Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua on entisen Suomen korkeakoulutuksesta vastanneen ylijohtaja Tapio Kosusen kirjoittama Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu (2021: 35). ”Julkaisussa on tutkitun tiedon ja kansainvälisen vertailun pohjalta kuvattu korkeakoulutuksen saavutettavuuden tila Suomessa ja esitetty 38 tavoitetta, joilla saavutettavuutta, osallisuutta ja moninaisuutta edistetään. Tavoitteeksi esitetään muun muassa, että korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjataan yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin ja korkeakoulut tuottavat valtakunnallista suunnitelmaa hyödyntäen omat saavutettavuussuunnitelmansa, jotka kytketään osaksi korkeakoulujen ohjausta.” (Kosunen 2021.)
Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmassa on taustoitettu sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutumista ja esitetty tavoitteita ja linjauksia saavutettavuuden edistämiseksi kaikkien korkeakoulussa toimivien ja kohdennetusti aliedustettuihin ja vähemmistöryhmiin kuuluvien osalta. Tarkastelun taustatekijöitä ovat perhetausta, korkeakoulutuksen alueellinen saavutettavuus, sukupuolen mukainen eriytyminen, maahanmuuttotaustaisuus, toimintarajoitteisuus ja vammaisuus, kuuluminen kielellisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin, erilainen oppijuus sekä kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voi ja pitää lähestyä useista eri näkökulmista, jotta korkeakoulu voi olla aidosti kaikkien korkeakoulu.
Korkeakoulujen saavutettavuuden toteutumisessa on edelleen paljon tehtävää. ”Korkeakouluissa saavutettavuuden edistymisen haasteita ovat suunnitelman mukaan systemaattisuuden puute saavutettavuuden kehittämisessä, asenneongelmat, opettajien riittämätön pedagoginen osaaminen, opetushenkilöstölle tarjotun tuen riittämättömyys ja tiedottamiseen liittyvät puutteet.” (Kosunen 2021.) Julkaisussa todetaan, että Suomessa yliopistot (Unifi) ja ammattikorkeakoulut (Arene) ovat kuitenkin kestävän kehityksen linjauksissaan sitoutuneet edistämään korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Näin on tehnyt myös oma korkeakoulumme, jonka kestävän kehityksen ohjelmaan kirjattiin erikseen osio: Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen korkeakouluyhteisö. Siinä lupaamme, että pidämme yllä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulttuuria omilla valinnoillamme ja puutumme näihin kohdistuviin epäkohtiin. Käytetyt materiaalimme, verkkosivumme sekä sisäiset intramme henkilöstölle ja opiskelijoille ovat saavutettavia. Varmistamme arjen toiminnallamme ja eettisen toimintaohjeiston tukemana, että yhteisömme on turvallinen ja oikeudenmukainen. Lisäksi lupaamme noudattaa opiskelijoiden saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme ja henkilöstömme tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme sekä lupaamme varmistaa niiden ajantasaisuuden ja seurannan säännöllisesti.
Tässä työssä yhteinen keskustelu hyvistä käytännöistä ja niiden jakaminen korkeakoulujen kesken on hyödyllistä, sillä silloin tulee arvioiduksi saavutettavuustavoitteiden ja korkeakoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuminen. ”Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmassa todetaan, että tarvittaisiin kattava empiirinen, monimenetelmäisyyttä hyödyntävä tutkimus (esimerkiksi osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa) opiskelijoiden ja henkilöstön käsityksistä siitä, miten saavutettavuus toteutuu korkeakoulutuksessa ja kussakin korkea-asteen oppilaitoksessa.” (Kosunen 2021.) Tästä olisi varmasti hyötyä korkeakouluille, kun ne kehittävät yhä saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua – kaikkien korkeakoulua!
Lähteet:
