveluiden ulkoistaminen tulee vahvistumaan tulevaisuudessa, mikä tarjoaa erityisesti alueellisille ammatillisille oppilaitoksille mahdollisuuden tarjota omaa osaamistaan uraohjauksen puitteissa. TKI-hankkeissa luotuja työnhakijoille kohdennettuja opintokokonaisuuksia tarjotaankin jo nyt työttömille työnhakijoille osassa kuntakokeiluita.

Osana alueyhteistyötä ammattikorkeakoulut tekevät läheistä yhteistyötä työnantajien kanssa ja keräävät jatkuvasti tietoa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista. Ammattikorkeakoulujen ennakointiosaamista voisi hyödyntää vielä tehokkaammin uraohjauksen ja koulutuksen kehittämisessä vastaamaan työnantajien tulevia osaamistarpeita. Osaamistarpeiden perusteella kaupungit, oppilaitokset, yritykset ja työnantajat kykenisivät päivittämään ja räätälöimään palveluita vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin osaamistarpeisiin.

Artikkelin kirjoittajista YAMK-polkuopiskelija Jenni Heinineva on työskennellyt työllisyyttä edistävissä tehtävissä kolmannella sektorilla yli kymmenen vuotta ja näkee uudistuksessa ennen kaikkea innostavia yhteistyönmahdollisuuksia ylirajojen. Artikkelin toinen kirjoittaja TKI-projektipäällikkö Pasi Hario veti Laureassa DigiPoint – hanketta, joka keskittyi ratkomaan kohtaanto-ongelmaa korkeakoulujen, työllisyyspalveluiden, työttömien työnhakijoiden ja työnantajien kanssa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101762260

Jaa sivu