Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulut aloittivat syksyllä 2021 yhteishankkeen ”Dallaten- asiakaslähtöisempiä liikunta – ja hyvinvointipalveluja ikääntyneille”.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen pienyrittäjien palveluita ja tuotteita räätälöidyn yritysvalmennuksen, koulutusten, julkaisutoiminnan ja muun asiantuntijatuen avulla.

Kirjoitan Laurean hankeasiantuntijan roolista käsin artikkelisarjan siitä, miten tätä senioreiden liikuntaa ja hyvinvointia parantavaa hanketta toteutetaan. Tässä artikkelissa kerron siitä, miksi tämänkaltainen hanke on tärkeä juuri tässä historian vaiheessa – ja ehkä tulevaisuudessakin.

Hankkeen tavoitteista toteutukseen

Dallaten-hanke pyrkii auttamaan koronapandemian vuoksi ahdinkoon joutuneita yrityksiä liikunnan ja hyvinvoinnin palvelualoilla. Oletuksena oli, että korona on myös paljastanut puutteita yrityksissä, jotka eivät ehkä osaa käyttää asiakaslähtöisyyttä palveluiden kehittämisessä näissä muuttuneissa olosuhteissa.

Hankesuunnitelmassa hankkeen tavoitteet ilmaistaan seuraavasti:

1. ymmärryksen lisääminen ikääntyneiden (65+) tarpeista tässä hetkessä ja pandemiassa
2. yritysten asiakaslähtöisen toimintakulttuurin kehittäminen ja yritysten muutoskyvykkyyden lisääminen, jotta yrityksen toimintaedellytykset ja nopea reagointi ympärillä oleviin muutoksiin ja tarpeisiin olisi mahdollista, ja
3. yritysten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen Lean Startup -menetelmän avulla sekä uusien liiketoimintamallien luominen.

Dallaten-hanke keskittyy varsin akuuttiin, koronan luomaan, ongelmaan käyttämällä monipuolista osaamista yritysten toiminnan kehittämisessä. Kyse on osin uudentyyppisestä lähestymisestä, jota voisi kuvailla kokemalla/tekemällä/tutkimalla oppimiseksi, jota toteutetaan monipuolisesti, mutta erityisesti Lean Startup-menetelmää hyödyntäen.

Esiselvitystyössä, jonka pohjalta nämä artikkelit on kirjoitettu, tämä kokemuksellinen lähestymistapa on tarkoittanut sitä, että aiempaa TKI-tietämystä on yritetty tulkita yrittäjien silmin eli heille avautuvien mahdollisuuksien kautta.

Dallaten-hankkeessa emme tuota lisää ongelmakeskeistä tietoa, vaan pyrimme ratkaisemaan hyvinkin käytännöllisiä ongelmia yrittäjien kanssa yhdessä – emme kuitenkaan yrittäjien puolesta.

Tätä periaatetta olemme soveltaneet kevään 2022 aikana läpikäydyssä yrittäjien koulutusprosessissa ja tulemme käyttämään samaa periaatetta räätälöidyissä yritysvalmennuksissa, jotka jatkuvat ensi vuoden puolelle.

Alustavien palautteiden perusteella 15 mukana olevaa yritystä oppi Lean Startupin perusteet neljän neljä tuntia kestäneen yhteisen ja etänä järjestetyn koulutuksen aikana.

Yritysvalmennusten lisäksi hanke tuottaa avoimia koulutuksia (webinaareina), erilaisia julkaisuja (artikkeleita, blogeja, podcasteja) ja se toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Hanke on jo ollut mukana julkisuuttakin saaneessa Metropolian Minno-toiminnassa, jossa eri alojen amk-opiskelijat kehittävät ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin. Seniorivaikuttajaryhmä, koira-avusteinen palvelu tai kahvilakävelyidea ovat esimerkkejä opiskelijoiden toteuttamiskelpoisista ideoista, joita alan yrittäjät voivat käyttää hyväkseen.

