Opiskelijoita ja henkilökuntaa eri maista: Monikielisyys ammattikorkeakouluarjessa

”Me kaikki voimme toimia treenikaverina ja valmentajana.”

TEKSTI | Päivi Auranen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090857844

Proflangin järjestämä seminaari 12-13.5.2022 Haaga-Heliassa aktivoi ajatuksia monikielisyydestä. Muun yhteiskunnan tavoin ammattikorkeakouluista on tullut kansainvälisiä yhteisöjä, joissa käytettyjen kielten määrä on suuri, ja ei-suomenkielisistä monet pyrkivät oppimaan suomea. Tosin kuin usein ajatellaan, ei suomen kieli ole perustasolla erityisen vaikeaa kirjoitus- ja äänneasun suuren vastaavuuden vuoksi. Monilla tulokkailla on myös alussa paljon motivaatiota oppia uutta kieltä. Vähitellen heistä erottuvat ne, jotka jaksavat jatkaa perusasioita pidemmälle, ja ne, joiden motivaatio ei ainakaan muun opiskelun ja/tai työn ohessa riitä suomen kielen taidon kehittämiseen.

Kun suomen kielen aloittelija alkaa oppimaan suomen kieltä, meidän tulisi antaa hänelle mahdollisuus kokeilla taitoaan. Usein vieraskielinen suomen puhuja on meille suomalaisille uusi asia, ja mielellämme alamme heti tilaisuuden tullen käyttämään englannin kieltä. Tämä ei kuitenkaan palvele suomen kielen oppijaa, vaan tekisimme hänelle suuren palveluksen, jos koittaisimme ymmärtää, vastata ja ehkä opastaakin puhujaa suomen kielessä. Ei kuitenkaan ole mitään haittaa, jos kieleen solahtaa sekaan englannin tai muun kielen sanoja tai lauseenpätkiä, kunhan viesti etenee pikkuhiljaa.

Samalla, kun ”opettaa” uuden sanan tai fraasin aloittelevalle suomen kielen puhujalle, voi itsekin oppia kieltä tai asioita kielestä. Oma viimeisin oivallukseni on ollut sana ruuvimeisseli -kun mietin sana alkuperää, muistan sanana veitsi (messer) vihdoinkin saksaksi! Yllättävää on ehkä myös, kuinka moni sana alkaa suomeksi ja englanniksi samalla kirjaimella tai kirjaimilla, mikä todella auttaa myös sanojen muistamisessa, suuntaan jos toiseenkin.

Mahdollisuus harjoittaa suomea tarjoaa vähitellen mahdollisuuden kuulua muiden kanssa ryhmään eikä jäädä sen ulkopuolelle. On hyvä myös muistaa ja muistuttaa suomen kielen aloittelijaa, että jo se, että ymmärtää mistä puhutaan, on paljon, sillä silloin ei koe, että jotakin pidetään itseltä salassa.

Edellisen valossa, voimme siis kaikki toimia kielen opettajana tai kehittäjänä sekä kielten, keskustelun ja kulttuurin oppijoina erilaisten ihmisten kanssa. Voisi ajatella, että Vaasassa ja muualla rannikolla tämä olisi jossain määrin tuttua jo siksi, että olemme jo pitkään eläneet kaksikielisenä alueena.

Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys (proflang.org)

Aiheeseen liittyvää