Palveleva johtajuus

Palveleva johtajuus on johtamisen filosofia, jonka päämääränä on hyvinvoivat alaiset. Palveleva johtajuus perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja työntekijän perustehtävän huomioimiseen. Palveleva johtaminen lisää työhyvinvointia ja henkilöstön luovuutta sekä sitoutumista työhön.

TEKSTI | Virpi Välimaa ja Heli Mäkinen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747248

Palvelevan johtajuuden käsite on kiinnostaa yhä enemmän tutkijoita. Esimerkiksi Islannissa on eri sairaaloiden hoitoyksiköissä tehty kyselytutkimus, jossa on todettu selkeä yhteys hoitajien työhyvinvoinnin ja palvelevan johtajuuden välillä. Kyseessä on paremminkin johtamisen filosofia kuin johtamistyyli. Päämääränä on hyvinvoivat alaiset. (1) Palveleva johtajuus ei ole ohimenevä trendi tai malli. Johtamistavat vaihtelevat tilanteiden muuttuessa, mutta palveleva johtajuus perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja työntekijän perustehtävän huomioimiseen. Palveleva johtajuus on ihmislähtöistä. Sillä on vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin, hyvään työilmapiiriin, henkilöstön luovuuteen, toistensa auttamiseen ja henkilöstön sitoutumiseen. (2) Palveleva johtaminen sisältää aktiivista kuuntelemista, luottamusta, kumppanuutta ja ajatuksen, että pääasia on kollegojen ja asiakkaiden hyvinvoinnissa (1). Palveleva johtaja toimii avoimesti, reilusti, ystävällisesti ja on luotettava. Organisaation tavoitteet ovat selkeitä ja työntekijöitä tuetaan neuvomalla, opettamalla, auttamalla ja kiinnittämällä heihin huomiota. Tarvittaessa palveleva johtajuus on vaativaa, mutta antaa tilaa itsenäiseen toimintaan (3).

Palvelevan johtamisen vaikutus hoitajien työhyvinvointiin

Vaasan ammattikorkeakoulussa (Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK) huhtikuussa 2021 valmistuneessa Heli Mäkisen opinnäytetyössä kuvailtiin palvelevaa johtamista ja sen vaikutusta työhyvinvointiin terveysalalla. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta. Tutkimukseen osallistui 46 hoitajaa.

Mäkisen tutkimukseen osallistuneet hoitajat kokivat, että palveleva johtaja antaa positiivista palautetta. Työntekijä myös arvosti saamaansa hyvää palautetta. Kannustaminen ja rohkaiseminen olivat palvelujohtajan tärkeitä ominaisuuksia. Ne ohjasivat hoitajaa parempaan suoritukseen työssään. Yhteiset aktiviteetit työkavereiden kanssa paransivat työilmapiiriä ja tukivat työhyvinvointia. Lisäksi ne lähensivät työyhteisön jäseniä toisiinsa. Riittävät henkilöstöresurssit vaikuttivat työssä jaksamiseen. Työn määrän tulisi olla sopiva henkilöstömäärään nähden. Yhteisten pelisääntöjen toteutumisella myönteinen työvire säilyi. Hoitajan työ on nopeatempoista ja kuormittavaa. Jaksamisesta huolehtiminen ja sen huomioiminen lisäsivät hoitajien työhyvinvointia.

Sopivat työvuorot koettiin erittäin merkittäväksi asiaksi. Palvelujohtajan ihmisyys näkyi inhimillisyytenä ja ymmärtäväisyytenä. Yhdessätoista vastauksessa mainittiin työvuorojen sopivuus oleelliseksi jaksamisen kannalta. Työntekijöiden vaikuttaminen omiin työvuoroihinsa ja riittävät vapaapäivät mahdollistivat hyvän palautumisen ja jaksamisen työssä. Työn ja muun elämän huomioiminen olivat sellaisia asioita, jotka helpottivat työssä jaksamista. Esihenkilön yhteistyökyky koettiin hänen velvollisuutenaan ja se oli odotettu ominaisuus. Esihenkilön odotettiin toimivan ongelmatilanteissa vastuullisesti.

Empatia eli kyky ihmisen ymmärtämiseen on esihenkilön tärkeä ominaisuus. Hänen tulee tietää mitä työntekijät toivovat ja mikä heitä motivoi. Työntekijöiden toiveet olivat tämän tutkimuksen mukaan hyvin realistisia. Työntekijän arvostusta on hänen kuunteleminen ja kunnioittaminen. Esihenkilötyössä tulisi tarjota riittävästi tukea ja olla helposti lähestyttävä.

