Dialoginen muutospedagogiikka kansainvälisessä etäopetuksessa

DVINE-hankkeessa (2019–2023) pyritään edistämään ihmisarvoa, hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta Nepalissa ja Vietnamissa opetussuunnitelmien ja pedagogisen kehittämisen avulla. Etäopetus ja osallistujien keskinäinen fyysinen etäisyys vaikuttivat hankkeessa kehitettyihin opetussuunnitelmiin ennakoitua enemmän. Aikavyöhyke-erot asettivat omat haasteensa ja etäopetuksessa käytettävien välineiden valikoimaa jouduttiin pohtimaan monista eri näkökulmista. 

Dialogisuudelle tukea etätyökaluista 

Dialogin eli keskustelun käyminen eri kielillä, eri käsitteillä ja eri koulutus- ja kulttuuritaustoilla haastoi vuorovaikutustaitojamme. Dialogin onnistuminen edellyttää, että osallistujilla on kysymisen, kuuntelemisen ja kohtaamisen taitoja. Eri opetustyylit autoritäärisen mallin mukaisesta oppimisesta opiskelijakeskeiseen oppimiseen tulivat punnituiksi eri vaiheissa DVINE-hanketta.  

Osallistuin hankkeessa kommunikaatiota, viittomakieltä ja puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä opettavaan jaksoon. Jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa huomasimme, että opetusohjelmien valinnalla on suuri merkitys, jos haluamme saada aikaan vuorovaikutusta, dialogia ja oppimista sekä tehdä sen kestävällä tavalla.  

Opetusohjelmien valintakriteerit 

Hankkeen työkalujen ja opetusohjelmien valinnassa nousi esiin viisi (5) kriteeriä: 

• Saatavuus. Opetusohjelma piti olla saatavilla kansainvälisesti, mielellään ilmaisversiona. Kirjautumisprosessin tuli olla yksinkertainen ja ohjelman piti toimia, vaikka verkkoyhteys olisi heikko. Sosiaalisessa mediassa toimivien ohjelmien tuli olla käytettävissä kaikissa maissa.  
• Helppokäyttöisyys. Opettajilla ja opiskelijoilla on rajallinen määrä aikaa käytettävissään, joten ohjelman piti olla helposti omaksuttavissa ja looginen käyttää ilman erillistä koulutusta. 

• Visuaalisuus. Ohjelmat, joissa oli tuore ja nykyaikainen visuaalinen ilme olivat toimivia. Hyvä kuvanlaatu, kameroiden käyttö ja hyvä näkyvyys olivat vuorovaikutusta ja kohtaamista lisääviä elementtejä. 
• Kestävä kehitys. Tiedon tuli jäädä saataville, sovellettavaksi ja levitettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. 
• Muokattavuus. Tietoa ja materiaaleja piti pystyä muokkaamaan, tallentamaan, yhteiskehittämään, tekstittämään sekä kääntämään. 

Tietojen tallentaminen kestävällä tavalla on haaste.

Saatavuus oli mainituista kriteereistä tärkein rajoittava tekijä. Moodle, Microsoft Office, Stream, Howspace ja muut maksulliset verkkoympäristöt karsiutuivat siksi pois. Tilalle valittiin Googlen tarjoama ilmainen Classroom oppimisalustaksi. Googlen Jamboard osoittautui myös helppokäyttöiseksi ohjelmaksi vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi.  

Saatavuus, toimintavarmuus heikoillakin yhteyksillä, helppokäyttöisyys, nauhoittaminen ja visuaalisten videoiden käyttömahdollisuus ratkaisivat videoneuvotteluohjelmaksi heti alkuvaiheessa Zoomin. Tietojen tallentaminen kestävällä tavalla on haaste. Classroom ei mahdollista materiaalien jakoa avoimesti ilman kirjautumista, joten ratkaisimme tämän ottamalla käyttöön Blogger- ja YouTube-kanavat.  

Bloggerin blogiin tehtiin linkkejä opettajille tarkoitettuun työkalukokoelmaan. Blogin käyttö ilmaisohjelmassa mahdollistaa opettajille materiaalin saatavuuden jatkokehittelyä varten.

Video- ja audiosisältöjen tuottaminen 

Youtube ja Prezi Video valikoituivat videoiden jako- ja säilytyspaikoiksi. Youtuben soittolista-toiminnolla on helppo jakaa hankkeen aikana tehdyt opetusvideot. Teimme videoita yhdessä opiskelijoiden kanssa, jotta materiaalit olisivat aidosti osallistaen tuotettuja. 

Vodcastien teko lisäsi moniammatillista pohdintaa, vertaisoppimista ja yhteistyötä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa.  

Prezi Videon kautta jaoimme muutamia opetusvideoita. Haasteeksi osoittautui kuitenkin se, ettei ilmaisversio mahdollista videon lataamista muualle kuin Prezin omaan järjestelmään. Prezi Videoiden vahvuuksia olivat niiden saatavuus, visuaalisuus ja suora linkittämismahdollisuus Classroomiin. Videoiden lisäksi teimme podcasteja, jotka julkaisimme myös tekstitettyinä Vodcast-muodossa. Vodcastien teko lisäsi moniammatillista pohdintaa, vertaisoppimista ja yhteistyötä kollegoiden ja opiskelijoiden kesken.  

Sosiaalisen median mahdollisuudet 

Opetuksessa olisi voitu hyödyntää enemmän sosiaalisen median työkaluja, esimerkiksi tehdä Instagramiin tai TikTokiin PhotoVoice-menetelmällä materiaaleja, tai viittomasanastot projektimaiden viittomakielillä. Instagramin käyttö ei ollut kuitenkaan hankkeen kohdemaissa vielä kovin suurta.  

Sosiaalisen median kanavat Twitter ja Facebook toimivat hankkeen tiedotuksessa hyvin. Lisäksi Facebookin sisällä toimiva Messenger toimi yhteydenpitokanavana Nepaliin ja Vietnamiin sähköpostin lisäksi. Messenger mahdollisti sähköpostia rennomman yhteydenpidon ja yhteiskirjoittamisen artikkeleihin.  

Tavoitteena oli lisätä osallistujien tietoa, ymmärrystä ja herkkyyttä havaita kommunikaation haasteita hoito- ja asiakastyössä.  

Pedagogisilla valinnoilla uusia oivalluksia 

Pedagoginen dialogi etänä voi olla löytämisen, kokeilun ja uuden oivalluksen mahdollistamaa aktiivista toimintaa. Kehitimme hankkeen aikana videoiden avulla uuden opiskelumuodon myös simulaatio-opetukseen. Opiskelijat katsoivat videolta Youtuben kautta simuloidun tilanteen eri vaiheita ja analysoivat sitä erilaisissa tehtävissä Classroomissa. Tavoitteena oli lisätä osallistujien tietoa, ymmärrystä ja herkkyyttä havaita kommunikaation haasteita hoito- ja asiakastyössä.  

Dialoginen muutospedagogiikka sisältää jatkuvaa, kehityksellistä ja kommunikatiivista vuorovaikutusta. Tämän vuorovaikutuksen avulla saavutamme paremman käsityksen maailmasta, itsestämme ja toisistamme. Joskus kukaan osallistujista ei tarkalleen tiedä, mihin dialogi suuntautuu ja onko sen lopputulos menestyksellistä. Näin tapahtui myös DVINE-hankkeen aikana.  

Hankkeen aikana käyty moninainen ja monitahoinen vuoropuhelu on ollut prosessi, jossa epävarmuus voidaan nähdä muutospedagogiikan kannalta merkittäväksi tavaksi luoda uutta. 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256389