Sosiaali- ja terveysala on moninaisten haasteiden keskellä ja erityisesti työvoiman saatavuus sekä alalla pysyminen ovat merkittävä ongelma. Tunnistettuun ongelmaan on erittäin tärkeää reagoida yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja etsiä ratkaisuja siihen, miten alan houkuttelevuutta ja alalle kiinnittymistä voidaan edistää. Työhyvinvointi on yksi keskeinen alalle sitoutumiseen vaikuttava tekijä. Tässä työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti erilaisin tukitoimin, jotka lisäävät sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ja halukkuutta sitoutua työskentelemään sosiaali- ja terveysalalla (Edwars, Hawker, Carrier & Rees 2015).

Tässä artikkelissa kuvataan Laurean avainkumppanin, Porvoon sairaalan ja Laurean yhteistyössä toteutettua yhteiskehittämisprojektia, jonka tarkoituksena oli tukea työhyvinvoinnin edistämistä HUS Porvoon sairaalassa.  Projektissa tuotettiin tietoa työhyvinvointia edistävistä tekijöistä valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiin perustuen. Projektissa sairaanhoitajaopiskelijat ideoivat uudenlaisia ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi, joita Porvoon sairaalassa voidaan hyödyntää.

Miksi on tärkeää puhua työhyvinvoinnista?

Työhyvinvointi on moniselitteinen ja laaja kokonaisuus, johon vaikuttavat fyysinen kuormitus, psykososiaaliset tekijät (kuten työn henkinen kuormittavuus), yksilön kokemus työn hallinnasta ja palkitsevuudesta, kuulluksi tuleminen sekä työyhteisön tarjoama sosiaalinen tuki. Työhyvinvoinnilla on selvä yhteys työhön ja työnantajaan sitoutumiseen.  Houkuttelevia, hyväksi koettuja työpaikkoja ovat ne, joissa kiinnitetään huomiota työolosuhteisiin, vaikuttamismahdollisuuksiin ja edistetään henkilökunnan hyvinvointia. (Lepistö ym. 2018, Nurmeksela ym. 2021, Sairaanhoitajaliitto 2021.) On hyvä huomioida, että eri ikäluokilla on erilaiset odotukset työelämältä.  Nuorille sairaanhoitajille työ on vain yksi osa elämää ja sen tulee olla tasapainossa muiden osa-alueiden kanssa. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden työhyvinvointia edistävien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä nuorilla sairaanhoitajilla on eniten aikeita jättää työpaikka ja vaihtaa alaa. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa erityisesti alle 30-vuotiaat sairaanhoitajat ovat arvioineet työhyvinvointinsa alhaisemmaksi kuin vanhemmat sairaanhoitajakollegat (Päätalo & Kyngäs 2016, Ylitörmänen ym. 2018, Slater ym. 2021). Myös Sairaanhoitajaliiton (2021) toteuttamassa työolobarometrissa heikoimmat arvosanat työpaikalleen antoivat nimenomaan 26–35-vuotiaat sairaanhoitajat.

Sairaanhoitajaopiskelijat työhyvinvointia edistäviä ratkaisuja ideoimassa

Yhteiskehittämisprojekti ”Työhyvinvoinnin edistäminen” toteutettiin keväällä 2022 yhteistyössä HUS Porvoon sairaalan kanssa.  Projektin yhteyshenkilö HUS Porvoon sairaalassa oli kliininen asiantuntija Katja Pursio. Projekti toteutui osana sairaanhoitajakoulutuksen viimeistä ydinosaamisen moduulia opinnoissa ”Sairaanhoitaja palveluiden kehittäjänä” 4 op. Näissä opinnoissa sairaanhoitajaopiskelijat saavat valmiuksia toimia oman alansa käytänteiden ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjänä. Projektissa kehittämisosaamista opitaan palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin. Myös Laurean 2030 strategisena valintana on yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu muutoksen ja uudistamisen välineinä kaikessa toiminnassa (Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030).

Projektin tarkoituksena oli tukea työhyvinvoinnin edistämistä HUS Porvoon sairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvointia edistävistä tekijöistä valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiin perustuen.  Projektin tehtävänä oli puolestaan hankkia tietoa ja ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä ideoida uudenlaisia käytänteitä Porvoon sairaalaan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointia tarkasteltiin erityisesti työyhteisötasolla.