Tässä tutkimuksessa ilmeni, että johtajalla on ollut ajoittain kiire työntekijän kuuntelemisessa. Ongelmakohtiin ei ole välttämättä puututtu, vaan on takerrettu pikkuasioihin ja isot asiat ovat jääneet huomiotta. Koettiin myös, että esihenkilö oli toisinaan toiminut vastuuttomasti ja epäoikeudenmukaisesti. Epäsopivat työvuorolistat vaikuttivat negatiivisesti työtyytyväisyyteen. Vastuuta välttelevä ja epäoikeudenmukainen johtamistapa oli yhteydessä työpahoinvointiin. Arvaamattomuus koettiin esihenkilön impulsiivisena käytöksenä.

Psyykkinen työhyvinvointi vaikutti olevan hyvin kokonaisvaltaista. Psyykkistä työhyvinvointia koettiin työyhteisön ja esihenkilön kautta. Työntekijän hyvä olo näkyi asiakastyössä. Hoitajien työtä arvostettiin. Työpaikalla tärkeää olivat yhteishenki ja lähentyminen työkavereiden kanssa. Työssä ei oltu yksin, vaan työkaverit olivat tukena auttamassa tarvittaessa. Hyvä mieli ja iloisuus, onnellisuus ja tyytyväisyys eivät vaikuttaneet ainoastaan työhyvinvointiin, vaan myös vapaa-ajan hyvinvointiin.

Psyykkinen työpahoinvointi näyttäytyi psyykkisenä kuormittumisena. Se näkyi tyytymättömyytenä ja pettymyksenä esihenkilön toimintaan. Työkavereiden kanssa tuli riitaa. Koettiin, että työssä ei saa itseohjautua ja esihenkilö myös syyttää. Kyllästyttiin johtajan passiivisuuteen asioiden hoitamisessa ja irtisanouduttiin tai hakeuduttiin sairaslomalle.

Tutkimuksen mukaan hoitajien kokemukset palvelevasta johtamisesta työssään olivat selkeästi yhteydessä työhyvinvointiin. Hoitajien saama kannustus ja arvostus lisäsivät työhyvinvointia. Hoitajat ovat kuormittuneita emotionaalisesti ja fyysisesti ja siksi hoitotyössä johtajalta vaaditaan ihmisyyttä ja empatiakykyä. Työhyvinvointi näkyi iloisuutena ja tyytyväisyytenä.

Työhyvinvoinnin merkitys jatkui hyvinvointina myös vapaa-ajalla hoitajan tuntemuksena onnistuneista työsuorituksista. Työpahoinvointia ilmeni, jos esihenkilöllä ei ollut ymmärtäväisyyttä ja palvelevaa otetta johtamiseen. Tuen puute ja väsymys lisäsivät työpahoinvointia. Hyvä positiivinen palaute työstä oli tärkeää ja hoitajien mahdollisuudet vaikuttaa omiin työvuoroihin ja loma-ajankohtiin vaikuttivat myönteisesti työhyvinvointiin.

Johtopäätökset

Työhyvinvoinnin edellytys on tasapaino työn hallinnan ja työn vaatimusten välillä. Työtyytyväisyyttä ilmenee, kun työ on hyvin tehty ja työntekijä kokee onnistumisen iloa ja saa oikeudenmukaista tunnustusta. Työhyvinvointi on myös työniloa. Hyvässä ilmapiirissä työ tuottaa tulosta ja työstä nautitaan. Työyhteisössä tulee pyrkiä siihen, että työntekijöiden on mukava tulla työhön. Tällainen työpaikka tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden luovuuteen. Erilaisuuden suvaitseminen ja luovuus tukevat toisiaan. Luovuutta ei synny pakolla, vaan se syntyy omaehtoisesta työskentelystä. Kunnioitusta tarvitaan työtovereiden ja esimiesten taholta.

Lähteet
  • 1. Gunnarsdóttir, S. 2014. Is servantleadership useful for sustainable Nordichealthcare? Vård I Norden 34, 2, 53–55. Viitattu 7.9.2021. https://doi.org/10.1177/010740831403400211

  • 2. Rytkönen, K. 2019. Palveleva johtajuus varhaiskasvatuksessa. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.9.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1116-2

  • 3. Toivanen, T. & Salminen, O. 2011. Palveleva johtajuus - miten johdan itseäni ja muita. Keuruu. Aikamedia.

Aiheeseen liittyvää