Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Opinnäytetyöprosessin ja -ohjauksen kehittämistä opiskelijapalautteen perusteella

Opinnäytetyöprosessi rakentuu Diakissa trialogiselle oppimiselle ja dialogiselle muutospedagogiikalle. Opiskelijapalautteen myötä opinnäytetyöprosessia ja ohjausta on kehitetty entistä paremmin opiskelijoiden tarpeet huomioivaksi. Tämä artikkeli esittelee opiskelijapalautteen pohjalta laaditun opinnäytetyöprosessin kehittämiseen tähtäävän kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta laadittuja suosituksia.

Korkeakouluopiskelu on tutkivaa, kehittävää ja yhteistoiminnallista. Diakonia-ammattikorkeakoulussa pedagogiikkaa kuvataan dialogisen muutospedagogiikan kautta. Taustalla on Paavolan ja Hakkaraisen (2005; 2009) trialogisen oppimisen lähestymistapa, jossa oppimisen näkökulmia ovat oppiminen tiedonhankintana (monologinen oppiminen), oppiminen osallistumisena (dialoginen) ja oppiminen tiedon luomisena (trialoginen).

Trialogi viittaa kolmiyhteyteen, missä käytännön tekeminen sekä tiedon luominen, konstruointi ja kumuloituminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Opinnäytetyö voidaan nähdä trialogisena oppimisena, yksilöiden ja yhteisöjen kehitystyö tapahtuu jonkin yhteisen kohteen kehittämisen kautta (kuvio 1).

 

Kuvio 1. Dialoginen muutospedagogiikka nojaa trialogiseen oppimiseen (Helminen & Vesterinen, 2021; Paavola, 2012).

Opinnäytetyö osallistavan ja tutkivan kehittämisen muotona

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö pitää sisällään selkeän aktiivisemman jakson 2000–2010-lukujen taitteessa (Vesterinen & Alavaikko, 2020). Diakissa on kuvattu opinnäytetyöprosessin ja -ohjauksen tuottamaa osaamista oman ammattialan osaamisen ja asiantuntijuuden tasolla. Toisena tasona on esitetty yhteinen kehittämis- tai tutkimusprosessiosaaminen sekä ohjausyhteistyö. Kolmantena yhteiskunnallisena tasona on nähty osallistavan kehittämisen ja työelämäyhteistyön osaaminen. (Vesterinen & Alavaikko, 2020.)

Olennaista on kehittävä ja tutkiva suhde työelämään ja ihmisten arkeen.

Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaan (2020) mukaan osallistava ja tutkiva kehittäminen alkaa opintojen ensimmäiseltä lukukaudelta ja syvenee opintojen aikana. Opiskelija tulee haastetuksi kriittiseen ja reflektoivaan oppimiseen, jonka kuluessa hän muodostaa käsityksensä yhteiskunnasta, alasta, ammatista, palvelujärjestelmästä ja itsestään ammatillisena toimijana.

Opintojen alkuvaiheessa orientoidutaan korkeakouluopintoihin, alaan ja ammattiin sekä rakennetaan perustaa ammatilliselle identiteetille. Keskeistä on yhteiskunnallinen lukutaito, joka pohjautuu reflektiiviseen ammattitaitoon. Olennaista on kehittävä ja tutkiva suhde työelämään ja ihmisten arkeen. Opiskelijan aikaisempi osaaminen on arvokas pääoma, johon uusi osaaminen liitetään. Uusi osaaminen muuttaa ja vahvistaa aikaisemmin syntynyttä osaamista.

Diakissa on järjestelmällisesti kehitetty opiskelijan opinnäytetyön ohjausta ja opinnäytetyön edistymistä tukevaa prosessia trialogiseen oppimisnäkemykseen, Diakin strategiaan ja arvoihin, järjestelmällisesti kerättyyn opiskelijapalautteeseen ja alan kirjallisuuteen perustuen. Opiskelijan opinnäytetyön tuesta ja prosessista on tuotettu yhteinen näkemys ja yhtenäiset periaatteet toiminnalle. Nämä periaatteet on kuvattu ja dokumentoitu Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaaseen (2020 päivitetty) ja Diakin prosessien kuvausjärjestelmään ARC:iin (kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen ja hallinnan työkalu). Kuviossa 2 on esitetty Diakin opiskelijoille tarjoaman tuen kokonaisuus opinnäytetyön valmistumiseksi.

Kuva 2. Diakin tuki opiskelijan opinnäytetyön edistymiselle.

Prosessi sisältää neljälle lukukaudelle jakautuvat neljä opintojaksoa, joihin liittyy omia painotuksiaan ja suoritusvelvoitteitaan. Samaan aikaan rinnalla kulkee seminaarimuotoinen ohjaus alkaen ideapaperista ja edeten suunnitelman ja käsikirjoituksen kautta valmiin opinnäytetyön julkaisemiseen.

