Miten liikunta- ja hyvinvointipalveluja voidaan kehittää senioriasiakkaiden kokemuksia paremmin huomioivaan suuntaan? Tämä on keskeinen kysymys, johon yritämme vastata 3AMK:n toteuttamassa Dallaten-hankkeessa.
Kuva: Anna Shvets / Pexels
Tässä hankeyrittäjille suunnatun kyselyn analyysin toisessa osassa kerron, miten hankeyrittäjät arvioivat erilaisten aiemmissa TKI-hankkeissa tärkeiksi osoittautuneiden teemojen tärkeyttä oman toimintansa kehittämisessä. Pohdin myös syitä siihen, miksi yrittäjät pitävät joitakin teemoja tärkeämpiä kuin toisia.
Artikkelin ensimmäisessä osassa kerroin, mitä hankeyrittäjät toivoivat Dallaten-hankkeelta ja miten hanke on vastannut yrittäjien toiveisiin.
Hanketyön haasteena tiedon vaikuttavuus
Dallaten-hankkeen taustalla on Seniorit tikissä -hanke, jonka kuvaus kertoo olennaisen tästä vaikuttavuushaasteesta: ”Seniorit tikissä -hankkeessa luodaan senioreiden liikunta- ja hyvinvointipalvelujen saatavuuden kehittämiseksi jatkuvan yhteiskehittämisen verkosto koko pääkaupunkiseudun alueelle. Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita tuodaan yhteen, selkeytetään palvelutarjonta-alustaa, ja kehitetään myös uutta yhteistoimintaa yli kuntarajojen. Erityishuomiota kiinnitetään palveluiden ja toimintojen ylläpidettävyyteen hankkeen päättymisen jälkeen.”
Dallaten-hankkeessa tuon aiemmassa hankkeessa tuotetun tietämyksen siirtäminen hankeyrittäjien käyttöön on erinomaisen keskeinen asia, koska hankkeen tärkein työväline on yritysvalmennus. Sen aikana yrittäjien tulisi sekä oppia käyttämään Lean Startup -menetelmää että kyetä integroimaan aiempaa TKI-tietämystä senioreiden liikunnasta ja hyvinvoinnista oman toimintansa kehittämiseen.
Esiselvitystyön kyselyssä yritimmekin luodata joidenkin aiemmissa TKI-hankkeissa merkitykselliseksi osoittautuneitten teemojen tärkeyttä yrittäjille. Näitähän ovat mm. toimintakykyyn, liikkumiseen, yhteistyöhön, sukupuoleen jne. liittyvät teemat. Kyselyn avulla saimme jonkinlaisen käsityksen siitä, mitkä asiat näyttäytyvät Dallaten-yrittäjille tärkeinä ja mitkä eivät.
Ennen kuin menemme kyselyn tuloksiin ja tulkintoihin, on hyvä sanoa muutama sana tutkimuksen ja käytännön välisestä jännitteestä. Tutkimusten perusteella saatoimme olettaa, että kyselyyn valitsemamme teemat ovat yleisesti ottaen tärkeitä, mutta emme tienneet, olivatko ne myös Dallaten-hankkeeseen osallistuville yrittäjille yhtä tärkeitä. Oli siis kysyttävä asiaa yrittäjiltä itseltään.
On mahdollista ja jopa oletettavaa, etteivät pienyrittäjät ole voineet ottaa huomioon kaikkia TKI-toiminnassa tärkeiksi osoittautuneita asioita omassa toiminnassaan, kun jotkut toiset on saatettu huomioida erinomaisesti.
Seuraavan kyselyn avulla saimme tietää, mitkä teemat Dallaten-hankkeen yrittäjät ovat tunnistaneet tärkeiksi ja mitkä vähemmän tärkeiksi. Hanketoimijoiden tehtävänähän on auttaa yrittäjiä vahvistamaan osaamistaan sekä tunnistettujen että tunnistamattomien teemojen suhteen.
Dallaten-hankkeessa työstämmekin kumpiakin teemoja yrittäjien konkreettiseksi hyödyksi. Keskeisenä välineenä on räätälöity yritysvalmennus, mutta myös hankkeen monet koulutukset, julkaisut ja yhteiset kohtaamiset seniorivaikuttajien ja opiskelijaryhmien kanssa tuottanevat oivalluksia, ratkaisuehdotuksia ja materiaaleja, joista yrittäjät hyötyvät kehittäessään toimintaansa seniorikansalaisille paremmin soveltuvaksi.
Tärkeät teemat hankeyrittäjien testissä
Dallaten-kyselyyn valitsimme tutkimus- ja kehityshankkeissa koeteltuja teemoja, joiden oletettiin olevan hyödyllisiä liikunta- ja hyvinvointipalveluja käyttäville yrityksille.
Mukana oli siis erilaisia näkökulmia, kuten toimintakyky, sosiaalinen inkluusio, terveysliikunta, mobiilisovellukset, sukupuolien ja -polvien vaikutus ja monenlaiset yhteistyökuviot eri toimijoiden kesken.
