TKI-toiminnalla parempia liikuntapalveluja senioreille

Teksti | Arto Tiihonen

Miten liikunta- ja hyvinvointipalveluja voidaan kehittää asiakkaiden kokemuksia paremmin huomioivaan suuntaan? Tämä on keskeinen kysymys, johon pyrimme vastaamaan 3AMK:n toteuttamassa Dallaten-hankkeessa. Tässä artikkelissa kerron siitä, mitä aiemmin toteutetusta projektista voidaan oppia uudessa hankkeessa, vaikka toimijat ovatkin erityyppisiä organisaatioita.

Kirjoitan Laurean hankeasiantuntijan roolista käsin artikkelisarjan siitä, miten tätä senioreiden liikuntaa ja hyvinvointia parantavaa hanketta toteutetaan. Ensimmäisessä artikkelissani kirjoitin hankkeen päätavoitteista, toiminnasta ja liikkumisen edistämisestä 3AMK-ympäristössä.

kuvituskuva.
Kuvaaja Anna Shvets palvelusta Pexels

Senioriliikunnan sosiaalisesti inklusiivisia toimintatapoja

Laurea ammattikorkeakoulu rakensi kansainvälisessä Disciplins-projektissa oman osuutensa senioriliikunnan sosiaalisen inkluusion alueelta. Tuotimme monenlaisia materiaaleja ja asiantuntijoille suunnatun koulutuskurssin.

Disciplins-projektissa keräsimme suomalaisia senioriliikunnan toimintatapoja ja innovaatioita, joissa sosiaalinen inkluusio on onnistunut erinomaisesti. Artikkelissa (Dincay & Tiihonen 2021) esittelimme ja analysoimme muutaman konkreettisen esimerkin kautta, mitkä toimintatavat ovat olleet onnistuneita ja miksi.

  • Esittelimme Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -hankkeen organisoiman Vie vanhus ulos -kampanjan tuottamia ikäihmisten kävelemistä edistäviä toimintamalleja, joissa käytetään erilaisia sosiaalisia ryhmiä eli läheisiä, opiskelijoita ja jopa taloyhtiöiden naapureita, jotka tukevat ikäihmisten ulkoilua ja kävelyä (vrt. Starck, 2017. ks. esim. video).
  • Toisena esimerkkinä käytimme Laurean toisesta kansainvälisestä hankkeesta eli senioreille tarkoitetusta kuntojalkapalloprojektista saatuja tietoja ja kokemusta (artikkeli). Hyödynsimme myös hankkeessa tehtyä opinnäytetyötä (Patova, A. & Venäläinen, M., 2020). Lisäksi teimme Disciplins-projektille opetusvideon kuntojalkapallosta.
  • Kolmas esimerkkimme oli sisäcurling, joka on suosittu vammaisliikuntalaji (video). Hankkeessa teimme yhteistyötä Paralympia-komitean asiantuntijoiden kanssa sekä materiaalin tuotannossa että koulutuksessa (video).

Hyödynsimme sosiaalisen inkluusion, soveltavan liikunnan, seikkailukasvatuksen ja tekemällä/kokemalla oppimisen menetelmiä asiantuntijoille suunnatulla koulutuskurssilla, jossa eri maista tulleet ohjaajat opettivat kuntojalkapalloa, istumalentopalloa, seikkailukasvatuksellista luontovaellusta ja suunnistusta, sisäcurlingia, senioritanssia ja luovaa tanssia. Myös laaja-alainen ymmärrys senioreiden tarpeista tuli esille monissa demonstraatioissa.

Toimintavoista tuotteiksi ja palveluiksi – käsitteellisiä huomioita

Suurin osa liikkumisen edistämisen TKI-hankkeista on kohdistunut kolmannelle sektorille, koska liikuntalaki määrittelee liikunnan ja urheilun toimijatahoksi pääasiallisesti yhdistys- ja järjestötoimijat. Yrittäjiä laki ei tunnista liikunnan edistäjätahoksi.

Yksi este yli rajojen menemisen tai boksin ulkopuolisen ajattelun soveltamisessa on myös käsitteellinen – Suomessahan erilaisia liikuntakäsitteitä riittää, vaikka tässä ei käsitellä urheilukäsitteitä, jotka usein sekoitetaan liikuntakäsitteiden kanssa.

Paljon käytettyjä liikuntatermejä ovat kuntoliikunta (aiemmin kuntourheilu), terveysliikunta (aiemmin terveyttä edistävä liikunta), arkiliikunta, omaehtoinen liikunta, soveltava liikunta (aiemmin erityisliikunta ja erityisryhmien liikunta), hyötyliikunta, työ(matka)liikunta, luontoliikunta ja kokemusliikunta.

Kolmannen sektorin toimijat puhuvat eri käsittein liikunnasta, fyysisestä aktiivisuudesta tai liikunnan harrastamisesta kuin kunnat, jotka nykyään puhuvat aika yleisesti jopa liikkumisesta (esim. Helsingin Helsinki liikkuu -projekti). Kuntien tavoitteena onkin nykyään monenlaisen arkiliikkumisen lisääminen.

Yrittäjät taas käyttävät monenlaisia ryhmäliikunnan, kuntosalitoiminnan, tanssillisten liikuntamuotojen, valmennusten ja englanninkielisistä tuotemerkeistä rakennettujen liikuntatuotteiden ja -palveluiden nimiä. Aerobicista Bodypumpiin ja Personal Trainerista kuntovalmentajaan – ja kaikkea siltä väliltä. Silloittaminen eri käsitteiden ja käytäntöjen välillä on toki mahdollista ja välttämätöntä. (vrt. Tiihonen 2014).

Tästä on hyvä esimerkki Dallaten-hankkeesta. Kysyimme senioreista koostuvalta vaikuttajaryhmältä, mitä liikunta- tai hyvinvointipalvelua he olivat viimeksi käyttäneet. Melkein kaikki kuitenkin vastasivat kysymykseen, mitä liikuntaa he harrastavat ja miksi?

Tämäkin kertoo siitä, että liikuntaan, liikkumiseen ja urheiluun liittyy erityisen paljon kokemuksia ja mielikuvia, joita ihmiset joutuvat perustelemaan itselleen ja toisilleen. Osittain siksi meillä niin paljon erilaisia käsitteitä onkin. Vaikka liikkumisesta on koko ajan kysymys, niin se pitää paketoida käsitteellisesti eri tavoin, kun sitä myydään tuotteena ja palveluna.

Disciplins-projektista Dallaten hankkeeseen – mitä opittavaa?

Disciplins-hankkeessa puhuttiin soveltavasta liikunnasta, niin liikunta-alan yrittäjä käyttänee varmaankin terminään palvelumuotoilua. Soveltavassa liikunnassa muotoillaan normaalista liikunta- tai urheilulajista – kuten edellä jalkapallosta, lentopallosta, curlingista tai suunnistuksesta – kaikille tai ainakin mahdollisimman monille sopiva liikuntamuoto.

Yrittäjät voisivatkin innovoida senioreille nykyistä sopivampia liikuntamuotoja palvelumuotoilun periaatteita käyttäen (vrt. Julin 2019).

Muistan, kuinka kymmenisen vuotta sitten pyrskähdin spontaaniin nauruun, kun kollegani kertoi menevänsä opettamaan ryhmälleen polkujuoksua. Nyt ei naurata enää yhtään, sillä polkujuoksu on nyt lyönyt itsensä läpi myös kaupallisena liikuntapalveluna. Minkälainen olisi esimerkiksi senioripolkusauvakävely?

Liiketoimintanäkökulmasta käsitteellinen huomio voi olla sekin, että yrittäjä rakentaa erottuvan tuotteen/palvelun, joka antaa yritykselle kilpailuedun. Se voi olla tietysti erottuva nimi, mutta yhtä hyvin palvelu, johon on liitetty senioreille sopivia oheispalveluja.

Ikätutkimusten mukaan sosiaalisuus esimerkiksi kahvittelun merkeissä on erittäin tärkeää senioreille (vrt. Haarni 2010). Sama huomattiin myös Laurean kuntojalkapalloprojektissa.

Disciplins-projektin opetuksena voi olla sekin, että senioreiden liikunta ja liikuntapalvelut voivat olla nykyiseen verrattuna kokemuksellisesti huomattavasti merkityksellisempiä. Terveysliikunta ja suoritusurheiluhan ovat suomalaisen liikuntakulttuurin kivijalat. Niissä liikkumisen merkitys rakentuu ikään kuin kokijan ulkopuolelta tuloksina olivat ne sitten sekunteja, senttejä, kiloja, kaloreja tai askeleita.

Disciplins-projektissa korostui erityisesti kokemuksellisen oppimisen merkityksellisyys – sosiaalinen inkluusio vaatii melkein aina uudenlaisten suhtautumistapojen opettelua niin jalkapalloon, suunnistukseen kuin vaikkapa luontoliikuntaan. (Tiihonen 2012; Dincay & Tiihonen 2021)

Kävellään kurinalaisesti eri tieteenaloilla vai dallaillaan hyväksi koettujen periaatteiden avulla?

Sanaleikit ovat tärkeitä seniorien henkisen vireyden ylläpitämisessä. Tämän sanaleikin takana on kuitenkin tärkeä havainto, jotta tämän artikkelin sanoma muuttuisi liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavien yrittäjien osaamiseksi ja paremmiksi palveluiksi.

Sosiaalisen inkluusion periaatteita kannattaa soveltaa senioreille muotoiltavien liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Myös liikuntaan kannattaa suhtautua soveltavasti ja palvelumuotoilun periaatteita noudattaen. Kun senioriasiakkaiden kokemukset otetaan huomioon ja tuote muokataan senioreille soveltuvaksi, niin senioritkin voivat oppia uusia tapoja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Liikunta- ja hyvinvointipalveluja kannattaisikin ajatella myös kokemuksellisina oppimisprosesseina, sillä uusi elämäntapa tai uusi harrastus vaatii usein ihmisen syvällistä muuttumista. Uusi kokemus itsestä vaatii prosessointia ja merkitysten pohdintaa. Näitä oppimis- tai kasvutarinoita kuultiin runsaasti Disciplins-projektin koulutuskurssilla ja materiaalien kautta senioriharrastajien itsensä kertomina.

Lähteitä:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051936874

Jaa sivu