EU-aluekehitysvarojen jaosta ammattikorkeakoulujen näkökulmasta

TEKSTI | Marja-Riitta Vest
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101250698

EU:n aluekehitysvarojen jaosta saatiin vihdoin syyskuun lopussa päätös pitkän ja tuskallisenkin prosessin jälkeen. Perinteisesti ero Itä- ja Pohjois- Suomen ja Etelä- ja Länsi-Suomen EU- rahoituksen määrän välillä on ollut suuri. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaankin alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Merkittävänä erot pysyivät myös nyt, vaikka alueiden väliset kehityserot ovat Suomessa kaventuneet. Lopputuloksena syntynyt päätös on kompromissi, joka tasapainottaa hieman, mutta vain hieman, maan sisäistä rahoituksen jakaumaa maakuntien välillä. Nyt päätöksen alla olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta.

Suomen teollisen viennin vahvan alueen Pohjanmaan näkökulmasta kokonaissaanti on euroina Kanta-Hämeen jälkeen toiseksi pienin ja per asukas vertailussa viidenneksi pienin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen jälkeen. EAKR-rahoitusosuus (samoin ESR) on maakunnista pienin alueella, jossa on valtavasti potentiaalia yrittäjä-ja vientiperinteen eläessä vahvana ja mikro- ja pk-yritysten osuuden määrän ollessa suuri. Herääkin kysymys olisiko kuitenkin ollut kilpailukyvyllemme merkittävämpää vahvistaa alueita lähtökohtana niiden kehityksen nykytilanne, etenkin kun kilpailemme globaaleilla markkinoilla.

Kolmen pohjalaismaakunnan osalta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta vaihtelu ei ole suurta (Pohjanmaa 8,5 milj. €, Etelä-Pohjanmaa 11,1 milj. € ja Keski-Pohjanmaa 10,2 milj. €), mutta juuri mikro-ja pk-yritysten kasvun ja uudistumisen näkökulmasta tärkeän Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta erot ovat todella merkittävät (Pohjanmaa 11 milj. €, Etelä-Pohjanmaa 37 milj. € ja Keski-Pohjanmaa 21,5 milj. €). Vertaituna kokonaissaantia per asukas erot pohjalaismaakuntien välillä korostuvat entisestään (Pohjanmaa 27,5 €/asukas, Etelä-Pohjanmaa 58,5 €/ asukas ja Keski-Pohjanmaa 97,5€/asukas).

Aluekehitysvarojen jaolla on moninaiset kerrannaisvaikutukset ja yksi niistä liittyy vahvasti ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin, jossa yksi keskeinen kriteeri on vuosittainen ulkoisen rahoituksen määrä. Ammattikorkeakoulujen yrityselämän ja julkisorganisaatioiden kanssa tiiviisti yhdessä toteuttaman TKI-toiminnan ja siihen kiinteästi nivoutuvan opetuksen (TKIO) näkökulmasta rahoitusjaon merkitys kokonaisuudessaan on suurempi kuin ehkä ollaan ymmärrettykään. Juuri aluekehitysrahoitus on yksi tärkeimpiä ammattikorkeakoulujen osaamisen kehittymisen, uudistumisen ja verkostoitumisen mahdollistajia.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin näkökulmasta olisikin nyt tehty aluekehitysvarojen jako tärkeää hetimiten huomioida. Ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailussa tulisi nostaa esiin maakuntien osuudet EAKR- ja ESR-rahoituksessa. Merkitystä kun on myös sillä, kuinka monta ammattikorkeakoulua/ korkeakouluyksikköä ja muuta koulutustoimijaa maakunnassa on. Esimerkiksi Pohjanmaalla kaksikielisyyden myötä toimijoita on jo luonnollisesti enemmän. Pohjanmaalla, maan pienintä, 11 miljoonan euron EAKR-pottia on jakamassa kuusi korkeakouluyksikköä, puhumattakaan muista koulutusyksiköistä. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla korkeakouluyksikköjä on molemmissa yksi. Pohjanmaan osalta selvää onkin, että muiden TKI-rahoituskanavien ja kansallisesti & kansainvälisesti verkostoituneemman TKI-toiminnan merkitys kasvaa entisestään. Paljon esillä ollut Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) liittyen turpeesta luopumiseen toki tuo mahdollisuuksia kriteeriensä mukaisesti kaikissa sen piiriin päässeissä maakunnissa. Tähän päätökseen kannattaa huolella tutustua, sillä vaikutukset ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ovat suuret ja moninaiset, vaikuttaen niiden kehittymiseen osana alueidensa innovaatioekosysteemiä ja edelleen laajasti alueiden elinvoimaan, kilpailukykyyn, osaamiseen ja hyvinvointiin.

Lähteet
  • Valtioneuvoston kanslia. (2021) EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen alueellinen jako tukee maakuntien pitkäjänteistä aluekehittämistä. https://vnk.fi/-/eu-n-alue-ja-rakennepolitiikan-rahoituksen-alueellinen-jako-tukee-maakuntien-pitkajanteista-aluekehittamista

Aiheeseen liittyvää