Seuraavasta taulukosta selviää, miten yrittäjät vastasivat 1…3 -asteikolla siihen, miten tärkeänä he kokivat kyseisen teeman omalle toiminnalleen. Kolmonen tarkoitti erittäin suurta merkitystä.
Taulukko: Dallaten hankeyrittäjien käsityksiä eri teemojen tärkeydestä yritystoiminnalleen.
Kyselyn tulosten tulkintamenetelmänä on tässä lähinnä ”ihmettely” tulosten äärellä. Teemojen tärkeyteen yksittäisen yrittäjän näkökulmasta voivat vaikuttaa hyvin monet tekijät eikä näin pienestä 15 yrityksen otoksesta voi tehdä yleistyksiä muihin alan yrityksiin. Sen sijaan Dallaten-hankkeen yrityksistä tämä on tyhjentävä tulos. Erot teemoihin annettujen vastausten kesken ovat yllättävän suuria.
Ensimmäinen ihmetys kohdistuu siihen, että laaja-alaisen toimintakyvyn ja sosiaalisen inkluusion merkitys nähtiin niin paljon suurempina kuin monen ikäisille suunnatut palvelut tai sukupuolen vaikutukset hyvinvointiin. Entä miksi terveysliikuntaa tai soveltavaa liikuntaa ei koeta lähellekään niin tärkeinä kuin toimintakykynäkökulmaa, vaikka kysymykseen oli leivottu sisään myös palvelumuotoilunäkökulma? Yllättävän vähäiseksi koettiin myös kiinnostus senioreiden liikkumisesta kerättyyn tietämykseen. (ks. esim. Pohjolainen 2014; Tiihonen 2021a; Pietilä & Ojanen 2013; Tiihonen 2012; Harmokivi-Saloranta 2012)
Kaikkia edellä mainittuja teemoja eri hankkeissa tutkineena ja kehittäneenä on vaikea ymmärtää, mistä nuo suuret erot voivat johtua.
Onko niin, että toimintakykytematiikka on yrittäjille koulutuksen (hoiva-ala, liikunta-ala) vuoksi hyvin tuttua ja ovatko sosiaalisen inkluusion ja syrjäytymisen ehkäisemisen teemat tuttuja ikääntymisen tutkimuksesta tai palveluiden kehittämishankkeista?
Onko toisaalta niin, että vaikka liikuntaharrastukset ja hyvinvointipalveluiden käyttö ovat kummatkin erittäin sukupuolittuneita, niin seniorit koetaan yrittäjien näkökulmasta asiakkaina jotenkin sukupuolettomiksi? (ks. Pohjolainen & Tiihonen 2015; Tiihonen 2021b; Tiihonen 2013).
Ymmärrettävänä pidän sitä, ettei eri-ikäisille kohdennettuja palveluja pidetä tärkeinä, koska niitä on aika vähän ja niitä on myös aika vähän tutkittu. (Saarenheimo 2014ab)
Toisaalta on viitteitä siitä, että juuri tällaisia palveluita kaivattaisiin ja ne voisivat hyvinkin tuoda yrittäjille ”epäreilua kilpailuetua”, jolla erottautua kilpailijoista.
Yhteistyökuvioiden tarkastelu antaa sekin aihetta pieneen ihmetykseen tai ainakin vihjeeseen siitä, että ammattikorkeakoulujen tulisi kehittää toimintaansa yrittäjien suuntaan, koska jäimme ”yhteistyökilpailussa” hännille eikä TKI-toimintakaan pärjännyt yrityksille, yhdistyksille tai kunnille.
Yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistyö palveluiden kehittämisessä ja eri asiakasryhmien paremmassa huomioimisessa ei ole helppoa, sillä vastuu ei kuulu varsinaisesti millekään toimijalle. Tarvittavan työnjaon, luottamuksen ja pitkäjänteisyyden puute on haitannut hyvienkin hankkeiden juurtumista (ks. esim. Koivisto et al 2010; Pirnes & Tiihonen 2010).
Toivottavaa olisi, että toimintaansa käynnistävät hyvinvointialueet ottavat tämän tehtävän ainakin jossakin määrin itselleen tällä yli 65-vuotiaiden liikunnan ja hyvinvoinnin saralla, koska oikeastaan vain sen avulla ikääntymisen valtavat haasteet ikäihmisille itselleen, mutta myös palvelujärjestelmälle voidaan pitää kurissa. (ks. Nieminen et al 2014; Tiihonen 2021b)
Opiksi otettavaa
TKIO-hankkeet ovat paljolti oppimisprosesseja, joissa tutustutaan siihen, mitä eri hanketoimijoilla on toisiltaan opittavissa. Dallaten-hankkeen ammattikorkeakoulutoimijoiden yhtenä tehtävänä onkin yrittää ymmärtää, missä liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät omissa kehitysprosesseissaan ovat menossa tässä koronankin muuttamassa maailmassa.
