NAU! -hanke tukee tasa-arvon toteutumista korkeakouluissa

Teksti | Riitta Dincay , Anna-Liisa Männikkö , Piia Tiilikallio

Sukupuolten välinen tasa-arvo puhuttaa yhä yli kolme vuosikymmentä lain säätämisen jälkeen, myös korkeakouluympäristössä. Suurin osa opiskelijoista ei näe opinnoissaan tasa-arvoon liittyviä ongelmia Laureassa. Kuitenkin eri opiskelijakyselyissä nousee esille syrjintäkokemuksia. Tasa-arvoa on siten edelleen edistettävä.

kuvituskuva.
Alexander Suhorucov / Pexels

Laurea on mukana ESR-rahoitteisessa Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! -hankkeessa (2020–2022). Hankkeen tavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä, laajentaa opiskelijoiden näkemyksiä työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja lisätä ymmärrystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymisistä.

NAU! -hankkeessa toteutettiin koulutuksen ja työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevä kysely Laurean turvallisuus- ja riskienhallinnan opiskelijoille marras-joulukuussa 2021. Kyselyyn vastasi 37 opiskelijaa, noin 10 % opiskelijoista. Vastaajista enemmistö oli naisia (21 vastaajaa). Vastaajista 32 oli AMK-tutkinnon suorittavia ja 5 YAMK-tutkinnon suorittajia. Kyselyjen tuloksia syvennettiin maaliskuussa 2022 toteutetuilla haastatteluilla. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän, kuusi naista ja yksi mies. Iältään haastateltavat olivat noin 20–50-vuotiaita. Noin puolet oli haastatteluhetkellä opiskelijoita, puolet jo valmistuneita. Osalla oli pitkä työhistoria turvallisuusalalla, osa etsi vielä omaa paikkaansa työelämässä.

Kyselyn ja haastatteluiden tuloksia

Kyselyn ja haastattelujen teemoina olivat: 1) koulutusalan opiskelukäytännöt, -materiaalit ja tilat, 2) kokemukset koulutusalan ilmapiiristä ja kulttuurista, 3) verkostoituminen koulutusalalla, 4) oman alan urapolut ja ohjaustoiminta, 5) työllistyminen, 6) opiskelijoiden tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Tässä artikkelissa keskitymme opiskelijoiden näkemyksiin tasa-arvon toteutumisesta koulutuksessa ja työelämässä.

Yleisesti ottaen opiskelijat olivat tyytyväisiä opintoihinsa ja siihen, miten hyvin opinnot sopivat kaikille sukupuolille. Erityisesti opettajien ammattitaito sai opiskelijoilta kiitosta.

Ammattiaineiden opettajat oli kyllä tosi tasa-arvoisia siitä huolimatta, että he tulee hyvin miesvoittoista organisaatioista itse, niin heillä on kyllä ollut sellaista ammattitaitoa siinä. (Haastateltava 1)

No ei ole [sukupuoli] kyllä vaikuttanut opinnoissa, mutta tässä työnhaun yhteydessä olen huomannut, että vaikuttaa, mutta opinnoissa en kyllä kokenut sen vaikuttavan mitenkään. Meidän luokalla kaikki oli samalla viivalla, ja opettajat otti kaikki tasavertaisina ja se on ollut ihan supersiistiä. (Haastateltava 2)

Nuorena naisena koulutuksessa

Hyvistä kokemuksista huolimatta nuoret naisopiskelijat ovat kokeneet, että sukupuoli ja ikä ovat vaikuttaneet opiskelussa, erityisesti ryhmätyötilanteissa, joissa opiskelijat toimivat keskenään. Kyselyyn vastanneista 87 % oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että ryhmätöissä oli mahdollista harjoitella yhteistyötaitoja erilaisia taustoja, kykyjä ja sukupuolia edustavien opiskelijoiden kanssa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista joka viidennen mukaan sukupuoli vaikuttaa siihen, miten heihin suhtaudutaan ryhmätyötilanteissa. Kyselyyn vastanneista 11 % oli kokenut opiskelutoverinsa kyseenalaistavan osaamisensa tai kiinnostuksensa alaan. Tämä näkyy erityisesti nuorten naisten haastatteluvastauksissa.

