”En tiedä vieläkään kuka siellä nuorten chattien toisessa päässä on oikeasti vastaamassa”

Teksti | Meeri Asunmaa , Hanna Hietala , Reija Korhonen , Tove Ruuskanen , Anu Tiikkainen

Tässä artikkelissa opiskelijat Asunmaa, M., Hietala, H., Ruuskanen, T. & Tiikkainen, A.  kuvaavat Keusoten, HYTE-allianssin ja hytedigin yhteistyötä Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä erikoistumiskoulutuksen kehittämistyössä, jossa nuorten kokema yksinäisyys, ahdistus, koulu-uupumus sekä masennus ovat keskiössä. (Korhonen 2022)

kuvituskuva.
Kuva 1: Nuoret etsivät tietoa itsenäisesti internetistä.
(Asunmaa, Hietala, Ruuskanen & Tiikkainen)

Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä erikoistumiskoulutuksessa opiskelijat ovat saavuttaneet tietoperustan, jolla he kykenevät toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä monialaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Koulutuksen aikana opiskelijoiden osaaminen on vahvistunut digitaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen ekosysteemin kehittämisosaamisessa ja siinä vaadittavissa erityisosaamisessa sekä monialaisten kokonaisuuksien muotoiluosaamisessa ja hallinnassa. Opiskelijat ovat tuottaneet kehittämistehtävän, jossa heiltä vaadittiin käytännön ongelmanratkaisutaitoja ja toimimista erilaisissa monitoimijaisissa verkostoissa ja kehittämisyhteisössä. (Korhonen 2022)

Nuorten lisääntynyt yksinäisyys, ahdistus, koulu-uupumus ja masennus herättävät enenevästi huolta, vaikka suurin osa kokeekin tyytyväisyyttä elämäänsä. Keusoten toimeksiantajassa HYTE-allianssin ja hytedigin opiskelijoiden kehittämistyössä otettiin nuoret keskiöön ja selvitettiin, minkälaista tietoa hyvinvoinnista on riittävästi saatavilla ja, minkälaisia palveluita ja asiantuntijuutta toivottiin lisää. Nuorilta koottiin tietoa lyhyen kyselyn perusteella.

Nuorten hyvinvointia tutkitaan vuosittain monien eri kyselyiden ja tutkimusten avulla. Mielenkiinnon kohteena ovat myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten kokemukset asiasta. Tutkimukset osoittavat valitettavasti vuosi vuodelta kasvavan huolen nuorten kokemaa yksinäisyyttä, ahdistusta, koulu-uupumusta ja masennusta kohtaan. Itsenäinen asioiden selvittely korostuu nuorille tehdyn kyselyn vastauksissa. Itsenäinen asioiden selvittely internetissä tuntuu nuorten mielestä turvalliselta. Nuoret toivovat matalan kynnyksen palveluita, joista tietoa löytyy mahdollisimman helposti ja nopeasti. Sen sijaan nuoret kokevat asioiden selvittelyn puhelimitse soittamalla olevan kaukana omalta mukavuusalueelta, jolloin asia jää helposti tekemättä. ”No en ainakaan soittaisi mihinkään”, on usean nuoren mielipide. Toisaalta osa nuorista arkailee yhteydenottoa myös chatin kautta henkilökohtaisissa asioissa, koska he eivät luota siihen kuka linjan toisessa päässä vastaa. Onko vastaamassa todella ammattilainen vai päätyykö nuori sosiaalisessa mediassa pilkan kohteeksi. Tärkeäksi koetaan anonyymisti asioiminen, mutta ammattilaisen sen sijaan toivotaan esiintyvän omalla ammattinimikkeellä ja nimellä. Tämä lisäisi nuorten mielestä palvelun luotettavuutta.

Nuoret kaipaavat tietoa lisää (kuva 2.) mm. yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta ja opiskelun tuomasta stressistä. Koulunkäyntiin liittyen myös opinto-ohjausta toivotaan löytyvän helpommin internetistä. Hyvinä keinoina itsestään huolehtimiselle nousivat esille myös esimerkiksi itsenäisesti käytettävät hyvinvoinnin mittarit, kuten Zekki digipalvelu, jonka avulla nuori voi tarkastella omaa hyvinvointiaan sekä myös Nuorten mielenterveystalon omahoito ja itsearviointi mahdollisuudet, mahdollisuus varata sähköisesti aikoja ammattilaisille ja löytää kootusti tietoa erilaisista tarjolla olevista chat-palveluista. Erilaiset hyötypelit verkkosivuilla löytäisivät varmasti myös käyttäjänsä. Palveluiden näkyvyyttä toivotaan someen ja kouluille. Sen sijaan seurusteluasiat eivät nousseet esille tehdyissä haastatteluissa, vaan seurustelusta, päihteistä, unesta ja vuorokausirytmistä koetaan olevan riittävästi tietoa tarjolla.

kuvan sisältö avatt tekstissä.
Kuva 2: Mistä nuoret kaipaavat lisää tietoa? (Asunmaa, Hietala, Ruuskanen & Tiikkainen)

Kehittämistyön lopputuloksena Keusote sai vinkkejä nettisivujen kehittämiseen. Kehittämistyön palvelumuotoiluprosessin keskeisenä tuotoksena toimeksiantaja eli Keusote sai käyttöönsä kolme eri käyttäjäpersoonaa, jotka on kehitetty yhdessä nuorten kanssa. Käyttäjäpersoonat eivät edusta todellisia henkilöitä, vaan ovat muotoiltu niin, että ne vastaavat potentiaalisia palvelua hyödyntäviä henkilöitä. Keusote voi tarvittaessa hyödyntää käyttäjäpersoonia myös myöhemmissä kehittämisen vaiheissa. Nettisivustolle suosittelemme linkkejä eri chat-palveluihin. Chattiin vastausvuorossa olevan aikuisen etunimi ja ammatti tai koulutustausta. Nuorten vertaistuen mahdollistaa nettisivuilta löytyvä virtuaalinen olohuone, jota valvoo koulutettu aikuinen. Hyvinvointi-linkin takaa avautuu hyvinvoinnin mittareita ja lyhyitä artikkeleita erilaisista asioista, esimerkiksi monikulttuurisuus, sateenkaariperheet jne. Haastattelujen pohjalta nousi esiin ajatus myös siitä, kuinka tärkeää nuorten on osallistua heille suunnattujen palveluiden kehittämistyöhön. Nuorilta saatu jatkuva palaute palveluiden sisällöstä, tarpeista ja toiveista on tärkeää huomioida ja se tulisi ehdottomasti mahdollistaa.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446236

Jaa sivu