Hoitotyön osaaminen kehittyy monimuotoisessa opetuksessa

Vaasan ammattikorkeakoulussa uudistettiin hoitotyön ja terveydenhoitotyön opintosuunnitelmat syksyllä 2021. Nyt uudessa opetussuunnitelmassa hoitotyön osaamisen kehittyminen on entistä monimuotoisempaa. Hoitotyön perusosaamisen opintojaksoa on muokattu usean opettajan tiimissä ja tätä opintojakson muotoilua jatketaan edelleen opiskelijoita saadun palautteen perusteella. Ensimmäisen vuoden opinnoissa hoitotyön perusosaamista on 4 opintopisteen verran. Tätä opintojaksolla opittua harjoitellaan opintojakson jälkeen sitten työharjoittelussa työelämässä 10 op:n eli 264 työtunnin ajan. Opintojakson opetusmuodot ovat moninaiset, lähi- ja verkko-opetusta on 66 h, joista harjoitustunteja ja simulaatiota on 20h. Itsenäistä opiskelua on 96h. Opintojaksolla opetuksen tavoitteet ovat seuraavat: Opintojaksoon jälkeen opiskelija osaa hoitaa potilasta yksilöllisesti, turvallisesti ja taloudellisesti yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan toimintakykyä, aktiivisuutta ja kuntoutumista ylläpitävää hoitotyötä. Opiskelija opettelee myös kirjaamaan potilastietoja potilastietojärjestelmään. Lisäksi aseptisen työskentelyn periaatteet tulevat tutuiksi ja aseptinen omatunto kehittyy.

TEKSTI | Johanna Latvala ja Sanna Saikkonen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761389

Potilaan hoitamisen perusteet teoriassa

Opintojakson lähiopetustunteilla käydään läpi opintojakson tavoitteiden ja sisällön mukaista teoriaa sekä kliinisten taitojen harjoituksien aiheiden sisällöt. Opintojakson lähiopetustunnit ovat monimuotoisia, perinteisestä lähiopetuksesta aina case-opetustilanteisiin. Lisäksi keskeistä teoriassa on hoitotyötä ohjaavaan lainsäädäntöön tutustuminen. Myös hoitajan eettisen osaamisen ja ammatti-identiteetin perusteita luodaan eettisiä toimintatapoja sekä hoitotyön periaatteita pohtimalla. Myös ihmisarvoa ja potilaan, asiakkaan, perheen ja omaisen roolia pohditaan opintojakson aikana.

Opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat potilaan hoidon kirjaamista ja raportointia. Rakenteinen kirjaaminen ja hoitotyön prosessimalli tulevat tutummaksi. Tämä integroidaan myös hoitotaitojen harjoituksiin harjoitustunneilla. FinCC-luokituksen avulla potilaan liittyviä tietoja tallennetaan sovitusti rakenteisen kirjaamisen avulla (1.).  Potilaskertomus rakentuu eritasoisista tietokokonaisuuksista hierarkkisen rakenteen avulla. Potilaskertomusta jäsennetään hoitoprosessien kautta ja apuna tässä käytetään otsikoita, luokituksia ja koodistoja. (1.) Keskeiset rakenteiset tiedot ovat hoidon tarve, hoitotoimi, hoidon tulos, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto (2.). Lopulta käytännön harjoittelussa työelämässä opiskelija harjoittelee kirjaamaan aitojen potilaiden hoitotietoja.

Kliinisten hoitotaitojen harjoitukset

Harjoitustunneilla opetellaan perushoidollisia taitoja aina potilaan hygienian hoidosta erilaisten toimenpiteiden ja mittausten tekoon sekä potilaan kohtaamiseen saakka. Harjoitustunnit sisältävät tutustumisen koulun huuhteluhuoneeseen ja välinehuoltoon. Oppimisympäristö Aleressa on nykyaikainen ja kaikki sen toiminnot on suunniteltu hoitotyön opetusta ja -oppimista tukevaksi. Suunnittelussa on käytetty apuna Lean –ajattelua, joka helpottaa toimimista Aleressa, jossa opiskelee sekä Vamkin ja Novian opiskelijat.  