Olen kuullut koulukavereiltani paljon siitä, että saan töitä vain koska olen nainen ja nätti eli osaamisellani ei ole merkitystä. Olen kuullut myös vähättelyä opiskelutilanteissa, joissa luokkakaverini on sanonut toistuvasti ”Ole sinä nainen hiljaa.” (Kyselyn avovastaus)

Kaikki eivät omalta kohdaltaan koe tai tunnista tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Haastateltavat, joilla oli pidempi työkokemus. eivät pitäneet tasa-arvon toteutumista työelämässä omalla kohdallaan ongelmana. Ikä, kertynyt kokemus ja omat tiedot tasa-arvoasioissa helpottivat työelämässä menestymistä.

Tietysti se, että mulla on oma tietämys [tasa-arvosta] suhteellisen hyvä. Ja sit mä en ole kokenut koskaan ehkä ongelmaksi sitä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta omalla kohdallani, että voi olla, että jos minulla olisi ollut ongelmia niiden asioiden kanssa, niin mä olisin voinutkin ehkä kaivata jotain tietoa asiasta. Mutta tällä minun kokemuksellani minulla ei ole ollut tarvetta sille. (Haastateltava 3)

Valkoinen keski-ikäinen mies, […] jolla on pitkän ajan turvallisuusalan kokemus. Niin välttämättä tämmöisiä ihmisiä ei nää tämmöiset asiat houkuttele, koska meitä ei ehkä välttämättä, jos kriittisesti ajattelee, niin tämä tasa-arvo tai yhdenvertaisuus niin suuresti sitten kosketa. (Haastateltava 4)

Vastauksissa naisopiskelijat toivat esiin, että opiskelijaryhmän monimuotoisuudesta huolimatta ryhmätyötilanteissa ryhmät muodostuvat helposti homogeenisiksi. Opiskelijoiden väliset työkokemuksen, iän ja sukupuolen erot vaikuttavat nuorten naisten kokemuksiin ryhmätöistä, mikä näkyy sekä kyselyvastauksissa että haastatteluissa. Naisten kokemuksena oli, että heitä ei oteta ryhmätyötilanteissa vakavasti, tai että he eivät ole vanhempien ja kokeneempien miesten kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Koska kysymys on ryhmätöistä, opettajat eivät ole seuraamassa tai ohjaamassa tilanteita. Opiskelijat pitivät vaikeana puuttua kokemaansa väheksyntään.

Ryhmätöissä tuli hakeuduttua aika vikkelästi sinne itseä vastaavaan aika homogeeniseen ryhmään. Esimerkiksi kyllä virkamiestaustaiset turva-alalla olevat siellä ryhmätöissä äkkiä löytää ne toiset virkamiehet, jotka usein ovat myös samaa ikäluokkaa ja sukupuolta. Toki poikkeuksiakin on etenkin sukupuolen suhteen, mutta kyllä ammatti, ikä ja tausta vaikuttavat tosi paljon ryhmien muodostukseen. (Kyselyn avovastaus)

Erityisesti ryhmätyötilanteissa tytötellään sekä ikään ja sukupuoleen liittyen osaamista vähätellään. Vaikea nimetä ryhmätyötä, jossa tällaista ei olisi ilmennyt. (Kyselyn avovastaus)

Samantyyppisiä kokemuksia tuli esille haastatteluissa. Kun opintoja suoritetaan paljon etänä ja ryhmät ovat heterogeenisia, niin erilaiset syrjivät tilanteet ja niistä nousevat tunteet tulivat vahvasti esille haastatteluissa.