Dallaten-hanke onkin eräänlainen laboratorio, jossa voidaan testata kolmen ison toimijan välistä yhteistyötä. Hankehan pyrkii lisäämään liikkumista ja hyvinvointipalveluiden käyttöä seniorikohderyhmässä. Kummatkin tavoitteet ovat aivan oleellisia niin ikääntyneiden itsensä, yrittäjien että yhteiskunnan kannalta. Hyvinvointi- ja talousvaikutukset ovat moninaiset ja samansuuntaiset esimerkiksi sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden kanssa.

Tässä artikkelisarjassa avataan tätä isoa kuvaa eli miten Dallaten-hankkeessa rakennetaan senioreiden hyvinvointia, lisätään pienyrittäjien osaamista ja kehitetään kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyötä. Tässä artikkelissa keskitytään liikkumisen edistämiseen.

3AMK-toiminta liikkumisen edistämisessä

Liikkumisen väheneminen ei ole koronan vaikutusta, vaan paljon pidempi negatiivinen trendi (Ruuskanen 2019). Tilastokeskuksen vuoden 2017 toteutettu vapaa-aikatutkimus havahdutti monet liikkumisen asiantuntijat aktiivisen vapaa-ajan vähenemiseen yhtä konkreettisesti kuin suuri osa ihmisistä havahtui ilmastonmuutoksen vakavuuteen muutama vuosi aiemmin.

Tutkimuksen pohjalta tehtyyn kirjaan kirjoittamassani artikkelissa analysoin syitä liikkumisen vähenemiseen viimeisten 60 vuoden aikana. Liikkumiskokemusten merkitysten ja sukupuolille asettuvien rooliodotusten muuttuminen ja liian kapea-alaisesti toteutettu liikunnan edistämisen politiikka olivat aiheita, joita pidin suurimpina syinä liikkumisen ja muunkin aktiivisen toiminnan vähenemiseen. (Tiihonen 2021a)

Dallaten-hankkeeseen sovellettuna ensimmäinen havainto tarkoittaa mm. sitä, että liikunta- ja hyvinvointipalveluidenkin kokemukselliset merkitykset ovat usein alisteisia terveys- ja suoritustavoitteille, kun koulutetut asiantuntijat yrittävät muuttaa asiakkaidensa elämäntapoja terveellisempään ja ”suorituskykyisempään” (esimerkiksi työssä jaksaminen) suuntaan.

Kansainvälisessä Disciplins-projektissa kehitimme kansainvälisen konsortion kanssa sosiaalista inkluusiota liikunnan avulla, jossa liikkumisen kokemuksellisuudet nousivat hyvin esille. Laurean osuutena oli tuottaa osaamista senioreiden liikkumiseen. Tuotimmekin monenlaisia kirjallisia ja videomateriaaleja suomalaisesta osaamisestamme senioriliikuttamisen saralla. (Tiihonen 2021b)

Saimme myös toteuttaa asiantuntijoille tarkoitetun koulutuskurssin, jossa kokemuksellisen oppimisen periaatteella tulivat tutuiksi kuntojalkapallo, istumalentopallo, seikkailukasvatuksellinen retkeily, suunnistus, monenlaiset seniorien kävelyn edistämistoimintatavat, senioritanssi, sisäcurling ja luova tanssi.

Osallistujat oppivat omien kokemustensa ja tekemällä oppimisen periaatteilla erinomaisen paljon siitä, miten eri toimijat ovat onnistuneesti toteuttaneet liikuntaa ja sosiaalista inkluusiota tavoilla, joissa osallistujien kokemuksia ei ainoastaan kuunnella, vaan niiden merkitys ymmärretään laajemmin.

Dallaten-hankkeessa tavoitteenamme onkin edistää yritysten ”sosiaalisen inkluusion” osaamista tässä samassa seniorikohderyhmässä, jolle Disciplins-hankkeessa liikuntaa tuottivat kolmannen sektorin toimijat. Tiedämme vapaa-aikatutkimuksenkin perusteella, ettei liikkumisen lisäämiseen riitä se, että urheiluseurat tai muut liikuntaa edistävät kolmannen sektorin toimijat tekevät työnsä paremmin.