Kuva 1. Aleren huuhteluhuone (Saikkonen,2021)
Kuva 2.  Aleren liinavaatehuone (Saikkonen, 2021)

Opintojakson sisältö kliinisten taitojen harjaantumisessa ovat seuraavat: vuoteen sijaaminen (sängyn toiminta), potilaan peseminen vuoteessa ja perushoito, sekä potilaan syöttäminen.  Lisäksi harjoitellaan verensokerin mittaamista ja tulosten analysointia, nenämahaletkun ja PEG-letkun laittamista, verenpaineen, sykkeen ja lämmön mittausta, virtsaamisen avustamista katetroimalla, virtsanäytteen ottoa ja virtsan tutkimista, hoitotyön toimintoja eristystilanteissa, hengitystä helpottava asentohoitoa, lisähapen antoa potilaalle sekä liman imemistä ylähengitysteistä. Aseptinen omatunto kehittyy harjoitustuntein kuluessa. Oppiminen alkaa hyvän käsihygienian perusteista jatkuen steriilien toimenpiteiden toteuttamiseen. Harjoitustunneilla toimitaan kuten työelämässä ja sovelletaan työelämän aseptisia periaatteita esim. työvaatetuksen, korujen yms. suhteen. 

Novia yhteistyö 

Tänä syksynä opintojaksolla on toteutettu yhteistyötä Novian kanssa kliinisten hoitotaitojen harjoitusten tunneilla. Vaasan ammattikorkeakoulusta mukana oli terveydenhoitajaryhmä TH2021-1A ja sairaanhoitajaryhmä SH2021-1C. Tälle yhteistyölle on selkeä alueellinen tarve kaksikielisellä Pohjanmaalla. Yhteistyön tavoitteena on turvallisesti harjaantua toisen kotimaisen kielen käyttöön hoitotyön tilanteissa.  Harjoitustuntien aikana opiskelijat harjoittelevat kädentaitoja toista kieltä puhuvan opiskelijan kanssa tai pienissä opiskelijaryhmissä. Opiskelijoilta tämä vaatii rohkeutta ja uskallusta lähteä oppimaan vieraalla kielellä. Tärkeää tässä turvallisessa oppimisessa on myös oman opettajan läsnäolo ja mahdollisuus kysyä vaikeista asioista omalla äidinkielellä. Lisäksi opittavat asiat on opetettava ennen yhteistyöopintojaksoja ja harjoitustuntien asiat käydään läpi teoriassa oman opettajan kanssa. Näin opittavat asiat on helpompi ymmärtää vieraalla kielellä. 

Kuva 3. Harjoitustunnilla nenämahaletkun laittaminen Novia yhteistyössä.(Saikkonen,2021)
Kuva 4. Harjoitustunnilla verenpaineen mittaaminen Novia yhteistyössä.(Saikkonen,2021)

Simulaatioharjoitus

Simulaatiolla tarkoitetaan menetelmää, jolla jäljitetään todellista tapahtumaa. Opiskelijoiden oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ja aktiivisessa kanssakäymisessä muiden ryhmässä olevien opiskelijoiden kanssa. Simulaatioita harjoitellaan erityisesti niiden toteuttamiseen järjestetyissä tiloissa (3.). Simulaatio-opetuksen taustana on pyrkimys potilasturvallisuuden parantamiseen. Opiskelijoiden on mahdollista harjoitella työelämässä kohdattavia tilanteita turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa potilaille aiheutuvasta haitasta. Harjoituksissa opetellaan erilaisia taitoja, pohditaan kriittisesti omaa toimintaa ja reflektoidaan sitä (4.). 

Simulaatio jaetaan kolmeen vaiheeseen, jotka ovat: orientaatio harjoitukseen, harjoituksen toteuttaminen ja harjoituksen jälkipuinti (debriefing). Orientaatiossa käydään läpi harjoituksen osaamistavoitteet ja harjoitukseen osallistuvien roolijako sekä tutustutaan simulaatioympäristöön toimijoiden kanssa ja jaetaan tarkkailijoille tehtävät.  Opiskelijat valmistautuvat tilanteeseen etukäteen kertaamalla toimenpiteeseen liittyviä asioita. Harjoituksen toteutuksessa simulaatiotilassa mukana oleva opettaja antaa vielä ohjeistuksen toimijoille ennen harjoituksen alkua. Opiskelijoiden toteuttaessa harjoitusta, opettaja ohjaa tilannetta sekä puhuu potilaan roolissa.  Jälkipuinti tapahtuu opettajan ohjauksessa. Toimijat ja tarkkailijat kertovat omia havaintojaan tilanteesta heille annettujen tehtävien mukaan. Positiivisen palautteen saaminen tilanteessa on tärkeää (5.). 

Hoitotyön perusosaamisen jaksolla simulaationa toteutettiin potilaan virtsarakon kestokatetrointi.  Potilaana oli 83-vuotias rouva Henna Hakulinen, jolla oli ollut virtsaamisvaikeuksia. Lääkäri oli määrännyt laitettavaksi kestokatetrin, harjoitus toteutettiin parityönä kaksi kertaa. Toimijat vaihtuivat toteutuskertojen välissä. Loput ryhmässä olevista opiskelijoista toimivat tarkkailijoina toisessa tilassa tv-monitorin välityksellä.  Tilanteessa oli mukana kaksi opettajaa, toinen oli simulaatiotilassa toimijoiden kanssa ja toinen opettajista jäi tarkkailijoiden kanssa tilaan, jossa koko ryhmän kanssa orientoiduttiin harjoitukseen. Opiskelijoille vieras opettaja oli simulaatiotilassa ohjaamassa suoritusta ja toimi potilaan äänenä. Samalla toimijat saivat kokemusta siitä, millaista tulevissa harjoitteluissa on toimia uuden, aluksi vieraan ohjaajan kanssa. Opiskelijoille tutun opettajan johdolla käytiin läpi jälkipuinti, toisen opettajan ollessa tilanteessa pienemmässä roolissa. Opintojakson opettajalle simulaatiotilanteesta muodostui hyvä kuva opintojaksolla opituista asioista. Opintojakson opiskelijat kokivat oppivansa tällä menetelmällä hyvin. Simulaatiossa ryhmän tuki ja kannustus koettiin tärkeänä sekä tilanteesta jännityksestä huolimatta jäi positiivinen mielikuva. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia simulaatiokokemuksia tulevilla opintojaksoilla. 

Kuva 5. Oppimistilanne simulaatiossa. (Saikkonen,2021)

Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyötä toteutetaan tällä opintojaksolla sairaalapastorin vierailun kautta. Vierailun aikana pohditaan kuoleman kohtaamista potilaan, omaisen ja lapsen sekä hoitotyön tekijän näkökulmasta. Hengellisyyttä mietittiin monista eri näkökulmista. Opintojakson teorian aikana pohditaan myös kuolemaan ja siihen liittyviä näkökulmia. Tälle pohdinnalle on syytä antaa aikaa ja mahdollisuuksia keskusteluun. 

Näitä hoitotyön perusosaamisen opintojaksolla opittuja taitoja lähdetään harjoittelemaan sitten työelämään työharjoittelussa. Työharjoittelua, jos mahdollista, ohjaa opintojakson opettaja, jolloin osaamisen kehittymistä voidaan tukea koko lukuvuoden ajan. 

Kuva 6. Harjoitustunnilla suojavaatteiden pukeminen. (Saikkonen,2021)

Kiitos yhteistyöstä terveydenhoitajaopiskelijat TH2021-1A ja sairaanhoitajaopiskelijat SH2021 sekä Novian terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat!

Lähteet
  • (1.) Kinnunen, U-M. Liljamo, P. Härkönen,M. Ukkola,T. Kuusisto,A. Hassinen, T. Moilanen,K. 2019.FinCC-luokituskokonaisuuden käyttäjäopas FinCC 4.0. Potilaskertomuksen tietorakenteet - FinCC-luokituskokonaisuuden käyttäjäopas FinCC 4.0 - Yhteistyötilat (yhteistyotilat.fi). Viitattu 15.12.21.

  • (2.) Kinnunen, U-M. Liljamo, P. Härkönen,M. Ukkola,T. Kuusisto,A. Hassinen, T. Moilanen,K. 2019.FinCC-luokituskokonaisuuden käyttäjäopas FinCC 4.0. Hoitotyön keskeiset rakenteiset tiedot - FinCC-luokituskokonaisuuden käyttäjäopas FinCC 4.0 - Yhteistyötilat (yhteistyotilat.fi) Viitattu 15.12.21.

  • (3.) Korvenoja, M. 2019. Pro gradu-tutkielma. Moniammatillinen Simulaatio-oppiminen Sosiaali- ja terveysalalla. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 15.12.21. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190691

  • (4.) Pajari, J. 2018. Pro gradu-tutkielma. Terveystieteiden opettajan kompetenssit moniammatillisessa simulaatio-opetuksessa. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu15.12.21. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20180868

  • (5.) Rosenberg, B., Silvennoinen, M., Mattila M-M & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca. Otava. Helsinki

Aiheeseen liittyvää