Ilman tukea ja ohjausta yhteiskehittäminen ei useinkaan onnistu vaan tarvitaan kapellimestaria, fasilitaattoria, joka auttaa yhteistyön rakentamisessa. Yhteiskehittäminen ja yhteiskirjoittaminen ovat lisääntyvässä määrin tulevaisuuden työskentelytapoja, jolloin moniammatillisissa työryhmissä tehdään esimerkiksi hankehakuja, hankeraportteja ja yhteisjulkaisuja. Tämä kirjoitus on syntynyt osana Co-creation Orchestration (2021) -hanketta, jossa kehitettiin monitoimijaisuuteen ja systeemiseen innovaatiotoimintaan perustuva yhteiskehittämisen orkestrointimalli. Yhteiskehittämisellä tuetaan erilaisten innovaatioiden syntyä sekä uudistumista.
Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels
”Prosessikirjoittaminen yhteiskehittämisen hankkeena 5 op” -opintojaksolla monialainen (liiketalouden, turvallisuusalan ja sosiaalialan) YAMK-opiskelijoiden ryhmä laati yhteisjulkaisun Laurean YAMK-koulutuksen yliopettajan kanssa, joka toimi tässä prosessissa fasilitaattorina. Opintojaksolla perehdyttiin opettajan ohjauksessa prosessikirjoittamiseen menetelmänä ja opiskelijat saivat hyvän kokemuksen monialaisen osaamisen hyödyntämisestä yhdistäen tutkimuskirjallisuutta ja omia työelämäkokemuksiaan.
Työskentely aloitettiin ”mind-map” tyyppisesti ideoiden ja Googlen Jamboard-sovellusta hyödyntäen. Jokainen sai tuoda omia ideoitaan ja kiinnostuksen kohteitaan esille vapaasti. Yhteisissä Teams-palavereissa keskustellen pohdittiin, miten näitä hyvinkin erilaisilta kuulostavia aihealueita voisi yhdistää yhteiseen kirjoittamiseen. Alkuvaiheessa teemoina olivat mm. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kohtelu, traumaattisia elämänkokemuksia kohdanneet ihmiset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja harvaan asuttujen alueiden palveluiden järjestämisen haasteet. Opettajan rooli oli johdatella keskustelua esittäen tarkentavia kysymyksiä ja ehdotuksia, joiden avulla yhteinen aihepiiri voitaisiin löytää.
Melko pian löytyi ensi alkuun kovin erilaisilta kuulostavia asioita yhdistävä teema ja päädyttiin artikkelissa tarkastelemaan vähemmistöasemassa olevan kansanryhmän palveluiden toteutumista eri näkökulmista. Päädyttiin käsittelemään saamelaisten asemaa, sillä he ovat osa suomalaista alkuperäisväestöä ja edustavat kielellistä vähemmistöä maamme sisällä. Teemat täsmentyivät saamelaisten kokemaan sulauttamispolitiikkaan, yhteiskunnalliseen asemaan ja palvelukokemuksiin tänä päivänä. Halusimme sisällyttää tekstiin myös traumatisoitumisen kokemisen, sillä se kulkee mukana sukupolvelta toiselle ja historia on läsnä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Kirjoittamistamme leimasi ennemminkin uteliaisuus aihepiiriä kohtaan kuin varsinainen alan asiantuntijuus. Kirjoittamisen loppuvaiheessa saimme asiantuntija-apua YTT Lydia Heikkilältä (Pohjois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät), jota kiitämme arvokkaista kommenteista kirjoituksemme asiasisältöihin.
Prosessikirjoittamisen aikana opittiin varsinaisen kirjoittamisen etenemisen eri vaiheista ja eri alojen erityispiirteistä, miten lähestymme asioita oman ammatillisen taustamme kautta. Tämän kirjoittajaryhmän kanssa tavoitteena on saada julkaistua tutkimustietoon perustuvan artikkelimme, jonka uskomme kiinnostavan lukijoita aiheen ajankohtaisuudenkin vuoksi. Julkaisuprosessit luonnollisesti vievät oman aikansa.
