Digitaalinen yhteiskunta, Vaikuttava korkeakoulu 14.6.2022

Ihmisen kokonaisvaltaisuus ja digitaalinen CREAR-väline ohjaustyön tukena

Teksti | Mika Launikari

Viime vuosina nuorten aikuisten ja korkeakouluopiskelijoiden elämänhallinnalliset vaikeudet ovat lisääntyneet ja yleinen hyvinvointi heikentynyt. Kuormitus voi pidempään jatkuessaan heijastua ihmissuhteisiin, haitata opintoja ja työntekoa sekä vaikuttaa yleiseen jaksamiseen. Monilla tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, eikä oman paikan ja suunnan löytämisestä epävakaassa ympäristössä enää ole takeita. Siksi yhä useammat tarvitsevat ohjausta, tukea sekä mahdollisuuden keskustella turvallisten ja luotettavien aikuisten – kuten ohjauksen, opetuksen ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden –  kanssa.

kuvituskuva.
Kuva: energepic.com / Pexels

Tässä artikkelissa käsitellään nuorten aikuisten ja korkeakouluopiskelijoiden heikentyneen hyvinvoinnin vaikutusta arjenhallintaan ja opintojen etenemiseen sekä sitä, miten heitä voidaan auttaa ohjauksella ja muulla tuella ’yli vaikeuksien’ ja elämässä eteenpäin. Lisäksi esitellään ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuoltotyön tueksi kehitetyn digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen CREAR:n käyttöä yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. Väline lisää ohjausprosessin vaikuttavuutta, sillä se helpottaa ohjauksen ja muun tuen tarpeen tunnistamista.

Poikkeusolojen vaikutus nuorten aikuisten ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin

Hyvinvoinnin edellytyksenä on yksilön hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, joka auttaa häntä selviytymään arkielämän tilanteista ja toiminnoista (THL 2022a).   Hyvinvoinnin kolme keskeistä osa-aluetta ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu (THL 2022b). Ihmisen kokemaa hyvinvointia mitataan yleisesti elämänlaadulla, johon vaikuttavat fyysinen ja psyykkinen terveys, materiaalinen hyvinvointi, odotukset hyvästä elämästä, merkitykselliset ihmissuhteet, omanarvontunto sekä mahdollisuudet toteuttaa itseään.

Tasapainoinen elämä ja mahdollisuus keskittyä opiskeluun täysipainoisesti eivät enää ole itsestäänselvyys kaikille (Lonka 2020). Selvityksen mukaan yli puolet 20-29-vuotiaista (53 %) on huolissaan jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Valtaosa vastaajista (77 %) pitää mielenterveysongelmia nuorten aikuisten pahoinvoinnin pääsyynä. Joka kolmas pelkää yksinäisyyttä ja kokee elämänsä merkityksettömäksi. (Eronen, Niskanen, Veijola & Simonen 2022). Mieli ry:n kyselytutkimukseen (2021) vastanneista alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista jopa 75 % oli havainnut itsessään tai läheisissään uupumusta. Myös ahdistusoireet korostuivat vastauksissa, sillä noin kaksi kolmesta oli huomannut niitä omassa elämässään tai lähipiirissään.

Pitkään turbulentteina jatkuvat ulkoiset olosuhteet, joita ihminen ei itse voi kontrolloida, voivat lisätä henkistä ja fyysistä rasitusta. Monen nuoren aikuisen elämä on horjunut pandemia-aikana. Se on vaikuttanut kielteisesti heidän haluunsa edistää itselleen tärkeitä asioita tulevaisuudessa (mm. jatko-opinnot, uransuunnittelu). Jopa neljä viidestä (82 %) 20-29-vuotiaista toteaa koronan lisänneen heidän pahoinvointiaan, ja vajaa puolet (44 %) sen vähentäneen heidän tulevaisuudenuskoaan. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koetellut nuorten aikuisten perusturvallisuutta. (Eronen, Niskanen, Veijola & Simonen 2022).

Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoiden ’opiskelu-hyvinvoinnissa’ on havaittu heikentymistä jo ennen koronapandemiaa (Kasurinen 2019), mutta se on alentunut entisestään pandemia-aikana (Karppi & Kosonen 2021; THL 2021). Valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (THL 2021) tulokset korkeakouluopiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, elintavoista, koetusta hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista sekä opiskelukyvystä ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta osoittavat, että 40 % nais- ja 28 % miespuolisista opiskelijoista kärsii ahdistuksesta ja masentuneisuudesta. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko maan aikuisväestössä.