Tekemämme kysely antaa osaltaan arvokasta tietoa siitä, minkälaisina hankeyrittäjät kokevat teemat, jotka ovat meille TKI-toimijoille tuttuja monista kehittämishankkeista. Yritysvalmennuksemme tuottaa tilannekuvan siitä, mitkä asiat ovat yritysten liiketoiminnan kannalta tärkeimpiä kehityskohteita. Ne voivat liittyä kohderyhmän tuntemiseen, markkinointiin tai vaikkapa kilpailuedun luomiseen.
On mielenkiintoista nähdä, miten me yhdessä kykenemme yhdistämään tämän seniori-, liikunta- ja hyvinvointitietämyksen liiketoiminnan kannalta keskeisten tekijöiden kehittämiseen.
Löytääkö joku yrittäjä väylän kehittää eri-ikäisille tai eri sukupuolille suunnattavia palveluja tai rakentuuko yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen välille pysyvä kumppanuussuhde, jonka avulla yrittäjä voi kehittää toimintaansa opettajien, opiskelijoiden ja TKI-toimijoiden kanssa yhteistyössä?
Kirjoitan Laurean hankeasiantuntijan roolista käsin artikkelisarjan siitä, miten tätä senioreiden liikuntaa ja hyvinvointia parantavaa Dallaten-hanketta toteutetaan. Artikkelin ensimmäisessä osassa ”Testausta, palveluiden muotoilua, yhteistyötä ja pallottelua – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta ja miten hanke vastaa toiveisiin? Osa 1.” käsittelin otsikon mukaisia teemoja.
Lähteitä:
- Harmokivi-Saloranta P. 2012. (toim.) Terveysliikkujien tarinoita. Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab – Terveysliikkujan ääni. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, Sarja C: 95, 75-80, Tampere. http://www.lamk.fi/tki-toiminta/julkaisut/c-artikkelikokoelmia-raportteja-muita-ajankohtaisia/Documents/lamk-julkaisu-csarja-2012-terveysliikkujien-tarinoita.pdf
- Koivisto, Lehikoinen, Pasanen-Willberg, Ruusuvirta, Saukkonen, Tolvanen, Veikkolainen 2010 (toim.) Helsinki, Kokos julkaisuja 1. https://www.innokyla.fi/documents/859508/64e4a5b6-376d-4b20-8925-57b2604db6bd.
- Nieminen, A., Tarkiainen, A. & Vuorio, E. (toim.). 2014. Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 177. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 228-246. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164353.pdf
- Pietilä I. & Ojala H. 2013. (toim.) Miehistä puhetta – Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere University Press.
- Pirnes E. & Tiihonen A. 2010. Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203-235. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=275, https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68211/29140.
- Pohjolainen P. 2014. (toim.) Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen 2. Laato-ohjelman loppuraportti. Ikäinstituutti, Oraita 1/2014, Helsinki. http://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf.pdf
- Pohjolainen P. & Tiihonen A. 2015. Sukupolvikokemukset urheilun kentillä – esimerkkinä yleisurheilu. Liikunta & Tiede 53 (6), 86-92. http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt_6-15_tutkimusartikkelit_pohjolainen_lr.pdf
- Saarenheimo M. 2014a (toim.) Ikäpolvien taju – elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Ikapolvien_taju.pdf. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki.
- Saarenheimo, M. 2014b (toim.) Neljän polven treffit. Ikäpolvitoiminnan opas. Tekijät Saarenheimo, M.; Pietilä, M; Tiihonen, A.; Pohjolainen, P.; Maununaho, S.; Rantakari, S.; Aarninsalo. L. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki. https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Neljan_Polven_Treffit_Ikapolvitoiminnan_Opas.pdf
- Tiihonen A. 2021a. How To Make Senior Citizens Physically Active? http://disciplins.org/wp-content/uploads/2021/11/IO3-Guidebook.pdf, 72-87.
- Tiihonen A. 2021b. Miksi liikutaan, miksi ei ja mitä pitäisi tehdä? Pohjoismaisen mallin historia, nykyisyys ja tulevaisuus liikuntapolitiikan tavoitteiden sekä ihmisten liikuntakokemusten ja liikuntaroolien avaamista näkökulmista. Teoksessa Hanifi, R.; Haaramo, J.; Saarenmaa, K. (toim.). Mitä kuuluu vapaa-aikaan?
Tutkimus, tieto ja tulkinnat. Helsinki, Tilastokeskus 2021. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/eli_vapm_202100_2021_23894_net.pdf
- Tiihonen, A. 2014. Miten tästä eteenpäin hyvinvoinnin tiellä? Having, Loving, Being ja Experiencing, Meaning, Doing. Teoksessa Nieminen, A., Tarkiainen, A. & Vuorio, E. (toim.). 2014. Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 177. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 228-246. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164353.pdf
- Tiihonen A. 2012. Kokemuksia, suorituksia, terveyttä – aktiivisen ikämiehen liikunnalla on monta moottoria. Liikunta & tiede 49 (5) 74-78.
