Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta väylänä jatkuvaan oppimiseen
Riihimaa, Jaakko; Päällysaho, Seliina; Pöytälaakso, Annika (2021)
Riihimaa, Jaakko
Päällysaho, Seliina
Pöytälaakso, Annika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101450994
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101450994
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa tutkitaan korkeakoulujen TKI-hanketoiminnan potentiaalia työelämän väylänä jatkuvan oppimisen tarjonnan hyödyntämiseen. Tutkimuksessa tunnistetaan ennakoiden haasteita, joita TKI-toiminnan kautta tulevat uuden tyyppiset oppijat kohtaisivat.
Tarve vastata Suomen työelämän muutoksen osaamistarpeisiin on tullut korkeakouluissakin tutkintotavoitteisen koulutuksen rinnalle, puhutaan työelämäorientoituneesta jatkuvasta oppimisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa kehittämään korkeakoulujärjestelmää niin, että koulutukseen päästäisiin yksilöllisemmin työn ohessa ja sen aikana. Työelämäkytkentä nostaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan roolia vahvana elinkeinoelämän yhteistyökumppanina ja siten pedagogisiin ratkaisuihin vaikuttajana.
Jatkuvan oppimisen tavoitteita on ylätasolla kuvattu useissa kansallisissa raporteissa. Niiden pohjalta onkin syntynyt uusia yhteistyörakenteita, joiden yhteydessä yksi esille tuoduista ratkaisumalleista on digitalisaatio. Kehitettäessä digitaalisia prosesseja pedagogisten ratkaisujen tueksi tarvitaan niiden mallintamiseksi niin sanottuja kokonaisarkkitehtuuriin pohjautuvia viitekehyksiä. Oppijalle tärkeitä joustavia ratkaisuja tukee OPI-viitearkkitehtuurissa kuvattu ”Oppijan polku”. Vastaava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hankkeiden viitekehys on avoimen TKI-toiminnan elinkaaren prosessimalli.
Mainitut yksiulotteiset kehykset yhdistetään artikkelissa matriisiksi, johon liitetään niin sanottu Demingin jatkuvan parantamisen kehityssykli tukemaan tutkimustulosten analyysiä. Matriisimallin avulla Oppijan polkua tarkastellaan TKI-lähtöisesti. Matriisimallia testattiin tässä yhteydessä ja neljästä asiantuntijatyöpajasta kerättiin aineisto, josta johdettuna esitellään kymmenen päähavainnon kokonaisuus. Päähavaintoihin sisältyy useita pedagogisiin käytäntöihin heijastuvia seikkoja sekä mahdollisuuksia digitaalisiin ratkaisuihin.
Aineiston perusteella osa ”jatkuvaa TKI-oppijaa” kohtaavista haasteista on laajoja ja vähintään kansallisia kysymyksiä. Osaa voidaan kuitenkin lähteä ratkomaan nopeastikin korkeakoulukohtaisilla prosessi- ja toimintatapamuutoksilla. Haluttujen kehittämisaskelten vaiheistamista voidaan jatkotoimenpiteissä ja -tutkimuksissa tarkastella jatkuvan parantamisen kehityssykliä hyödyntäen.
Tarve vastata Suomen työelämän muutoksen osaamistarpeisiin on tullut korkeakouluissakin tutkintotavoitteisen koulutuksen rinnalle, puhutaan työelämäorientoituneesta jatkuvasta oppimisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa kehittämään korkeakoulujärjestelmää niin, että koulutukseen päästäisiin yksilöllisemmin työn ohessa ja sen aikana. Työelämäkytkentä nostaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan roolia vahvana elinkeinoelämän yhteistyökumppanina ja siten pedagogisiin ratkaisuihin vaikuttajana.
Jatkuvan oppimisen tavoitteita on ylätasolla kuvattu useissa kansallisissa raporteissa. Niiden pohjalta onkin syntynyt uusia yhteistyörakenteita, joiden yhteydessä yksi esille tuoduista ratkaisumalleista on digitalisaatio. Kehitettäessä digitaalisia prosesseja pedagogisten ratkaisujen tueksi tarvitaan niiden mallintamiseksi niin sanottuja kokonaisarkkitehtuuriin pohjautuvia viitekehyksiä. Oppijalle tärkeitä joustavia ratkaisuja tukee OPI-viitearkkitehtuurissa kuvattu ”Oppijan polku”. Vastaava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hankkeiden viitekehys on avoimen TKI-toiminnan elinkaaren prosessimalli.
Mainitut yksiulotteiset kehykset yhdistetään artikkelissa matriisiksi, johon liitetään niin sanottu Demingin jatkuvan parantamisen kehityssykli tukemaan tutkimustulosten analyysiä. Matriisimallin avulla Oppijan polkua tarkastellaan TKI-lähtöisesti. Matriisimallia testattiin tässä yhteydessä ja neljästä asiantuntijatyöpajasta kerättiin aineisto, josta johdettuna esitellään kymmenen päähavainnon kokonaisuus. Päähavaintoihin sisältyy useita pedagogisiin käytäntöihin heijastuvia seikkoja sekä mahdollisuuksia digitaalisiin ratkaisuihin.
Aineiston perusteella osa ”jatkuvaa TKI-oppijaa” kohtaavista haasteista on laajoja ja vähintään kansallisia kysymyksiä. Osaa voidaan kuitenkin lähteä ratkomaan nopeastikin korkeakoulukohtaisilla prosessi- ja toimintatapamuutoksilla. Haluttujen kehittämisaskelten vaiheistamista voidaan jatkotoimenpiteissä ja -tutkimuksissa tarkastella jatkuvan parantamisen kehityssykliä hyödyntäen.