Korkeakoulua kehittämässä laatujärjestelmän auditoinnin tuottaman palautteen avulla

Teksti | Jouni Koski

Viime viikolla blogikirjoituksessani kerroin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman Laurea-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän auditoinnin päätuloksista. Sekä arviointialueista (I) Osaamista luova korkeakoulu että (II) Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu sai arvioiduksi tasoksi erinomainen. Kolmannesta arviointialueesta (III) Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu sai arvioiduksi tasoksi hyvä. Erinomaiseksi arvioitu taso rohkaisee korkeakoulua jatkamaan pitkäjänteistä kehittämistyötään, jonka kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat auditointiraportissa esiin nostetut keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset.

Korkeakoulun vahvuuksiksi auditointiryhmä toteaa neljä tekijää:

  • Laurean pitkäjänteisesti kehittämä kehittämispohjainen oppimisen toimintamalli (LbD) tukee erinomaisesti koulutusten työelämäläheisyyttä ja opiskelijakeskeisyyttä.
  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on oleellinen osa Laurean kokonaisstrategian toteuttamista. TKI-toimintaa toteutetaan koko korkeakoulussa ja suhtautuminen siihen on innostunutta ja tavoitteellista.
  • Laurean laatujärjestelmän kehittämiseen on osallistettu laajasti sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät.
  • Laurean aluetta kehittävä avainkumppanuusmalli on innovatiivinen, organisaatiota kehittävä ja sillä on selkeät tavoitteet.

Rehtorina on helppo yhtyä auditointiryhmän näkemyksiin tuntien samalla valtavaa myötäylpeyttä korkeakouluyhteisön tekemästä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä. Hyvä työ kantaa ja tavoitteellisella kehittämistyöllä saadaan aikaan erinomaisia tuloksia. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallilla (LbD) alkaa olla jo 20-vuotinen kehityshistoria, jolloin se on vakiinnuttanut asemansa korkeakoulun ”DNA:ssa”. Vaikka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on pian rakennettu jo yhtä kauan, on rohkaisevaa, että auditointiryhmä toteaa sen olevan nyt oleellinen osa korkeakoulun kokonaisstrategian toteuttamista. Se on vaatinut niin ikään pitkäjänteistä kehittämistyötä ja niin vaatii myös aluetta kehittävän avainkumppanuusmallin täysimääräinen käyttöönotto ja hyödyntäminen korkeakoulun työelämäyhteistyössä. Jos sekin ei vaadi kahta vuosikymmentä, niin lähes yhden ainakin, jotta toimintamallit vakiintuvat osaksi korkeakoulun arkea. Tässä varmasti onnistutaan ja sen varmistaa yhdessä tekeminen. Auditointiryhmä toteaa korkeakoulun vahvuutena kehittämiseen laajasti osallistetut sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät, minkä tunnistaa laurealaiseksi arjeksi. Kehittäminen on yhdessä tehtyä ja huokoista yhteiskehittämistä, mikä mahdollistaa laajapohjaisen yhteistyön kaikkien sidosryhmien kanssa.

Kehittämissuosituksina auditointiryhmä vastaavasti toteaa:

  • Osaamisperustaisen arvioinnin sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tulee kehittää nykyistä kattavimmiksi ja yhdenmukaisemmiksi.
  • TKI-toiminta tulee liittää nykyistä tiiviimmin korkeakoulun koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä alueen työelämän tarpeisiin.
  • Henkilöstön alakohtaisen sisältöosaamisen ajantasaisuudesta ja siihen liittyvästä osaamisen kehittämisestä tulee huolehtia nykyistä systemaattisemmin.
  • Aluetta kehittävä avainkumppanuusmalli tulee liittää nykyistä vahvemmin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Jälkimmäisestä jo totesinkin, että avainkumppanuusmallissa on valtava potentiaali vielä hyödyntämättä, ei vain kytkemällä se vahvemmin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan vaan myös systemaattisesti korkeakoulun kaikkiin koulutusaloihin, tutkintoihin sekä liiketoimintaan. Tarve osaamisperustaisen arvioinnin sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittämiselle nykyistä kattavimmiksi ja yhdenmukaisemmiksi on korkeakoulussa tunnistettu ja siihen tullaan panostamaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan liittäminen nykyistä tiiviimmin korkeakoulun koulutukseen on niin ikään tärkeä tavoite, sillä siinä on kiistatta koulutusalakohtaista ja tutkintokohtaista variaatiota toistaiseksi liiaksi. Sen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä alueen työelämän tarpeisiin vastaamiseen korkeakoulu saanee arvokasta vetoapua sekä avainkumppaniyrityksistä että avainkumppanuusmallin vahvemmasta integroinnista osaksi korkeakoulun perustehtävien toteuttamista. Kehittämissuosituksista henkilöstön alakohtaisen sisältöosaamisen ajantasaisuudesta ja siihen liittyvästä osaamisen kehittämisestä systemaattisempi huolehtiminen on tekijä, johon korkeakoulun on tartuttava jämäkästi. Vaikka kehittämiseen (mm. pedagogiikan ja ohjauksen kehittäminen) ja myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen käytetään paljon aikaa ja muita resursseja, nimenomaan alakohtaisen sisältöosaamisen jatkuvaan kehittämiseen on luotava vahvempaa systematiikkaa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090857924

Jaa sivu