Yhteisöllisyys korkeakouluissa on heikentynyt, eivätkä opiskelijoiden sosiaaliset ja psykologiset perustarpeet tyydyty riittävästi (Helsingin yliopisto 2020, Bozkurt et al. 2020, Asikainen et al. 2020). Kaikille opiskelijoille kuukausia kestävät etäopinnot eivät ole olleet ongelma. Mutta on myös niitä, joita ne ovat ahdistaneet. Poikkeusolot lisäsivät polarisaatiota opiskelijoiden jaksamisessa (Helsingin yliopisto 2020). Ne, joilla jo aiemmin meni henkisesti huonosti, uupuivat koronan seurauksena enemmän kuin ne, joilla asiat lähtökohtaisesti olivat paremmin. Uupumus synnytti opiskelijoissa kielteistä suhtautumista etäopiskeluun ja aiheutti merkityksettömyyden tunteita. Moni harkitsi opintojen keskeyttämistä tai pohti omien opiskelu- ja uravalintojensa mielekkyyttä.

CREAR on varhaisen tunnistamisen työkalu ohjaajille

Resilienssi ja tulevaisuususko RETU -hankkeessa (ESR, 2018-2020) kehitetty digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (https://crear.fi/) on varhaisen tunnistamisen työkalu oppilaitosten ohjaus-, opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstölle sekä tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä toimiville asiantuntijoille muilla sektoreilla. CREAR:lla voidaan yksilön elämäntilannetta tarkastella kokonaisvaltaisesti. Väline auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä samanaikaisesti viidellä eri osa-alueella (kuva 1.). (Kasurinen, Launikari, Vuorinen & Laakkonen 2020).

Kuvassa 1 on esitetty CREAR-välineen viisi osa-aluetta: 1. hyvinvointi ja toimintakyky, 2. toimijuus, 3. opiskelukyky- ja taidot, 4. urasuunnittelutaidot, 5. työllistymistaidot.
Kuva 1. CREAR-arviointivälineen viisi osa-aluetta (RETU-hanke 2019)

Mikäli henkilö ei kykene tunnistamaan omassa tilanteessaan olevia ongelmia ja niiden taustatekijöitä, ei häntä juuri voida auttaa. Vaikeudet helposti kumuloituvat ja näkyvät haasteina selviytyä omasta elämästä. CREAR antaa nopeasti ja luotettavasti kokonaisvaltaisen kuvan yksilön sen hetkisestä tilanteesta. CREAR:n väittämiin annetut vastaukset tekevät näkyväksi vastaajan voimavaroja, mutta myös asioita, jotka mahdollisesti edellyttävät tukitoimia. Mikäli piirakkakaavioina esitetyt tulokset ovat vaillinaisia ja antavat siksi aihetta huoleen, voi henkilö keskustella niistä esim. oman oppilaitoksensa opinto- ja uraohjaajan kanssa (kuva 2.).

Kuvassa 2 esitellään kuvitteellisen vastaajan saama tulos CREAR-välineestä. Tulos perustuu vastauksiin, jotka vastaaja on antanut CREAR:n osa-aluekohtaisiin väittämiin. Kuvassa vastaajalla on vaillinaisia piirakkakaavioita muun muassa opiskelutaidoissa, urasuunnittelutaidoissa, ja hyvinvoinnissa. Ne ovat merkki siitä, että vastaajalla mahdollisesti on joitain huolenaiheita, joista on hyvä keskustella asiantuntevan ammattilaisen kanssa.
Kuva 2. Kuvitteellisen vastaajan CREAR-tulosyhteenveto.