Konkreettisesti työskentely tapahtui työpajoissa kahdeksassa neljän opiskelijan tiimissä. Toteutukseen kuului orientaatio, neljä eri palvelumuotoilun vaiheiden mukaista työpajaa ja päätösseminaari, jossa opiskelijat esittelivät uudet palveluratkaisunsa toimeksiantajalle. Ennen työpajojen käynnistymistä opiskelijat rakensivat yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun tietoperustaa SotePeda 24/7 – hankkeessa tuotetun itseopiskelumateriaalin (Moocin) avulla. Työpajoissa keskityttiin palvelumuotoiluprosessin vaiheiden soveltamiseen ja vahvistettiin tietoperustaa reflektiivisen keskustelun kautta päivän teemasta. Opiskelijat dokumentoivat koko projektin vaihe vaiheelta oman tiiminsä portfolioon prosessikirjoittamisen menetelmin.

Katja Pursio Porvoon sairaalasta käynnisti yhteiskehittämisprojektin toimeksiannollaan ja alusti työhyvinvoinnin edistämisestä. Tämän jälkeen tiimit kartoittivat omaa esiymmärrystä työhyvinvoinnista ja perehtyivät tutkitun tiedon kautta työhyvinvointiin ilmiönä sekä työhyvinvoinnin nykytilaan sosiaali- ja terveysalalla. Seuraavassa työpajassa teemana oli asiakasymmärrys palveluiden kehittämisen perustana. Tässä työpajassa opiskelijat toteuttivat teemahaastatteluita, joiden tarkoituksena oli tuottaa ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sosiaali- ja terveysalalla. Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen opiskelijat kiteyttivät haastatteluiden pohjalta kaksi erilaista käyttäjäpersoonaa.

Seuraavassa vaiheessa opiskelijat ideoivat aivoriihissä alustavia palveluratkaisuaihioita hankittuun asiakasymmärrykseen perustuen. Nämä aihiot kuvattiin ja esitettiin ideakorttien muodossa. Toimeksiantaja oli mukana ja antoi arvokasta palautetta ideoiden jatkotyöstämistä varten. Myös sairaanhoitajaopiskelijoiden vertaispalaute oli tärkeää ja hyödyllistä. Projekti jatkui siten, että tiimit tekivät kuvakäsikirjoitukset omasta palveluratkaisuideasta, jonka avulla jatkotyöstämiseen valittu idea saatiin konkreettisempaan muotoon.  Viimeisessä työpajassa teemana oli mallintaminen ja prototypointi. Työpajassa tutustuttiin erilaisiin tapoihin mallintaa ja prototypoida ideoita. Näin opiskelijat saivat eväitä suunnitella oman palveluratkaisunsa vielä konkreettisempaan muotoon päätösseminaarin esitystä varten.

Päätösseminaarissa tiimit esittivät kahdeksan työhyvinvointia tukevaa palveluratkaisua. Toimeksiantaja, opiskelijakollegat ja opettajat kommentoivat esityksiä sekä palveluratkaisuehdotuksien mahdollista jatkotyöstämistä ja hyödyntämistä käytännössä. Opiskelijat valitsivat parhaan palveluratkaisun äänestämällä ja voittajatiimi palkittiin. Opiskelijoiden valinta parhaaksi palveluratkaisuksi oli ”Kummitoiminta”, minkä ideana oli tukea uuden työntekijän työhön perehtymistä ja kiinnittymistä ensimmäisen työvuoden aikana.

Yhdessä enemmän

Yhteiskehittämisprojektissa tuotettujen palveluratkaisujen perusteella voidaan todeta, että pienien työyhteisössä tehtävien tekojen kautta on mahdollista vaikuttaa merkittävästi sairaanhoitajien koettuun työhyvinvointiin. Aina ei tarvita mittavia investointeja vaan ratkaisut voivat olla yksinkertaisia ja löytyä läheltä omasta työyhteisöstä mm. toimintaprosesseja ja käytänteitä kehittämällä. Esimerkkeinä tällaisista palveluratkaisuista ovat opiskelijoiden ehdotukset yhteisesti tuotetuista kansilian pelisäännöistä työskentelyrauhan turvaamiseksi tai rentoutumishuone, johon voi hetkeksi vetäytyä hektisen työvuoron aikana.

Opintojen loppuvaiheessa olevat sairaanhoitajaopiskelijat edustavat tulevaisuuden sairaanhoitajasukupolvea ja heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan työhyvinvoinnista on tärkeää kuulla herkällä korvalla. Kun työnantaja on aidosti kiinnostunut työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan, tämä on jo itsessään tärkeä viesti ja luo positiivista työnantajakuvaa. On tärkeää, että työnantajat pohtivat, minkälaisten tukitoimien avulla voidaan lisätä työelämään siirtyvien ja jo työssä olevien sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä sekä työhön sitoutumista.

Tämän yhteiskehittämisprojektin avulla Porvoon sairaala sai opiskelijoiden tuottamia palveluratkaisuehdotuksia hyödynnettäväkseen. Projekti ja sen tuottamat työhyvinvointia edistävät palveluratkaisut esiteltiin sairaalan hoitotyön esihenkilöille ja tiiminvetäjille toukokuussa 2022. Yhteistyötä voidaan jatkaa edelleen näiden palveluratkaisujen pilotoimisena esimerkiksi opinnäytetöiden kautta.

On tärkeää, että sairaanhoitajaopiskelijoille rakentuu ymmärrys ja osaaminen yhteiskehittämiseen palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen jo koulutuksen aikana.  Tämä vahvistaa ammatillista identiteettiä ja toimijuutta palveluiden kehittäjänä sekä alansa yhteiskunnallisena vaikuttajana jatkuvasti muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä.

Yhteiskehittämisprojektimme toteutettuna Porvoon sairaalan ja Laurean välillä on mielestämme oiva esimerkki siitä, miten voimme tarttua yhdessä tunnistamiimme haasteisiin ja kehittämiskohteisiin sekä etsiä niin yhdessä ratkaisuja.

Lähteet:

• Edwars, D., Hawker, C., Carrier, J. & Rees, C. 2015.  A systematic review of the effectiveness of strategies and interventions to improve the transition from student to newly qualified nurse. International Journal of Nursing Studies 2015; 52: 1254–1268.
• Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030. Viitattu 30.3.2022. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/#valinnat
• Lepistö, S., Alanen, S., Aalto, P., Järvinen, P., Leino, K., Mattila, E. & Kaunonen, M. 2018. Healthcare professionals’ work engagement in Finnish university hospitals. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 32, 979-986. Viitattu 28.3.2022. https://doi.org/10.1111/scs.12538
• Nurmeksela, A., Zedreck Gonzalez, JF., Kinnunen, J. & Kvist, T. Components of the Magnet® model provide structure for the future vision of nurse managers’ work: A qualitative perspective of nurse managers. Journal of Nursing Management. 2021;00:1–9. Viitattu 28.3.2022. https://doi.org/10.1111/jonm.13337
• Päätalo, K. & Kyngäs, H. 2016. Well-being at work: graduating nursing students’ perspective in Finland. Contemporary Nurse, 52 (5), 576–589. Viitattu 29.3.2022. http://dx.doi.org/10.1080/10376178.2016.1183462.
• Sairaanhoitajaliitto. 2021. Sairaanhoitajien työolobarometri 2020. Viitattu 29.3.2022. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/01/TYO%CC%88OLOBAROMETRI_2020_NETTI.pdf.
• Slater, P., Roos, M., Eskola, S., McCormack, B., Hahtela, N., Kurjenluoma, K. & Suominen, T. 2021. Challenging and redesigning a new model to explain intention to leave nursing. Scandinavian Journal of Caring Science, 35, 626-635. Viitattu 28.3.2022. https://doi.org/10.1111/scs.12884
• Ylitörmänen, T., Turunen, H. & Kvist, T. 2018. Job satisfaction among registered nurses in two Scandinavian acute care hospitals. Journal of Nursing Management, 26, 888-897. Viitattu 29.3.2022. https://doi.org/10.1111/jonm.12620