Savonia-amk kestävän kehityksen eturintamassa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n raportissa Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu (2020) todetaan: ”vastuullisuus ammattikorkeakoulussa tarkoittaa sitä, että huomioimme kaikessa toiminnassamme suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan”. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut pienentävät toiminnastaan aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja kasvattavat hiilikädenjälkeä. Kaikki Suomen 24 ammattikorkeakoulua ovat laatineet yhteiset kestävyys- ja vastuullisuuslupaukset hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää henkilökunnan sitouttamista toimenpiteisiin jokaisessa ammattikorkeakoulussa.

Tulevaisuustyöpajat ohjelman jalkauttamisen tukena

Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle järjestettiin seitsemän Vastuullinen Savonia -tulevaisuustyöpajaa keväällä 2021. Koulutusaloittain pidettiin työpajat, joissa käsiteltiin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaa sekä kartoitettiin kunkin osallistujan tietoisuutta toimenpiteiden merkityksestä omassa työssään.

Tulevaisuustyöpajojen vaiheet olivat seuraavat:

• Aloituskartoitus (itsearviointi) kestävän kehityksen ohjelman liittymisestä henkilöstön työhön
• Alustus kestävästä kehityksestä
• Työpajat jaetuissa keskusteluhuoneissa
• Työpajan päätteeksi tehty seurantakartoitus (itsearviointi)

Ennen pajoja osallistujat vastasivat Webropol-alustalla aloituskartoitukseen, jossa selvitettiin osallistujan tietämystä ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman vaikutuksista omalla alallaan. Numeerisen arvioinnin lisäksi osallistujat saivat mahdollisuuden kertoa omin sanoin, kuinka kestävä kehitys näkyy heidän jokapäiväisessä työssään.

Aloituskartoituksen jälkeen tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvisen pitämässä alustuksessa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa (kestavakehitys.fi) ja tavoitteita kunkin koulutusalan näkökulmasta. Alustuksen päätyttyä osallistujat jaettiin kolmeen eri keskusteluhuoneeseen ZOOM-etäyhteyden välityksellä. Ryhmissä osallistujat hyödynsivät Padlet-työkalua kommunikoinnissa ja työskentelyssä.

Osallistujat jaettiin kolmeen keskusteluhuoneeseen seuraavasti: Kysymykset 1–2 (Kasperi Vuorikari), kysymykset 3–4 (Ulla Santti) sekä kysymykset 5–6 (Harri Auvinen). Kysymykset olivat seuraavat:

1. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkeä? (matkustaminen, kiinteistöjen kulutus, ruokapalvelut, hankinnat yms.),
2. Miten varmistamme kaikkien opiskelijoiden perustiedot kestävästä kehityksestä, vastuullisuudesta ja ilmastonmuutoksesta?
3. Miten osallistamme toiminnan avoimeen kehittämiseen johdon, työntekijät, opiskelijat ja sidosryhmät?
4. Miten edistämme vastuullisen TKI-toiminnan tunnettavuutta?
5. Mitä meidän tulisi muuttaa oppilaitos- ja elinkeinoelämässä kestävämpään suuntaan?
6. Miten toimisimme vastuullisempana työnantajana ja toimintamme olisi läpinäkyvämpää?

Keskusteluhuoneissa osallistujat valitsivat ryhmäkohtaisesti merkittävimmät havainnot, jotka jaettiin työpajojen purkutilaisuudessa kaikille osallistujille. Työpajan päätteeksi osallistujat vastasivat seurantakartoitukseen, joka mahdollisti vastauksien vertailuanalyysin, sillä kysymykset olivat samat aloitus- ja seurantakartoituksessa. Vertailuanalyysissä käy ilmi, että työpajojen ansiosta käsitys kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmasta kasvoi merkittävästi. Alla olevista kuvioista ja taulukoista käyvät ilmi koulutusalakohtaisesti keskiarvojen muutokset (Kuvio 1 ja taulukko 1) sekä mediaanien muutokset (Kuvio 2 ja taulukko 2).

Taulukko 1. Vertailuanalyysi koulutusarvojen keskiarvosta.

	Keskiarvon nousu
Luonnonvara-ala	1,4
Sosiaali- ja terveysala Iisalmi	1,4
Kulttuuriala	0,7
Terveysala	1,5
Tekniikan ala	1,1
Liiketalous-, matkailu- ja ravitsemisala	0,7
Korkeakoulupalvelut	1,3

Taulukko 2. Vertailuanalyysi koulutusarvojen mediaaneista.