Eihän ne opettajat ole siellä paikalla, kun me niitä ryhmätöitä tehdään. Mä en oo näistä asioista kenellekään sanonut, että sehän on tässä se…Mä en oo halunnut olla se mielensäpahoittaja, heikko nuori tytöntylleröinen, joka ottaa kaikesta itteensä. Että, jos siinä koulutuksen aikana, jos tuli tällasia inhottavia tuntemuksia, että mitä multa ei odoteta samalla tavalla kuin miehiltä, niin tavallaan sitä koulutuksen edetessä koitti kovettaa ittensä tietyllä tapaa siihen. (Haastateltava 5)

Mitä me tehdään, että jos mä esimerkiksi koen epätasa-arvoa ja mä nostan sen asian esille, niin että se reagointi ei olisi vaan semmoinen kiusallinen vaivaantuneisuus, mikä on se klassikko. Niin, ja jolloin ne itse ongelmat niin painuu tavallaan rakenteisiin, koska niitä ei voida käsitellä. (Haastateltava 1)

Samaistuttava uraohjaus ja työllistyminen

Suurin osa (81 %) kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että oman alan opiskelun mahdollistamia urapolkuja pitäisi esitellä monipuolisemmin ja noin puolet vastaajista toivoi enemmän kannustusta jatko-opintoihin. Samoista asioista puhuivat myös haastatellut: se, että opintojaksoilla vierailevina asiantuntijoina olisi erilaisia henkilöitä erilaisilla taustoilla, auttaisi samaistumaan ja luomaan kuvaa omasta tulevaisuudesta työelämässä. Vastaajien mukaan vierailevina asiantuntijoina on pääasiassa ollut valtaväestöä edustavia miehiä. Tähän toivoivat muutosta niin kyselyyn vastanneet kuin haastatellutkin.

Mun mielestä ainakin osa [asiantuntijaluennoitsijoista] on ollut Laurean entisiä opiskelijoita, mutta siellä ei oo oikeestaan ollut samaistuttavia ihmisiä. […] Luennoitsijoissa ei oo mitään vikaa, he on oikeesti ihan superihania ihmisiä, ja ihan tosi asiantuntevia siinä omalla alallaan, mutta [huokaus] onkohan meillä ollut ehkä yksi naisluennoitsija? Mutta ei oo kyllä itselle samaistuttavia. (Haastateltava 5)

Kyllä mä uskon, että uraohjaus voisi olla tavallaan hyödyllistä. […] Siinä tietysti niistä muista opiskelijoista huomasi, että mitä ne mahdollisuudet on, että kuka missäkin on töissä jo valmiiksi, niin niin vähän näki, että tuonnehan minäkin voisin näillä opinnoilla mennä, mutta se voisi olla ihan kiva, että siellä kerrottaisiin niistä mahdollisuuksista, mitä milläkin tutkinnolla voi saavuttaa. (Haastateltava 3)

Pitäisi olla esimerkkejä ihmisistä, jotka on kulkeneet vastavirtaan, että tulee moninaisuutta, että esimerkiksi turvallisuusalalla on ongelmana, että kun väestö moninaistuu, ja on erilaisia ihmisiä, niin jos kaikki on nelikymppisiä valkoisia miehiä, niin voi olla vaikeata sitten asettua sinne toisen asemaan tai tietää kulttuuria tai toimintaa niin se voisi olla. Toisaalta jos tuota uraohjauksessa mennään niitten vanhojen kaavojen mukaan niin, vähän niinku ammutaan itseään jalkaan sitten pidemmällä tähtäimellä. (Haastateltava 4)

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 43 % koki, että sukupuoli vaikuttaa tulevaan uraan. Samoin totesivat myös haastateltavat; sukupuoli vaikuttaa niin työpaikan saantiin, palkkaukseen kuin uralla etenemiseen. Kyselyn avoimissa vastauksissa nousivat esiin sukupuolen vaikutukset turvallisuusalalla työllistymiseen.

Naisena työllistyminen varmasti on hankalampaa turvallisuusalalla kuin miehillä. Olen siinä iässä, että voi olettaa minun haluavan pian lapsia. Tällaista naista varmasti ei ajatella niin ”tuottavana” kuin saman ikäistä miestä. (Kyselyn avovastaus)

Olin viikoittain vähintään yhdessä työhaastattelussa, välillä kolme saman viikon aikana. Jokainen niistä kaatui mun ikään ja sukupuoleen. Kyllä minulle esimerkiksi soitti työnantaja, että valitettavasti ettet tullut valituksi. Mä sitten totta kai kysyin, että hei, miksi, et mitä mä voin tehdä toisin? No et oikein mitään, mutta kun sä oot niin nuori. … Mitä mä oon kattonu paikkoja mihin mä olen hakenut, ja sen jälkeen katsonut, että millaiset ihmiset sinne on palkattu muun muassa LinkedInistä tai vastaavasta, niin kolmekymppisiä miehiä. Ja työhönottajat olleet sitten miehiä kaikki. (Haastateltava 2)

Ehdotuksia tasa-arvon edistämiseksi koulutuksessa

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneet ja haastatellut olivat tyytyväisiä koulutukseen ja sen tasa-arvon toteutumiseen. Esille nousi kuitenkin nuorten naisten kokemus siitä, että heitä ei ikänsä ja sukupuolensa vuoksi otettu vakavasti opiskelijoiden yhteisössä. Tämä korostui erityisesti opiskelijoiden keskinäisissä ryhmätöissä. Opettajat voisivat ottaa aktiivisemman roolin ryhmien muodostajina, jolloin ryhmätöissä varmistuisi monimuotoisuus.

Koulutuksessa tulisi ottaa huomioon sukupuolisensitiivisyys muun muassa oppimateriaalien osalta. Haastatteluissa esimerkiksi tuli esille harjoitus, jossa sukupuoliroolit ja asenteet tulivat vahvasti esille, vaikka ne eivät olleet mitenkään merkittäviä opittavan asian kannalta. Olisi hyvä pohtia sitä, miten eritaustaiset opiskelijat reagoivat käytettyihin oppimateriaaleihin ja kärjistääkö käytetty materiaali sukupuolirooleja. Lisäksi olisi hyvä arvioida, tukeeko käytetty materiaali tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.

Joo ehkä olisi voitu muistutella porukkaa siitä, että naiset ja miehet ja vanhemmat ja nuoremmat ollaan samalla tasolla. (Haastateltava 5)

Luennoitsijoita ja asiantuntijoita valittaessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että myös nuorilla ja naisopiskelijoilla olisi mahdollisuus samaistua oman alan asiantuntijoihin. Jos kaikki vierailevat asiantuntijat ovat rajoittuneesti valikoituneita, se antaa alasta yksipuolisen kuvan niille opiskelijoille, jotka eivät samaistu puhujiin.

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien tilanteiden käsittelemiseen pitäisi saada valmiuksia jo koulutuksessa ja tarjota opintojaksoja, joilla käsitellään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä sisältöjä. Kyselyyn vastanneista ja haastatelluista muutama nosti esille työelämässä eteen tulleita tilanteita, joissa heitä on ikänsä ja sukupuolensa vuoksi häiritty seksuaalisesti joko teoilla tai puheilla. Näihin tilanteisiin varautuminen ja tietoisuuden kasvattaminen tasa-arvosta, omista oikeuksista ja häirinnästä pitäisi lisätä koulutuksen sisältöihin. Opettajien on myös aina puututtava havaitessaan opiskelijoiden keskuudessa epäasiallista käytöstä tai sukupuoleen liittyvää häirintää tai vähättelyä.

Mä koen kyllä, että olen myös päässyt etenemään tällä alalla, ja tehnyt niitä hommia osittain sen takia, että mä oon tehnyt tasa-arvon kanssa duunia. Koulutuksessa tasa-arvo ei olisi huono lisä, koska se myös, varsinkin sellaisilla aloilla missä on segregaatiota, toisi sellaista tietoisuutta edes sen 1,5 tai 2 opintopisteen muodossa. (Haastateltava 1)

Kyselyt ja haastattelut toivat esiin, kuinka suurin osa opiskelijoista ei kohtaa opinnoissaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia. Tästä voimme iloita organisaationa. Kuitenkin vastaajissa ja haastatelluissa oli syrjintää kokeneita. Laurean opiskelijoiden saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti syrjintää ei hyväksytä, joten toimia eriarvoistavan toiminnan kitkemiseksi tarvitaan edelleen.

Lähteitä ja lisätietoa tasa-arvosta:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060643441

Jaa sivu