Aikuisikäisten liikkuminen onkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt oikeastaan vain niissä liikuntamuodoissa, joita liikuntapalveluyritykset tuottavat, kuten ryhmäliikunta, jooga tai kuntosaliharjoittelu. Tätä näkökulmaa tietysti korostamme Dallaten-hankkeen yrittäjillemme. Yrityksiä tarvitaan väestöä liikuttamaan.

Meillä onkin vakavia liikuntapolitiikan rajoitteista johtuvia rakenteellisia ongelmia liikkumisen edistämisessä (Tiihonen 2021ac), mikä näyttäytyy siinäkin, ettei liikuntapalvelua tuottavia yrityksiä juuri huomioida liikunta- eikä yhteiskuntapolitiikassa. Tämänhän liikunta-alan yritykset kokivat hyvin epäoikeudenmukaisena koronan aikana (KPMG 2021).

Isosti ajatellen Dallaten-hankkeella ja 3AMK-toiminnalla voikin nähdä merkittävän tehtävän, jolla ratkaistaan liikkumisen tai laajemmin aktiivisen toiminnan vähenemisen ongelmaa yhteistyöllä, jossa ammattikorkeakoulut toimivat monipuolisesti ja pitkäjänteisesti alueen yritysten, 3. sektorin toimijoiden sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Se vaatii myös uutta ajattelua ja toimintamalleja, joilla ylitetään monia turhia sektorirajoja ja ajatellaan niiden toimintavastuut uusiksi (Pirnes & Tiihonen 2010).

Yksittäinen TKIO-hanke ei yksinään ratkaise isoja ongelmia, mutta jos saamme Dallaten-hankkeessa liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät löytämään paremmin senioriasiakkaat ja vastaamaan heidän kokemuksellisiin odotuksiinsa, niin olemme dallanneet vähän eteenpäin.

Jos samalla opimme rakentamaan 3AMK-yhteistyötä liikkumisen edistämisen sektorilla sellaiseksi, että TKI-tietämys siirtyy ammattikorkeakoulujen opetukseen ja pitkäjänteisesti alueen yrityksiin ja muille toimijoille, niin dallaamme paljon paremmin tulevaisuudessa.

Liikkumisen lisääminen ja liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttäminen voi auttaa yli 65-vuotiaita selviytymään niin koronasta, sodasta kuin ilmastonmuutoksestakin. Ne lisäävät vastustuskykyä ja resilienssiä. Seniorit voivat myös auttaa yrittäjiä ja meitä kaikkia muitakin ostamalla enemmän liikunta- ja hyvinvointipalveluita.

Lähteitä:

• KPMG:n selvitys ”Koronapandemian ja siitä johtuvien rajoitusten vaikutus liikuntayritysten toimintaan”. Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry. Syyskuu 2021. https://static1.squarespace.com/static/5f0444625625181264ebfd4a/t/614d7a487add5d154e337e6b/1632467530594/Koronarajoitusten+vaikutus+liikunta-alaan+KPMG_Fin.pdf.
• Pirnes, E. & Tiihonen, A. 2010. Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203-235. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=275.
• Ruuskanen T. 2019. Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus. Tieto&trendit 18.4.2019. https://tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/perinteinen-kavelylenkkeily-edelleen-suositu-in-koko-kansan-liikuntaharrastus-1/.
• Tiihonen A. 2021a. Miksi liikutaan, miksi ei ja mitä pitäisi tehdä? Pohjoismaisen mallin historia, nykyisyys ja tulevaisuus liikuntapolitiikan tavoitteiden sekä ihmisten liikuntakokemusten ja liikuntaroolien avaamista näkökulmista. Teoksessa Hanifi, R.; Haaramo, J.; Saarenmaa, K. (toim.). Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat. Helsinki, Tilastokeskus 2021.  https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/eli_vapm_202100_2021_23894_net.pdf
• Tiihonen A. 2021b. HOW TO MAKE SENIOR CITIZENS PHYSICALLY ACTIVE? http://disciplins.org/wp-content/uploads/2021/11/IO3-Guidebook.pdf, 72-87.
• Tiihonen A. 2021c. Miten rakenteet vaikuttavat ihmisten liikkumiseen?. LTS-blogi, 23.06.2021. https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/miten-rakenteet-vaikuttavat-ihmisten-liikkumiseen