	Mediaanin nousu
Luonnonvara-ala	2
Sosiaali- ja terveysala Iisalmi	2
Kulttuuriala	0
Terveysala	1
Tekniikan ala	1
Liiketalous-, matkailu- ja ravitsemisala	1
Korkeakoulupalvelut	2

Työpajoissa esitetyt toimenpiteet

Ennen ja jälkeen työpajoja tehtyjen itsearviointien tulosten perusteella henkilöstön käsitys ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmasta vahvistui merkittävästi. Työpajoista saatiin lukuisia hyviä ideoita ja ajatuksia, jotka liittyivät muun muassa kierrätykseen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja paperittomuuteen. Näistä useat ovat hyvin suoraviivaisia toteuttaa, eivätkä ne vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmasta seuraavat aihealueet saivat eniten kannatusta koulutusalojen nostoissa: paperittomuus ja sähköiset asiakirjat, opetus ja koulutusala, toimintatavat, kestävä kehitys ja toiminnan kokonaisvaltaisuus.

Työpajatyöskentelyn tuloksena esitettiin ideoita, joilla voidaan entisestään pienentää hiilijalanjälkeä ja kasvattaa hiilikädenjälkeä organisaatiossamme muun muassa investoimalla aurinkopaneeleihin, hankkimalla Savoniaan hybridi- ja sähköautojen lisäksi biokaasuakäyttövoimainen auto, lisäämällä pyöräkatoksia ja kierrätysmahdollisuuksia kampuksilla sekä vähentämällä tarpeetonta matkustamista ja suosimalla joukkoliikennettä. Useat työpajoihin osallistuneet pohtivat, kuinka varmistaa opiskelijoille perustiedot kestävästä kehityksestä, vastuullisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Toimenpiteiksi esitettiin henkilöstön koulutusta, yhteisiä opintoja opiskelijoille koulutusalasta riippumatta sekä yhteisistä pelisäännöistä sopimista. Toiminnan avoimeen kehittämiseen ehdotettiin lisättävän vaikuttajaviestintää, mittaamista ja visualisointia, opetussuunnitelmia sekä tapahtumia ja kilpailuja opiskelijoille. Avoimen toiminnan kehittämiseen on tarkoitus osallistaa johto, työntekijät, opiskelijat ja sidosryhmät.

Vastuullisen TKI-toiminnan tunnettuuden edistämiseen hyviksi keinoiksi katsottiin verkkosivut ja sosiaalinen media, verkostot, kohderyhmäviestintä, julkaisut ja artikkelit. Koulutusalat olivat yksimielisiä, että Savonian toimintaa oppilaitoksena ja elinkeinoelämässä tulisi muuttaa kestävämpään suuntaan suosimalla julkista liikennettä, paperittomuutta ja digitaalisuutta, kuten sähköisiä allekirjoituksia, sekä varmistamalla, että vastuullisuutta käsitellään riittävästi opetussuunnitelmassa. Toimiminen läpinäkyvästi vastuullisena työnantajana pitää sisällään henkilöstön hyvinvoinnin, viestinnän tehostamisen esimerkiksi blogikirjoituksilla, ekologisuuden laajentamisen sekä elinkaaren huomioimisen kaikessa rakentamisessa.

Ideat tukevat Savonian strategian jalkautusta

Osa henkilöstön toimenpide-ehdotuksista on jo toteutettu, kuten Savonian Iisalmeen rakennettu pyöräkatos kesän 2021 aikana. Aurinkopaneeleita on tarkoitus hankkia lisää lähivuosina, ja uusiutuvan sähkön käyttöön siirrytään viimeistään seuraavan sähkösopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä. Henkilöstön ja opiskelijoiden kierrätysmahdollisuuksien kehittäminen huomioidaan jo vuoden 2022 toimenpidesuunnitelmassa.

Savonia-ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä käytössään kolme täyssähköautoa ja yksi hybridiauto työtehtävien hoitamiseen Pohjois-Savossa ja lähimaakunnissa ( Savonia 02.09.2021). Sähköautot ja hybridiauto tukevat hiilineutraali ammattikorkeakoulu -tavoitteen saavuttamista, minkä vuoksi ne on valittu henkilöstön käyttöön. Savonia-amk kartoittaa lisäksi mahdollisuuksia hankkia biokaasuauto, jos vain autonvalmistajien rajallisen tarjonta sen sallii.

Hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävä osatekijä ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ekologisen kestävyyden vahvistamisessa. Savonia-ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin sisältyy ammattikorkeakoulujen yhteinen laskentamalli ja päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksen seuraaminen. Hiilijalanjäljen laskentaa on tehty Savoniassa vuodesta 2019 alkaen. Savonian TKI-toiminta kytkeytyy tiiviisti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman jalkauttamiseen. Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kasvattaa hiilikädenjälkeä. Sen mittaaminen on huomattavasti monimutkaisempaa kuin hiilijalanjäljen, sillä hiilikädenjälkeen vaikuttaa niin yritysyhteistyö kuin koulutus ja kaikki TKI-toiminnot.

Kiitokset Ville Bergille teknisestä tuesta ja työpajojen fasilitoinnista yhdessä Jasmin Raitalan kanssa, sekä kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS