Miksi päiväkotiruuan kustannuksia tutkitaan?

Teksti | Leena Forma , Olli Kurkela

Kaikessa julkisin varoin toteutettavassa toiminnassa pitää ottaa huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Koska voimavarat eivät yleensä riitä kaikkeen siihen, mitä voitaisiin tai haluttaisiin tehdä, on tehtävä valintoja.

kuvituskuva.
Meli Di Rocco / Pexels

Kun puhumme päiväkotiruuan kustannuksista, puhumme yleensä sen hinnoista. Hinnat ovatkin vakiintunut tapa arvioida ja kuvata kustannuksia. Taloustieteessä keskeinen vaihtoehtoiskustannuksen käsite kuvastaa kustannuksia kuitenkin toisella tavalla: vaihtoehtoiskustannus on se hyöty, mikä voimavaran käytöstä saataisiin, jos se käytettäisiin vaihtoehtoisella tavalla. Esimerkiksi liharuoan tarjoamisen vaihtoehtoiskustannus ovat ne ilmasto- ja terveyshyödyt, jotka saataisiin, jos lihan sijaan tarjottaisiin ja syötäisiin kestävästi pyydettyä kalaa. Ruokavalioiden hintojen on todettu kuvaavan vain osittain niiden todellisia vaihtoehtoiskustannuksia, sillä ne eivät usein sisällä kaikkia kustannuksia, kuten epäterveellisen ruokavalion aiheuttamaa ylimääräistä terveydenhuollon tarvetta ja käyttöä tai haitallisia ilmastovaikutuksia.

Eri ruokavalioiden kokonaiskustannuksia on toistaiseksi tutkittu vähän, mutta aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että korkean elintason maissa epäterveellinen ruoka on usein halvempaa verrattuna terveellisempiin ruokavalintoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin huomioitaessa mahdollisimman laajasti eri kustannukset, eri kasvisruokavalioiden (kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitovalmisteita, kananmunaa) on arvioitu olevan edullisempia suhteessa nykyisiin ruokavalioihin. Pescovegetaarinen ruokavalio (kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitovalmisteita, kananmunaa ja kalaa sisältävä ruokavalio) sen sijaan oli kalliimpi. Kustannukset vaihtelevat usein maittain ja kulttuureittain, eikä tieto niistä ole helposti saatavilla, minkä vuoksi voidaan joutua turvautumaan karkeisiinkin arvioihin. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on laskettu vain raaka-aineiden kustannukset, mikä johtaa kokonaiskustannusten aliarvioon, sillä päiväkodissa tarjottavan ruuan kustannuksissa suurimmat kustannuserät ovat työvoiman ja raaka-aineiden kustannukset.

Miksi kustannusvaikuttavuus on tärkeää?

Pelkkien kustannusten tarkastelu on usein yksipuolista ja voi johtaa terveyden ja ilmaston kannalta huonoihin valintoihin. Tämän takia onkin tärkeää tarkastella yhtä aikaa kustannusten kanssa toiminnan vaikuttavuutta eli siitä saatuja hyötyjä tai haittoja. Usein terveellinen ruoka on myös ilmaston kannalta hyvä valinta. Ruoka-askel -hankkeessa vaikuttavuutena arvioidaan muutoksia ruokalistan ja ruokavalion ilmastovaikutuksissa ja lasten ravitsemustilassa. Tarkastelemme siis uusien ruokalistojen ja -valioiden kustannusten ja vaikuttavuuden muutosta verrattuna päiväkotien tavallisiin ruokalistoihin.

Tarkastelun aikaväli, näkökulma ja mittakaava

Yksittäisessä tutkimushankkeessa kustannuksia arvioidaan usein lyhyellä aikavälillä. Ruoka-askel-hankkeessa teemme kuitenkin myös pidemmän aikavälin laskelmia, sillä monet terveellisen ruokavalion hyödyt realisoituvat vasta pidemmän ajan kuluttua. Esimerkiksi terveydenhuoltokustannukset pitkällä aikavälillä voivat olla pienemmät terveellisemmin syövillä kuin vähemmän terveellistä ruokavaliota noudattavilla. Lisäksi ruokaan liittyvillä valinnoilla on mahdollista saavuttaa ilmastohyötyjä, joilla on myöhemmin myös positiivisia vaikutuksia terveyteen.

Tarkastelun ajallisen pituuden lisäksi on tärkeää, että kustannusten ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulma on riittävän laaja. Mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi kunnan näkökulma, koko yhteiskunnan näkökulma, tai jopa globaali näkökulma. Koska suuri osa julkisesti tarjottavan päiväkotiruuan välillisistä kustannuksista lankeaa myös muille tahoille kuin asiasta päättävälle kunnalle, on tärkeää tarkastella kustannuksia laajasti eri näkökulmista.

Ruoka-askel -hanke toteutetaan neljässä kunnassa, mutta arvioimme myös, millaisia muutoksia saataisiin aikaan, jos hankkeessa kehitetty malli otettaisiin käyttöön koko Suomessa. Tämä laajemman mittakaavan tarkastelu korostaa sitä, että mahdollisesti pienetkin muutokset yksilötason kustannuksissa ja vaikuttavuudessa voivat aiheuttaa yhteiskunnan näkökulmasta merkittäviä muutoksia, jos ne toteutuvat laajasti koko ikäluokassa. Näin pyrimme arvioimaan, voidaanko uusien ruokalistojen avulla pienentää julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia sekä toisaalta auttaa kansallisten terveys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Ruoka-askel -hankkeesta lyhyesti

Ruoka-askel -hankkeessa tavoitteena on kehittää kestävä toimintamalli, joka tukee lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama, ja sen toteuttavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurean tutkijat vastaavat kehitettävän mallin taloudellisesta arvioinnista. Lisätietoja: https://ruoka-askel.fi/

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082556342

Jaa sivu