Työelämä tarvitsee digiosaajia, korkeakoulut vastaavat huutoon

Teksti | Anne-Marie Hovi , Jyrki Suomala

Yhteiskuntien menestyksen avaimena ovat investoiminen sekä tekoälyyn että inhimilliseen pääomaan. Erik Brynjolfsson kuvaa tekoälyvetoista taloutta digitaaliseksi Ateenaksi (Regalado, 2012). Hän työskentelee tietotekniikan professorina yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology (MIT)  –nimisessä korkeakoulussa. Digitaalisessa Ateenassa valmistuu runsaasti uusia tuotteita ja palveluita, joita ihmiset käyttävät mielekkään elämän ylläpitämisessä. Tällöin ihmisten elämään kuuluvat työn lisäksi elinikäinen oppiminen, harrastukset ja vapaaehtoistoiminta. Materiaalisesta kuluttamisesta siirrytään yhä enemmän palveluiden käyttöön, henkisen pääoman kasvattamiseen elinikäisen koulutuksen avulla ja kulttuuriin osallistumiseen. Valitettavasti Suomi on jäljessä kilpailijamaista sekä teknologisissa investoinneissa että inhimillisen pääoman kasvattamisessa. Meillä on jo nyt huutava pula työntekijöistä, jotka ymmärtävät tekoälyä, osaavat hyödyntää sitä ja keksivät sille uusia sovelluksia.

Millaiset koulutusratkaisut valmistaisivat ihmisiä parhaiten tekoälyn valtaamaan yhteiskuntaan? Nykyiset koulutusratkaisut eivät tällä hetkellä tuota Suomeen riittävästi tarvittavaa osaamista.

Korkeakoulut ovat olleet parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan uusimpaan tietoon ja teknologiaan pohjautuvaa osaamista. Nopea digitaalinen murros vaatii kuitenkin myös muutoksia korkeakoulujen toimintaan. Perinteisiä tutkinto-opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia tulee pikaisesti räätälöidä työssäkäyville ja työelämän ulkopuolella oleville henkilöille täydennyskoulutukseksi. Osallistuminen täydennyskoulutukseen ei edellyttäisi sitä, että henkilön pitäisi siirtyä tutkinto-opiskelijaksi. Sen sijaan hän voisi poimia vapaasti korkeakoulujen tarjonnasta niitä osia, jotka edistävät hänen osaamisensa päivittymistä juuri sillä hetkellä.

Tekoälysovellusten leviäminen yhteiskuntaan luo kysyntää erityisesti algoritmien taitajille ja tietoturva-asiantuntijoille. Strateginen kyvykkyys toteuttaa teknologinen muutos koko organisaatiossa edellyttää kuitenkin laaja-alaista toimintamallia ja lähestymistapaa. Kyse on johdon kyvystä kannustaa henkilöstöä toimimaan turvallisesti digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Työelämän digimurrokseen apua kuuden korkeakoulun LEADBEHA-hankkeesta

Laurea yhdessä viiden muun suomalaisena korkeakoulun kanssa tarttui näihin haasteisiin ja räätälöi yhteistyössä työelämän kanssa ajankohtaista koulutusta LEADBEHA käyttäytymismuutoksen johtaminen tekoälykulttuurissa -hankkeen muodossa (https://leadbeha.fi/). Tässä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa korostuu ihmisten johtaminen tekoälykulttuurissa. Koska tekoäly jatkuvasti muuttaa ja uudistaa työelämää, on inhimillisen pääoman kasvattaminen hyvin tärkeää (Zhenghao ym. 2015). Johdon ja esimiesten näkemykset työntekijöiden ja tekoälyn vuorovaikutuksen luonteesta omissa organisaatioissaan vaikuttavat ratkaisevasti työelämään ja ihmisten hyvinvointiin tässä muutoksessa. Teknologisen murroksen hyödyt voidaan ottaa maksimaalisesti käyttöön ihmisten ja talouden hyväksi, kun murroksen toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. LEADBEHA:n tarjonnassa pureudutaankin erityisesti ihmisen inhimillisen johtamisen taitojen kehittämiseen uusimman tieteellisen tiedon perusteella.

LEADBEHA:n kehittämässä mallissa työelämässä jo muutaman vuoden olleet, mahdollisesti jo aiemmin tutkinnon suorittaneet henkilöt, päivittävät tietonsa ja osaamisensa hyödyntämällä korkeakoulujen järjestämää täydennyskoulutusta. Sisällöt muodostuvat muutoinkin korkeakoulujen opetussuunnitelmiin kuuluvista kokonaisuuksista ja tavoitteena on, että ne auttavat ihmisiä säilyttämään kyvykkyytensä muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Samalla koulutukseen osallistuvat  ihmiset luovat uutta talouskasvua soveltamalla uutta osaamista ja tietoa omilla työpaikollaan.

Korkeakoulujen opetuksesta osa täydennyskoulutusta

Jotta LEADBEHA:n luomasta käytännöstä tulisi houkutteleva mahdollisuus korkeakouluille, opetussuunnitelmiin pohjautuva täydennyskoulutus pitää ottaa mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin. Tällöin tutkintojen määriin perustuvaa rahoitusmallia tulee laajentaa koskemaan täydennyskoulutusta, jossa työssä käyvät oppijat osallistuvat tutkintoihin kuuluville jaksoille ilman päätoimisen tutkinto-opiskelijan statusta. Näin inhimillisen pääoman kasvu ja tekoälyinvestoinnit ruokkivat toisiaan ja talouskasvua kaikkien suomalaisten hyväksi.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747163

Jaa sivu