CREAR:sta saadun tuloksen ja siitä käydyn ohjauskeskustelun pohjalta ohjaaja ja asiakas yhdessä määrittävät tuen tarpeen ja sopivat toimenpiteistä. Tällä tavoin edellytykset tarjota asiakkaalle oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua paranevat. CREAR toimii hyvin esimerkiksi:

  • elämäntilanteen ja asioiden selvittämisessä
  • ongelmien havaitsemisessa ja ratkaisujen hakemisessa
  • opintojen alkuvaiheen tai työnhakutilanteen kartoittamisessa
  • vahvuuksien ja kehittämiskohteiden havaitsemisessa
  • uusien opiskelijoiden opintojen alkuvaiheessa
  • integroidusti osana HOKS/HOPS-prosessia

CREAR:a käyttäneiden ohjaajien mukaan välineen antama tulos helpottaa keskustelua vastaajan kanssa. Sen avulla on mahdollista ottaa asioita puheeksi, arvioida ohjaustarvetta, määrittää tukitoimenpiteitä sekä auttaa opinpolulla ja/tai työuralla eteenpäin. Ohjaajat korostivat sitä, että CREAR:n taustalla olevaa teoreettista ajattelua on tunnettava riittävästi, jotta voi arvioida, kenelle ja milloin välinettä kannattaa käyttää (Kasurinen & Launikari 2022). CREAR ei sovellu oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tai asiakkaille, jotka eivät riittävästi hallitse välineen käyttökieliä (suomi, ruotsi, englanti, selkosuomi).

CREAR tukee ohjauksen vaikuttavuutta, sillä se  nopeuttaa asiakkaan tilanteen arvioimista ja ohjaustarpeen tunnistamista (Kasurinen & Launikari 2022). CREAR:n vaikuttavuus syntyy siitä, kun sen käyttö ja asiakkaan siitä saama tulos onnistutaan integroimaan kiinteästi mukaan ohjausprosessiin. Yksilötasolla vaikuttavuus voi tarkoittaa esimerkiksi motivaation vahvistumista, lisääntynyttä hyvinvointia tai urasuunnitteluvalmiuksien kehittymistä.

Käytännön esimerkkejä CREAR-välineen käytöstä

CREAR:a on kesään 2022 mennessä käytetty noin 30000 kertaa. Jokainen käyttäjä on saanut CREAR:sta tuloksen. Se on mahdollistanut heille itsereflektion sekä antanut eväitä itsetuntemukseen ja omaan elämään liittyvien kysymysten käsittelyyn joko itsenäisesti tai yhdessä ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Alla on muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, miten CREAR:a on hyödynnetty eri asiakasryhmien kanssa:

  • Laurea-ammattikorkeakoulussa osa eri koulutusalojen opettajatuutoreista on koulutettu CREAR:n käyttöön. He pitävät työkalua erittäin hyödyllisenä opetus- ja ohjaustyössä. CREAR on Laureassa integroitu ohjausprosessiin ja Opiskelijasta asiantuntijaksi -opintoihin. Tavoitteena on, että jokainen Laurean opiskelija vastaa CREAR:n väittämiin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja käy saamastaan tuloksesta keskustelun oman opettajatuutorinsa kanssa. Lisäksi OKM:n rahoittamassa Hali-hankkeessa on Laurean opiskelijoille tuotettu infograafi, jossa CREAR:n vastaamisprosessi on visualisoitu ja kuvattu tekstinä.
  • Laurea tarjoaa koulutusta ja konsultaatiota oppilaitoksille ja muille ohjausalan toimijoille siitä, miten ne voivat omassa toiminnassaan hyödyntää CREAR:a. Koulutuksella ja konsultaatiolla tuetaan CREAR:n käyttöönottoa ja integroitumista osaksi oppilaitosten ja muiden toimijoiden ohjauspalvelutarjontaa sekä niiden päivittäistä ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuoltotyötä. Myös Suomen puolustusvoimille ja siellä varusmiesten opinto-ohjauksesta vastaaville asiantuntijoille on järjestetty CREAR-perehdytys.
  • DigiPoint-hankkeessa (ESR, 2020-2022) CREAR:a käytettiin Espoon ja Vantaan kaupunkien pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Kaupunkien ryhmäohjaajat teettivät asiakkaillaan CREAR-itsearvioinnin. Tuloksesta he kävivät kahdenkeskisen keskustelun kaikkien asiakkaiden kanssa. Tunnistetun tuen tarpeen perusteella sovittiin ohjauksellisista toimenpiteistä, joilla asiakkaan työllistymisedellytyksiä vahvistettiin.

Lisätietoa CREAR:sta

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446278
henkilökuva.
Mika Launikari
mika.launikari(at)laurea.fi
projektiasiantuntija

CREAR-väline opettajatuutorit opinto- ja uraohjaus opiskelijoiden hyvinvointi

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu