Vaasan kaupungin neuvolaterveydenhoitajat voivat työssään hyvin, mutta kehitettävääkin löytyy

Vaasan kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajat kokevat psykososiaalisen työhyvinvointinsa pääosin hyväksi, vaikka parannettavaakin löytyy. Filppula (2022) tutki Vaasan kaupungin perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolaterveydenhoitajien psykososiaalista työhyvinvointia. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mukaan, työhyvinvointi koostuu sosiaalisista suhteista, työnantajan tarjoamista resursseista, työntekijän omista voimavaroista sekä itsensä kehittämisestä. Tilanteet, joissa työn imua koettiin, olivat sellaisia, jossa oma työ tuntui merkitykselliseltä, jokin tavoite saavutettiin tai töihin tuntui hyvältä tulla.

TEKSTI | Kristiina Filppula ja Hilkka Korpi
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050633281

Neuvolatoiminta

Kuntien tehtävänä on järjestää kaikille perheille yhtenäisiä ja suunnitelmallisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluita.  Perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevässä ja terveyttä edistävässä roolissa ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä perhesuunnittelu. Neuvoloiden määräaikaisissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen tarpeet. (THL 2020) Perheiden erilaiset ja haastavat tilanteet haastavat myös terveydenhoitajan hyvinvointia. Onnistumisen kokemukset, asiakkaalle hyvän tuottaminen, yhteisöllisyys ja tuen saaminen liittyvät oleellisesti sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointiin (Häggman-Laitila 2014, 143).

Neuvolaterveydenhoitajien työhyvinvointia tutkittu vähän

Vaikka työhyvinvointitutkimuksia on tehty suhteellisen paljon, juuri neuvolaterveydenhoitajien työhyvinvointia on tutkittu varsin vähän. Vaasan kaupungin neuvolaterveydenhoitajille toteutettiin laadullinen kysely 13.9.2021 – 1.10.2021 välisenä aikana. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa neuvolaterveydenhoitajien psykososiaalista työhyvinvointia. Aihe on tärkeä, sillä neuvolaterveydenhoitajien työ on vastuullista, itsenäistä ja he elävät mukana perheiden muuttuvissa haasteissa. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu, kun työn kohteena on ihmiset. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen vastasi 28/37 terveydenhoitajaa, jolloin vastausprosentti oli 75 %.  (Filppula 2022.)

Psykososiaalista työhyvinvointia lisääviä tekijöitä

Vaasan kaupungin neuvolaterveydenhoitajat kokevat, että psykososiaalista työhyvinvointia lisäävät niin omalta työyhteisöltä kuin sen ulkopuoleltakin saatu tuki, työn kokeminen merkityksellisenä sekä fyysinen työhyvinvointi. Vaasan kaupungin neuvolaterveydenhoitajat kertovat, että työnantaja voisi tukea terveydenhoitajien työhyvinvointia tarjoamalla sekä parempaa rahallista korvausta, että enemmän emotionaalista tukea työntekijöilleen. Myös työnohjausta pidettiin tärkeänä. (Filppula 2022.)

Työn stressitekijöihin on syytä kiinnittää huomiota

Resurssipula ja haastavat asiakkaat nousivat keskeiseksi stressitekijöiksi kyselyyn osallistuneiden terveydenhoitajien kokemana. Moni kyselyyn vastanneista neuvolaterveydenhoitajista koki asiakasperheiden olevan entistä haastavampia ja perheiden ongelmien koetaan kasaantuneen. Vastaanottotilanteiden levoton ja meluisa tunnelma sekä asiakkaiden elämäntilanteissa myötäeläminen koettiin myös terveydenhoitajia kuormittaviksi. Asiakkaiden erilaiset tarpeet, kulttuurierot ja niiden ymmärtäminen haastavat hoitajia ja tulkin käyttö hidastaa ja vie enemmän työaikaa. (Filppula 2022.)

Filppulan (2022) tutkimuksen mukaan kuormittaviksi tekijöiksi nousivat myös asiakkaille tarjottavien tukipalveluiden puute ja niihin olevat pitkät jonot. Pitkät jonotusajat usein lisäävät perhettä kannattelevia vastaanottokäyntejä neuvoloissa.

Kehittämisehdotuksiakin saatiin

Filppulan (2022) tutkimuksessa pyrittiin löytämään myös psykososiaalista työhyvinvointia tukevia asioita sekä kehittämisehdotuksia työnantajalle. Tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat toivoivat riittävästi resursseja henkilöstön ja sijaisten määrän osalta, tärkeäksi koettua työnohjausta lisättäisiin säännölliseksi kaikille halukkaille ja palkan tulisi olla parempi. Lisäksi toivottiin esihenkilöltä emotionaalista tukea ja yhteisöllisyyden luomista tasapuolisesti kaikille. Myös asiakkaille tarjottavien tukipalveluiden kehittämisen todettiin lisäävän neuvoloissa terveydenhoitajien työhyvinvointia ja vähentää työn kuormittavuutta. Merkityksellinen huomio oli, että vaikka tutkimus koski psykososiaalista työhyvinvointia, nousi vastauksissa esiin myös fyysinen hyvinvointi. Ihminen on kokonaisuus ja eri osa-alueet vaikuttavat aina toisiinsa.

Lähteet
  • Filppula, K. 2022. Neuvolaterveydenhoitajien psykososiaalinen työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus Vaasan kaupungin perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloille. YAMK opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu.

  • Häggman-Laitila, A. 2014. Sairaanhoitajan työhyvinvointi ja johtaminen. Teoksessa Työhyvinvoinnin keinot. Hoitotyön vuosikirja 2014, 143–161. Toim. Ranta, I. & Tilander, E. Helsinki. Fioca Oy.

  • THL.2020. Äitiys- ja lastenneuvola. Viitattu 25.3.2020 https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola

Aiheeseen liittyvää