Palautteen kerääminen opinnäytetyöprosessista ja -ohjauksesta

Diakin opiskelijoilta kyselyllä kerätyn palautteen myötä havaittiin, että opinnäytetyön prosessiin oltiin tyytymättömämpiä kuin muuhun opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen, vaikka opinnäytetyön kokonaisuuteen oli tehty opiskelijoiden esittämiä korjauksia ja parannuksia (ks. taulukko 2). Palautteen keruussa käytetty Diakin opiskelijakysely on toteutettu vuodesta 2017 alkaen ja suunnattu 1. ja 3. vuoden, YAMK:n ja avoimen AMK:n opiskelijoille ja on sisällöltään valtakunnallista ammattiin valmistuneiden opiskelijoiden palautekyselyä mukaileva. Tämän kyselyn kolmen vuoden tulosten perusteella Diakin sisäisessä vertailussa ei ollut eroja kampusten tai tutkinto-ohjelmien välillä.

Ammattiin valmistuneiden opiskelijoiden valtakunnallisessa palautekyselyssä (AVOP) opinnäytetyön prosessiin oltiin keskimäärin yhtä tyytyväisiä kuin muihinkin osa-alueisiin. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty edellä mainittujen Diakin kyselyjen tulosten tarkastelu kampuksittain ja kysymysryhmittäin ja osittain tuloksia on tarkasteltu rinnakkain valtakunnallisen kyselyn kanssa.

Ammattiin valmistuneiden vastausten ja Diakin oman opiskelijakyselyn vastaajien vastausten eroavuutta toisistaan pyrittiin selvittämään myös muista ammattikorkeakouluista, näkyykö sama ilmiö myös heillä, mutta emme saaneet vastausta tähän.

Taulukko opiskelijakyselyjen opinnäytetyöhön liittyvistä vastauksista.
Taulukko 1. Diakin opiskelijakyselyjen opinnäytetyöhön liittyvien vastausten keskiarvojen tarkastelu kampuksittain ja tutkinnoittain sekä vertailu vuoden 2020 AVOP -kyselyn vastauksiin.

 

Taulukko opiskelijakyselyn tuloksista kysymysryhmittäin ja valtakunnalliseen kyselyyn verrattuna.
Taulukko 2. Diakin opiskelijakyselyn tulosten tarkastelu kysymysryhmittäin ja valtakunnalliseen kyselyyn 2020 verraten. Diakin kyselyn asteikko 1–7, joissa 7 on paras arvio, AVOP -kyselyjen asteikko 1–6, jossa 6 paras arvio.

Opinnäytetyön prosessin kehittäminen

Opinnäytetyön koordinaatioryhmä käynnisti tuloksiin perustuen 2020 opinnäytetyön prosessin kyselyn valmistelun. Kysely suunnattiin opiskelijoille, jotka ovat palauttamassa valmista opinnäytetyötään. Kysymykset muotoiltiin siten, että niiden avulla mitattiin opiskelijan tyytyväisyyttä opinnäytetyön prosessin aikana toteutuneisiin pajoihin ja tuki- ja ohjaustilanteisiin sekä syntyneeseen osaamiseen. Arviointiasteikko oli seitsenportainen Likert-asteikko, jossa 1 oli paras arvio = täysin samaa mieltä.

Jokaiselle prosessin vaiheelle/pajalle pyydettiin opiskelijoilta arvio seuraavien ulottuvuuksien suhteen edellä kuvatulla Likert-asteikolla.

  • Opiskelijan ja ohjaajan yhteistyö on tukenut opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa.
  • Pienryhmäohjaus on tukenut opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa.
  • Opinnäytetyön ohjaus on tukenut opiskelijaa raportin kirjoittamisessa.
  • Opinnäytetyön ohjaus on tukenut opiskelijaa osallistavassa ja tutkivassa kehittämisessä.
  • Opiskelijan ja ohjaajan yhteistyö on tukenut opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kyselyä pilotoitiin yhteensä viidellä opiskelijaryhmillä (N=50) eri kampuksilla. Kuviossa 3 on esitetty tulokset keskiarvopylväinä kunkin muuttujan suhteen pajoittain ja ohjauskontakteittain. Keskiarvopylväät (KA) on esitetty erikseen ja ohjauskontaktin keskiarvo (KA) on esitetty viivadiagrammina.

Kuvio tyytyväisyydestä opinnäytetyön tukeen.
Kuvio 3. Pilottivaiheen (N=50) vastausten tulokset pajoittain väittämien keskiarvona.

Kaikkien ohjauskontaktien osalta vastaajien arviot jäivät Likert-asteikosta lasketun keskiarvon (3,5) alapuolelle tai keskiarvoon, joten opiskelijat ovat samaansa ohjaukseen keskiarvoilla arvioituna tyytyväisiä. Pilottivaiheen kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat opintojensa loppuvaiheessa ja saaneet prosessin mukaisen ohjauksen opinnäytetyölleen. Väittämien keskihajonnat olivat kuitenkin keskimäärin 1,5 yksikköä, joten keskiarvolukuja voi pitää pilottivaiheessa suuntaa antavina.

