Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (90/1991) todetaan, että lasta tulisi suojata kaikelta mahdolliselta väkivallalta. Aikaisemmin lapsiin kohdistuva henkisen, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhka rajoittui kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten yhteyteen, mutta internet on tuonut mukanaan uudenlaisia vaaroja ja altistanut lapsia ja nuoria seksuaaliväkivallan kokemuksille internetin ja sosiaalisen median käytön yleistyttyä. Lapset ja nuoret tarvitsevat uudenlaisia keinoja, joilla suojella itseään.

Tässä artikkelissa kerrotaan turvataidoista, sekä turvataitokasvatuksesta. Laurea ja Turvallinen Oulu –hanke tuottavat yhteistyössä kaikille avoimen mooc-opintojakson, jonka aikana tutustutaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen häirinnän ilmiöihin sekä ennaltaehkäisyyn turvataitokasvatuksen avulla.

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta

Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston (2010) mukaan seksuaalioikeudet tarkoittavat kaikkien ihmisten oikeutta kehon koskemattomuuteen sekä yhteiseen tahtoon perustuviin seksuaalisiin suhteisiin – ilman pakottamista, riistoa tai väkivaltaa. Seksuaaliväkivalta on väkivaltaa, jossa henkilön seksuaalista koskemattomuutta loukataan tahallisesti. Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta sisältää kaikki lapsen koskemattomuutta loukkaavat teot, kuten ahdistelun, lähentelyn, koskettelun tai seksuaalisiin tekoihin painostamisen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.) Grooming on lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin ja se käsittää kaiken toiminnan, jonka tavoitteena on mahdollistaa lapseen kohdistuva väkivalta netissä tai sen ulkopuolella. Netissä tapahtuneella seksuaaliväkivallalla voi olla todella vakavat vaikutukset lasten mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Lapsi saattaa pelätä, että seksuaalirikokseen liittyvä materiaali jää nettiin pysyvästi. (Pelastakaa lapset 2021, 7-8.)

Kuinka laajasta ongelmasta lapsiin kohdistuvassa seksuaalisessa ahdistelussa ja väkivallassa sitten on kyse? Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 13,4% ja pojista 5% on kokenut kyselyä edeltäneen vuoden aikana seksuaaliväkivaltaa. Saman ikäluokan tytöistä 48,4 % ja pojista 10,5 % on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Saman kyselyn mukaan 4.–5.-luokkalaisista tytöistä 10,1 % ja pojista 6,3 % oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisen vuoden aikana. Ikäluokan tytöistä 2,7 % ja pojista 1,9 % oli kokenut seksuaalista koskettelua tai koskettamaan painostamista. (Kouluterveyskysely 2021.) Monissa tapauksissa seksuaalinen kommentointi, ehdottelu ja viestittely voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, koska ne kohdistuvat alaikäisiin.

Vuonna 2020 poliisille ilmoitettiin 1804 lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö -rikosnimikkeen alle menevää tekoa koko Suomessa. Vuonna 2021 tekoja ilmoitettiin hieman enemmän 2 089. (PolStat 2022.)

Vertailtaessa Kouluterveyskyselyn (2021) tuloksia ja poliisille ilmoitettujen rikosten (2022) määrää  voidaan selvästi havaita, että vain murto-osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Samalla se on myös viesti siitä, että suuri osa lapsiin kohdistuneesta väkivallasta ei tule aikuisten tietoon.  Vaikka vastuu lasten turvallisuudesta on aina aikuisilla, on selvää että näin laajan ongelman edessä lasten taitoja tunnistaa ja torjua uhkia on syytä vahvistaa. Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten taitoa tunnistaa seksuaaliväkivallan uhreja on syytä lisätä.

Turvataitokasvatus ja Oulun malli

Joulukuussa 2018 Oulussa kävi ilmi alaikäisiin tyttöihin kohdistunut seksuaalirikosten sarja, jossa epäillyt tekijät olivat ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka olivat olleet yhteydessä tyttöihin sosiaalisen median kautta. Tapausten julkisuus vaikutti kaupungin yleiseen ilmapiiriin ja lisäsi turvattomuuden tunnetta. Rikokset huomioitiin myös valtakunnallisella tasolla ja tapahtumien myötä Ouluun luotiin vuosille 2019–2022 Turvallinen Oulu -hankekokonaisuus, jonka päätavoite on ollut ehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Turvataidot ovat muun muassa taitoa tunnistaa uhkaavia tilanteita, selviytymistaitoja uhkaavissa tilanteissa, taitoa tunnistaa omat rajat ja kunnioittaa paitsi omia, myös toisten rajoja. Lapsen ja nuoren tulee tietää ja tuntea olevansa arvokas ja hyvän kohtelun arvoinen. Turvataitojen myötä lapset ja nuoret oppivat kolmen kohdan turvaohjeet uhkaaviin tilanteisiin: sano jämäkästi ”ei”, poistu tilanteesta ja kerro asiasta turvalliselle aikuiselle.  (Turvataitokasvatus 2022.)

