Vaasan ammattikorkeakoulun vuoden 2020 hiilijalanjälki laskettiin ympäristöteknologian neljännen vuoden opiskelijoiden toimesta ympäristönsuunnitteluprojekti-kurssilla. Hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin käyttämällä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hiilijalanjälkilaskuria (Kääriä ym. 2021), joka on yhteinen laskentamalli kaikille Suomen ammattikorkeakouluille.
VAMK:n hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin syksyllä 2021 toista kertaa. Nyt suoritetussa vuoden 2020 laskennassa oli päästölähteinä mukana matkustaminen, kiinteistöt ja uutena myös euromääräisistä hankinnoista aiheutuneet päästöt.
Laskennan tulokseksi saatiin VAMK:n vuoden 2020 hiilijalanjäljeksi 639,9 hiilidioksiditonnia. Kiinteistöt tuottavat suurimman osan VAMK:n päästöistä: 88 % kokonaispäästöistä aiheutui kiinteistöjen lämmityksestä, vedestä ja ylläpidosta sekä korjauksista, 8 % hankinnoista ja 4 % liikematkustamisesta.
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi, eivätkä hiilijalanjälkilaskennan tulokset ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2019 kanssa. Suurin muutos syntyi lentoliikenteessä, jonka määrä putosi kymmenesosaan pandemian ensimmäisenä vuonna. Myös lämmityksen päästöissä tapahtui muutos, sillä Vaasan sähkön myymän kaukolämmön päästökerroin lähes tuplaantui (62 gCO2e/kWh -> 113 gCO2e/kWh) jätteenpolton päästöjen uuden laskentatavan myötä (Eriksson 2021). Tästä laskennallisesta muutoksesta johtuen VAMK:n lämmityksen päästöt kasvoivat 315 tCO2e:sta 517 tCO2e:in, vaikka itse lämmönkulutus väheni noin 10 %.
Sähkön käyttö on VAMK:lla ollut päästötöntä jo vuodesta 2018, jolloin kaikki Vaasan kaupungin omistamat kiinteistöt siirtyivät päästöttömään sähkösopimukseen (Merinova 2018). Sähkönkulutus laski lisääntyneestä etäopiskelusta ja –työskentelystä huolimatta vuosien 2019 ja 2020 välillä vain pari prosenttia, mihin voi olla syynä korona-ajan tehostunut ilmanvaihto. 2021 hankittiin uusia ilmansuodattimia ja kesäajan ilmanvaihdon tehokkuutta luokissa laskettiin, mitkä tulevat jatkossa vaikuttamaan VAMK:n kiinteistöjen sähkönkulutukseen. Vedenkulutus ja sitä myötä päästöt laskivat 29 % etätyöskentelyn ja –opiskelun myötä. Vuoden 2021 alussa hankitut vedettömät pisuaarit tulevat myös laskemaan vedenkulutusta jatkossa.
Hankintojen päästöt laskettiin vuoden 2020 ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkilaskennassa ensimmäistä kertaa. Laskenta suoritettiin europerustaisesti eli eri hankintakategorioille, esimerkiksi IT-laitteille, laboratoriolaitteille, kemikaaleille ja kalusteille ovat omat päästökertoimensa, kgCO2e/€ (Kääriä ym. 2021). Hankintojen osuudeksi päästöistä saatiin 8 %, mikä on huomattavasti alhaisempi kuin muiden korkeakoulujen hiilijalanjälkilaskennoissa saadut tulokset (Ahvenlampi & Pakanen 2021, El Geneidy 2021, Eskelinen 2021, Tolvanen 2021, Paikkari 2020, Vaasan yliopisto 2021). Oletettavasti hankintojen kustannuksia ei saatu kerättyä tarpeeksi kattavasti VAMK:n 2020 hiilijalanjälkilaskentaan. Hankintojen päästölaskentaa pitääkin jatkossa saada edustavammaksi, kun käytänteet tulevat tutummiksi laskentaan tietoa kerääville.
VAMK matkalla hiilineutraaliksi
Arene ry:n kaikille Suomen ammattikorkeakouluille asettaman tavoitteen mukaan VAMK:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä (VAMK 2020a). Alkuvuonna 2021 VAMK on siirtynyt käyttämään Vaasan Sähkön tarjoamaa hiilidioksidivapaata ilmastotakuulämmitystä, joka pienentää päästöt noin puoleen (VAMK 2021). Koska kiinteistöjen aiheuttama lämmitystarve on suurin yksittäinen VAMK:n päästölähde, on päästöttömän lämmityksen vaikutus merkittävä koulun hiilijalanjäljelle. Myös kesällä 2022 asennettavat aurinkopaneelit ovat osa VAMK:n päästövähennystyötä.
Ensimmäistä kertaa päästölaskentaan mukaan otetut hankinnat sisälsivät hankitut it-laitteet, kalusteet, telepalvelut, laboratoriotarvikkeet ja –kemikaalit, ruokatarjoilut sekä vapaavalintaiset muut hankinnat. Tiedot pyrittiin saamaan sekä VAMK:n päärakennuksen että Aleren ja Technobotnian osalta yleisesti ja koulutusyksiköittäin. Ammattikorkeakoulujen tilikarttojen eroavaisuus aiheuttaa haasteita europerustaisessa hankintojen päästölaskennassa: esimerkiksi yksikkökohtaiset hankinnat sekä laboratoriohankinnat jäivät laskuista kokonaan pois puuttuvien tietojen takia. Todellisuudessa hankintojen päästömäärä on siis todennäköisesti esitettyä suurempi. Laskentamalli on yhtenäistetty kaikille kouluille, eikä se huomioi koulujen erilaisia tilinpäätöstoimintatapoja. Hankintojen erittelyä tulisikin tulevissa laskennoissa tarkentaa.
Hankinnoissa tulee painottaa tuotteita, jotka on valmistettu mahdollisimman vähäpäästöisesti tai tarjotaan hiilineutraalina palveluna. Toisaalta myös tuotteiden elinkaarta tulee lisätä huoltotoimenpiteillä ja elinkaaren lopussa panostaa laadukkaaseen kierrätysprosessiin.
Matkustamisen osalta kriittisin osa-alue on lentomatkustaminen. Koronan aikana lentomatkustaminen on vähentynyt huomattavasti: vuonna 2019 päästöt olivat 208 hiilidioksiditonnia, kun vuoden 2020 osalta lentomatkustamisen päästöt olivat enää vain 16,7 hiilidioksiditonnia. Vähentynyt lentomatkustaminen on luonut korvaavia toimintamalleja toteuttaa tapaamiset mm. etäkokouksina. Jatkossa lentomatkustamisen tarvetta tulee arvioida kriittisesti päästöjen kannalta. Matkustamisen osalta tulisi suosia yhteiskuljetuksia ja junamatkustamista, sillä Suomessa junamatkustaminen on hiilineutraali muoto liikkua (VR Group, 2020). Erityisesti kotimaan lyhyiden, alle 450 kilometrin pituisten, lentojen korvaamisessa junalla tai etäkokoustamisella on suurta potentiaalia päästövähennyksille. Niiden osuus lentomatkustamisen päästöistä oli vuonna 2019 55 % ja kaikista lentokilometreistä 40 %. Lyhyillä liikematkoilla suositellaan käyttämään VAMK:n lokakuussa 2020 hankkimia biokaasuautoja (VAMK 2020b), jolloin päästöjä voidaan vähentää ennen kuin työntekijöiden autokanta muuttuu vähäpäästöisemmäksi.