Opinnäytetyön ohjaus osallistavassa ja tutkivassa kehittämisessä sai Likert-asteikon laskennallista keskiarvoa lähinnä olevat arviot pilottiryhmältä. Samoin tiedonhankinnan ohjaus ja kirjastopalvelut. Avoimissa vastauksissa kerrottiin Covid-19-pandemian toimien vaikeuttaneen opinnäytetyöhön tarvittavan kirjallisuuden löytymistä, sillä käytettävissä oli pääosin e-kirjallisuutta. Muuttunut tilanne hankaloitti myös ohjausta.

Pilottivaiheen jälkeen kyselyä jatketaan kevään 2021 ajan, jonka jälkeen aineiston koko mahdollistaa tilastollisen käsittelyn ja laskennan.

Menetelmäosaaminen keskiöön

Pilottivaiheen tulosten perusteella nousee pohdittavaksi useita kokonaisuuksia kuten se, että pitkäjänteinen kehitystyö on ollut oikeansuuntaista ja näyttäytyy tulosten perusteella edenneen Diakissa yhtenäisin perustein eri kampuksilla ja tutkinto-ohjelmissa. Toisaalta on hyvä ottaa yhteiseen pohdintaan ohjauksen tasalaatuisuus ja yhdenmukaisuus. Esimerkiksi ohjauspäiväkirjojen kautta voidaan eritellä kunkin seminaariryhmän osallistujien osalta ohjauskerrat, läpikäydyt asiat, ohjaajan vaikutelma työn etenemisestä sekä se, mitä korjaavaa, kehittävää ja kannustavaa palautetta on annettu. Samalla opiskelijoiden opintopisteet saadaan nopeammin kirjattua opintorekisteriin.

Pitkäjänteinen kehitystyö on ollut oikeansuuntaista ja näyttäytyy tulosten perusteella edenneen Diakissa yhtenäisin perustein eri kampuksilla ja tutkinto-ohjelmissa.

Erityinen painoarvo voidaan nähdä tutkimus- ja kehittämisosaamisessa menetelmien hallinnalla. Kun Diakissa opinnäytetyön menetelmäpajat ovat viime vuosina selkeämmin edellytetty suoritettavaksi, voidaan olettaa lähtöosaamisen paranevan opinnäytetyön alussa. Opinnäytetyön ohjaajien näkökulmasta ennen opinnäytetyön suunnitelman esittämistä pidettävä opinnäytetyökohtainen ohjaustuokio on kriittinen paikka nähdä, onko tutkimus- ja kehittämismenetelmät kuvattu riittävän tarkasti ja tieteellisten lähteiden tukemana. Kaiken kaikkiaan opinnäytetyöprosessin alku tuntuu korostuvan opiskelijoiden kokemuksissa.

Opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa voisi olla mahdollista selkiyttää myös ohjaajien roolitusta. Opinnäytetyökohtaisessa ohjaustuokiossa voisi toinen ohjaaja ohjata sisältöä ja toinen menetelmäpuolta. Joka tapauksessa kehittämistyössä kannattaisi laatia Diakin suositukset opinnäytetyön ohjauksesta kriteereineen, jolloin opiskelijoita opinnäytetyöprosessia auttava Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (2020) saisi rinnalleen lisätukea opinnäytetyöohjauksen periaatteista.

Lähteet

Helminen, J., & Vesterinen, O. (2021). Dialoginen muutospedagogiikka – Diakonia-ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa J. Helminen (toim.), Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6 (s. 18–30). Diak Työelämä 21. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-376-6

Karjalainen, A. L., Kivirinta, M., Nylund, M., Valtonen, M., & Vesterinen, O. (toim.) (2020). Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0. (Diak opetus, 7). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://libguides.diak.fi/oskeopas 21.12.2020.

Paavola, S. (2012). Trialoginen oppiminen. Teoksessa L. Ilomäki (toim.), Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (s. 115–120). Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laatua-e-oppimateriaaleihin-e-oppimateriaalit-opetuksessa-ja

Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2005). The Knowledge Creation Metaphor – An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education 14(6), 535–557. https://doi.org/10.1007/s11191-004-5157-0

Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2009). From meaning making to joint construction of knowledge practices and artefacts – A trialogical approach to CSCL. Teoksessa C. O’Malley, D. Suthers, P. Reimann, & A. Dimitracopoulou (toim.), Computer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009 Conference Proceedings (s. 83–92). Rhodes, Creek: International Society of the Learning Sciences (ISLS).

Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2005, 2009). Oppiminen tiedon luomisena. ”Trialoginen”. Yhteisten kohteiden ja käytäntöjen kehittäminen. Oppiminen tiedonhankintana. Esityksessä: Lakkala, M., Toom, A., Ilomäki, L. & Muukkonen, H (2012). Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjen edistäminen yliopisto-opetuksessa. Helsingin yliopisto. Ladattu 2.2.2021. https://wiki.aalto.fi/download/attachments/70780218/PF2012_Lakkala_ym.pdf 

Vesterinen, O., & Alavaikko, M. (2020). Työelämälähtöisen opinnäytetyön malli ja osaamisen kehittyminen. Teoksessa J. Helminen (toim.), Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 (s. 166–177). Diak työelämä 18. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510207