Turvallinen Oulu -hankkeessa luotu turvataitokasvatuksen toimintamalli on poikkeuksellisen laaja, systemaattinen  ja kokonaisvaltainen. Keskeistä siinä on koko kaupungin esi- ja perusopetusyksiköiden toimintakulttuurin kehittäminen ja turvataitokasvatuksen integroiminen jo olemassa olevaan toimintaan. Mallin suunnittelu käynnistettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelman pohjalta (Korpilahti ym. 2019).

Hankkeen aikana turvataitokasvatus on lisätty Oulun kaupungin esi- ja perusopetussuunnitelmiin. Kaupungin perusopetusyksiköt ovat saaneet turvataitokasvatuskoulutuksen ja esiopetusyksiköistä vähintään yksi esiopettaja on käynyt koulutuksen. Turvataitokasvatuksen tueksi luotiin ikä- ja kehitystasoisesti etenevät opetusmateriaalit esiopetuksesta aina peruskoulun 9. luokkaan saakka. Kaupunkiin luodun turvataitokouluttajaverkoston avulla voidaan ylläpitää työntekijöiden osaamista myös hankkeen jälkeen.

Kansainvälisissä tutkimuksissa turvataitokasvatuksen on todettu lisänneen lasten tietämystä seksuaaliväkivallasta, auttanut tunnistamaan uhkia, kannustavan lapsia kertomaan väkivallasta, vähentäneen tekojen kielteisiä haittoja (syyllisyys, itsesyytökset, häpeä) sekä luoneen sensitiivisempää ympäristöä uhrien auttamiseksi (Tenhunen ym. 2019, 157). Seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen tähtääviin ohjelmiin osallistuneet lapset ovat myös pienemmässä riskissä joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi kuin ohjelmiin osallistumattomat (Kenny ym. 2020). Tällaisiin ohjelmiin kuuluvat myös turvataito- ja seksuaalikasvatusohjelmat.

Turvallinen Oulu -hanke on voittanut vuonna 2021 kansallisen rikoksentorjuntakilpailun ja saanut EU:n rikoksentorjuntakilpailussa hopeaa. Hankkeen luoma turvataitokasvatuksen Oulun malli pääsi myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointiprosessiin.

Turvataito-osaamista mooc-verkkokurssilta

Oulussa kehitetyt valmiita tuntisuunnitelmia sisältävät turvataitokasvatuksen opetusmateriaalit, sekä muut työtä tukevat oppaat ovat vapaasti käytettävissä www.turvataitokasvatus.fi -sivustolla. Koska ammattilaisten ja muiden lapsia ympäröivien aikuisten tietotaidon lisäämiselle on selkeä tarve, Oulun toimintamallin hyviä keinoja halutaan jakaa. Laurean ja Turvallinen Oulu -hankkeen yhteistyönä rakennettu mooc-verkkokurssi esittelee Oulun toimintamallin aikana saatuja hyviä kokemuksia. Kurssi tarjoaa tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan eri muodoista, sekä uhriksi joutumisen riskiä lisäävistä ja siltä suojaavista tekijöistä. Kurssilla käydään läpi turvataitokasvatuksen keskeiset sisällöt ja annetaan ammattilaisille selkeät toimintaohjeet tilanteisiin, joissa epäillään lapseen ja nuoreen kohdistuvan seksuaaliväkivaltaa. Lisäksi osallistujat voivat kurssin käytyään edistää pysyvän turvataitokasvatuspolun kehittymistä omassa työyhteisössään.

Lisää tietoa ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: https://www.laurea.fi/koulutus/avoin-ammattikorkeakoulu/opintotarjonta/av00bv36-3001-turvataitokasvatus-seksuaalivakivallan-ennaltaehkaisyssa–esimerkkeja-oulusta/

Lähteet:

• Kenny M. C., Helpingstine C., Long H. 2020. College students’ recollections of childhood sexual abuse prevention programs and their potential impact on reduction of sexual victimization. Child Abuse & Neglect Volume 104, June 2020. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2020.104486
• Korpilahti U., Kettunen H., Nuotio E., Jokela S., Nummi V. M., Lillsunde P. (toim.) 2019. Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4123-6
• Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. Viitattu 17.2.2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
• Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA 2010. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. THL, Helsinki. Viitattu 3.3.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80220/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Pelastakaa lapset 2021. Grooming lasten silmin – selvitys lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä. Viitattu 17.2.2022. https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/05/06153034/grooming_lasten_silmin_2021.pdf
• PolStat 2022. Poliisin tietoon tulleet rikokset rikosryhmittäin ja -nimikkeittäin poliisilaitoksittain. Poliisin tulostietojärjestelmä PolStat 12.1.2022 02:32:01. Viitattu 12.1.2022. https://poliisi.fi/toimintaymparisto-ja-tilastot
• Tenhunen T., Andell M. , Ylenius-Lehtonen M., Lajunen K. 2019: Turvaa turvataidoilla. Teoksessa Korpilahti U., Kettunen H., Nuotio E., Jokela S., Nummi V. M. & Lillsunde P. (toim.). Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27, 152-166. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4123-6
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Seksuaaliväkivalta. Viitattu 17.2.2022. Seksuaaliväkivalta – THL
• Turvataitokasvatus 2022. Mitä on tunne ja turvataitokasvatus? Viitattu 18.2.2022. https://www.turvataitokasvatus.fi/info
• Yleissopimus lapsen oikeuksista 90/1991. Viitattu 17.2.2022. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2#idm45237816417856